Johtokunta — Asetus Metsähallituksesta

Metsähallituksen johtokuntaan kuuluvat valtioneuvoston nimeämät puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja viisi muuta jäsentä.

Johtokunnan jäsenillä tulee olla metsätalouden, liikkeenjohdon, luonnonsuojelun tai alueellisten näkökohtien asiantuntemusta sekä heidän tulee olla kilpailutilanteen edellyttämällä tavalla riippumattomia.

Johtokunnan jäsenistä yksi on määrättävä Metsähallituksen henkilöstön keskuudestaan ehdottamista henkilöistä, yhden tulee olla maa- ja metsätalousministeriöstä, yhden ympäristöministeriöstä ja yhden Lapin läänistä.

Johtokunnan tehtävänä on sen lisäksi, mitä valtion liikelaitoksista annetun lain 13 §:ssä säädetään, liikelaitoksille kuuluvan toimivallan rajoissa

määrätä hinnoittelun periaatteista ja hinnoittelua koskevan päätösvallan käyttämisestä;

päättää lainanotosta ja sitä koskevasta menettelystä;

päättää merkittävän liiketoiminnan aloittamisesta ja lopettamisesta;

huolehtia palveluiden riittävästä tarjonnasta ja tasapuolisesta jakaantumisesta;

päättää merkittävistä sitoumuksista tai merkittävien osakkuuksien hankinnasta ja luovutuksesta sekä niihin liittyvien oikeuksien käytöstä;

määrätä toimitusjohtajan sijaisista;

antaa 7 §:ssä tarkoitetut lausunnot maa- ja metsätalousministeriölle ja ympäristöministeriölle; sekä

määrätä Metsähallituksen hallintaan kuuluvan maa- ja vesiomaisuuden hankintaa, myyntiä ja vuokrausta koskevan päätösvallan käyttämisestä ottaen huomioon, mitä valtion kiinteän omaisuuden osalta erikseen säädetään.

Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan tai, tämän ollessa estynyt, varapuheenjohtajan kutsusta.

Johtokunta on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtaja ja vähintään kolme muuta jäsentä on läsnä.

Johtokunnan päätökseksi tulee se mielipide, jota enemmistö on kannattanut, tai äänten mennessä tasan se mielipide, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt.

Maa- ja metsätalousministeriö määrää johtokunnan jäsenten ja tilintarkastajien palkkioista.

Metsähallituksen viranomaistehtäviä ovat

ulkoilulain (606/73) ja luonnonsuojelualueiden perustamista koskevien erityislakien ja asetusten nojalla annettavien järjestyssääntöjen vahvistaminen;

laeissa ja asetuksissa mainittujen alueen haltijalle viranomaisena kuuluvien lupa-asioiden käsittely; sekä

muut lain ja asetuksen nojalla Metsähallitukselle viranomaisena kuuluvat tehtävät.

Metsähallituksen toimitusjohtajalla on pääjohtajan arvonimi.

Toimitusjohtajalta ja Metsähallituksesta annetun lain 4 §:ssä mainitun viranomaisyksikön päälliköltä vaaditaan virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja että asianomainen on aikaisemmalla toiminnallaan osoittanut sellaista taitoa ja kykyä, jota viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää.

Metsähallituksesta annetun lain 3 §:ssä tarkoitetun luonnonsuojeluyksikön päälliköltä vaaditaan virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyyttä luonnonsuojelutehtäviin ja että asianomainen on aikaisemmalla toiminnallaan osoittanut sellaista taitoa ja kykyä, jota viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää.

Luonnonsuojeluyksikön päällikön viran täyttää ympäristöministeriö ja viranomaisyksikön päällikön viran täyttää maa- ja metsätalousministeriö. Ennen virkojen täyttämistä on nimittämisistä pyydettävä Metsähallituksen lausunto sekä luonnonsuojeluyksikön päällikön nimittämisestä lisäksi maa- ja metsätalousministeriön lausunto.

Metsähallituksen virat voidaan täyttää niitä haettavaksi julistamatta.

Metsähallituksen hallinnassa olevaan kansallisomaisuuteen kuuluvat

luonnonsuojelulain (71/23) nojalla perustetut luonnonsuojelualueet;

erämaalailla (62/91) perustetut erämaa-alueet; sekä

valtioneuvoston vahvistamien suojeluohjelmien mukaiset alueet, Suomea sitovissa kansainvälisissä sopimuksissa tarkoitetut alueet, vahvistetuissa kaavoissa suojeluun varatut alueet ja luonnonsuojelutarkoituksiin hankitut alueet sen jälkeen, kun edellä mainitut alueet on asianmukaisessa järjestyksessä perustettu suojelualueiksi.

