Asetus vakuutusyhdistyksen toimintapääomaan luettavista eristä

Vakuutusyhdistyslain (1250/87) 10 a luvun 1 §:ssä tarkoitettuun toimintapääomaan luetaan sosiaali- ja terveysministeriön määräämien perusteiden mukaisesti

maksettu takuupääoma ja pohjarahasto;

kun 25 prosenttia takuupääoman ja pohjarahaston yhteismäärästä on maksettu, puolet maksamatta olevasta takuupääoman ja pohjarahaston yhteismäärästä;

sidotun ja vapaan oman pääoman rahastot tilikauden ja edellisten tilikausien alijäämällä vähennettynä sekä tehtyjen ja suunnitelman mukaisten poistojen kertynyttä erotusta lukuun ottamatta ne varaukset, jotka eivät vastaa vakuutettuja vastuita;

siirtyvät ylijäämävarat;

omaisuuden käypien arvojen ja taseen kirjanpitoarvojen erotus siltä osin kuin sitä ei voida pitää luonteeltaan poikkeuksellisena;

vakuutusyhdistyksen hakemuksesta ja sosiaali- ja terveysministeriön suostumuksella täysin maksettu pääoma sellaisesta yhdistyksen ottamasta lainasta, jolla on sopimuksen perusteella huonompi etuoikeus kuin kaikilla muilla veloilla ja maksettavilla korvauksilla, kuitenkin niin, että toimintapääomaan luettavaa määrää vähennetään tasaisesti kultakin alkavalta vuodelta, jos lainan jäljellä oleva laina-aika on alle viisi vuotta. Huomioon otettu määrä voi olla enintään 25 prosenttia toimintapääomasta;

toiminnassa olevan vakuutusyhdistyksen vakuutusyhdistyslain 10 luvun 10 §:n mukainen kyseiseksi tilivuodeksi taksoitettavissa oleva lisämaksu, josta voidaan kuitenkin ottaa huomioon korkeintaan puolet enimmäismaksujen ja perittyjen maksujen erotuksesta. Huomioon otettu määrä voi olla enintään 50 prosenttia toimintapääomasta.

Toimintapääomaa vähentävänä eränä otetaan huomioon taseeseen aktivoitujen hankintamenojen sekä muusta kuin omaisuuden hankinnasta johtuvien pitkävaikutteisten menojen poistamaton osuus sekä ne vakuutusyhdistyksen oman henkilökunnan eläkesitoumuksista aiheutuvat menot, jotka on jätetty kuluksi kirjaamatta kirjanpitolain nojalla (655/73).

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994.