Seuraavat Metsähallituksen tuottamat yhteiskunnalliset palvelut hinnoitellaan omakustannusarvoa vastaavasti, jos se on liiketaloudellista hintaa alempi

Kemin, Rovaniemen ja Tornion kaupunkien asukkaiden oikeus käyttää Metsähallituksen hallinnassa olevia, Metsähallituksen lähemmin osoittamia alueita metsästykseen; sekä

paikallisen väestön omistamien ja ylläpitämien pienimuotoisten matkailuyritysten oikeus käyttää Metsähallituksen hallinnassa olevia maa-alueita ja niillä olevaa palveluvarustusta liiketoimintaan.

Seuraavat Metsähallituksen tuottamat yhteiskunnalliset palvelut ovat maksuttomia

Metsähallituksen hallinnassaan olevilla alueilla yleiseen käyttöön varaaman palveluvarustuksen tavanomainen käyttö;

yleinen neuvonta, opastus ja tiedotus, milloin siitä aiheutuu vain vähäisiä kustannuksia;

metsästyslain (615/93) 8 §:ssä tarkoitettuun kuntalaisten oikeuteen metsästää valtion alueella liittyvät peruspalvelut;

vuonna 1951 annetun kalastuslain täytäntöönpanosta annetun asetuksen (1117/82) 12 §:ssä tarkoitettuun vapaaseen kalastusoikeuteen liittyvät peruspalvelut;

luontaiselinkeinolain (610/84) 41 §:ssä tarkoitetut luontaiselinkeinon harjoittajan oikeudet valtion maa- ja vesialueilla;

kolttalain (611/84) 13 §:ssä tarkoitetut koltta-alueella asuvalla koltalla olevat oikeudet valtion maa- ja vesialueilla;

suojametsälain (196/22) 3 §:ssä tarkoitettu puun kotitarvekäyttö valtion metsästä;

palvelut, jotka tuotetaan ensisijaisesti luonnonsuojelutavoitteiden edistämiseksi ja kustannetaan valtion talousarviosta erikseen osoitetulla määrärahalla;

paikallisen väestön oikeus käyttää Metsähallituksen hallinnassa olevaa aluetta maastoliikennelain (670/91) mukaisesti maastoliikenteeseen;

Metsähallituksen ylläpitämän palveluvarustuksen kohtuullinen käyttö virkatehtäviin; sekä

muut yhteiskunnalliset palvelut Metsähallituksen hallinnassa olevilla valtion maa- ja vesialueilla sen mukaan kuin niistä erikseen säädetään tai palvelu- ja muita toimintatavoitteita asetettaessa määrätään.

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa kolmeksi vuodeksi kerrallaan neuvottelukunnat Lapin, Oulun ja Pohjois-Karjalan läänin alueille. Kuhunkin neuvottelukuntaan kuuluu maa- ja metsätalousministeriön määräämä puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä yhdeksän muuta jäsentä, joilla kullakin on varamies. Neuvottelukuntaan kuuluvien jäsenten tulee edustaa monipuolisesti alueen väestöä, metsätaloutta, elinkeinoelämää, ympäristönsuojelua ja kansalaisjärjestöjä. Ennen neuvottelukuntien asettamista maa- ja metsätalousministeriö pyytää edellä mainittujen läänien lääninhallituksilta ja asianomaisilta maakunnallisilta liitoilta lausunnot neuvottelukuntiin valittavista henkilöistä.

Neuvottelukuntien tehtävänä on

antaa Metsähallitukselle lausuntoja aluepoliittisesti merkittävistä valtion maa- ja vesialueiden käyttöön liittyvistä kysymyksistä; sekä

tehdä aloitteita Metsähallitukselle paikallisen väestön aseman turvaamiseksi Metsähallituksen toimintaa suunniteltaessa.

Neuvottelukuntien jäseniin sovelletaan komiteoista annettua valtioneuvoston päätöstä (218/88).

Saamen kielen käyttämisestä viranomaisissa annetussa laissa (516/91) määritellyllä saamelaisten kotiseutualueella Metsähallituksen hallinnassa olevien luonnonvarojen hoito, käyttö ja suojelu yhteensovitetaan siten, että luontaiselinkeinojen ja saamelaiskulttuurin edellytykset turvataan.

Metsähallitus voi asettaa saamelaisten kotiseutualueelle yhteistyöryhmiä, joihin kuuluvat Metsähallituksen ja alueen väestön edustajat.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994.

Toimenpiteisiin tämän asetuksen täytäntöön panemiseksi voidaan ryhtyä ennen sen voimaantuloa.

Maa- ja metsätalousministeriö voi tarvittaessa määrätä toimitusjohtajan tehtävien väliaikaisesta hoitamisesta siihen saakka, kunnes mainittu virka on täytetty.

Toimitusjohtaja voi tarvittaessa antaa määräyksiä hallinnosta, taloudenpidosta ja muusta toiminnasta, kunnes johtokunta on asetettu.