Ympäristöministeriön päätös nuorille osoitettavien asuntojen jälleenvuokraustoiminnasta aiheutuvien kustannusten kattamiseen myönnettävistä avustuksista

Yhteisöille voidaan myöntää avustusta nuorille osoitettavien vapaarahoitteisten asuntojen jälleenvuokraustoiminnasta aiheutuvien kustannusten osittaiseen kattamiseen valtion vuoden 1992 tulo- ja menoarvion momentin 35.45.61 määrärahasta (avustukset vuokrataloille) enintään 500 000 markkaa siten kuin tässä päätöksessä määrätään.

Vapaarahoitteisella asunnolla tarkoitetaan tässä päätöksessä muuta kuin asuntotuotantolain 15 f §:n tai asuntojen perusparantamisesta annetun lain 22 §:n taikka vuokra-asuntojen omaksilunastamisesta annetun lain (82/82) 20 §:n mukaan käyttö- ja luovutusrajoitusten alaista vuokra-asuntoa. Vapaarahoitteisena asuntona ei myöskään pidetä asuntoa, jonka hankintaa varten Y-säätiölle ja kunnille vuokra-asuntojen hankkimiseen myönnettävistä lainoista 21.5.1987, 14.4.1988 tai 11.5.1989 (440/89) annetun valtioneuvoston päätöksen nojalla on myönnetty lainaa.

Yhteisöksi, joille avustusta voidaan myöntää, katsotaan opiskelija- ja nuorisojärjestöt sekä muut yhteisöt ja säätiöt, jotka jälleenvuokraavat asuntoja nuorille.

Tässä päätöksessä tarkoitettuina yhteisöinä ei kuitenkaan pidetä kuntia, kuntainliittoja eikä niiden tosiasiallisesti omistamia yhtiöitä.

Avustusta myönnetään jälleenvuokraustoiminnan käynnistämisestä ja ylläpitämisestä aiheutuviin välttämättömiin hallintokuluihin.

Avustusta myönnetään myös tappioihin, jotka johtuvat jälleenvuokrasuhteessa perittävän vuokran maksamisen laiminlyönnistä, huoneiston tai vuokrasuhteen nojalla jälleenvuokrasuhteen vuokralaisen käytössä olevien kiinteistön tai rakennuksen yhteisten tilojen ja laitteiden sellaisesta vahingoittumisesta, josta vuokralainen vastaa.

Siltä osin kuin edellä mainitulla tavalla yhteisölle aiheutunut menetys korvataan muun säädöksen tai määräyksen nojalla tai vakuutuksesta, ei menetystä lueta tämän päätöksen nojalla korvattavaan tappioon.

Milloin avustusta haetaan edellä 3 §:n 2 momentissa tarkoitetusta vuokranmaksun laiminlyönnistä tai vahingonkorvausvelvoitteen täyttämättä jättämisestä aiheutuneen tappion kattamiseen, avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että tappion aiheuttanut saatava on selvä ja riidaton. Lisäksi edellytetään, että saatavan perimiseksi jälleenvuokrasuhteen vuokralaiselta tai muulta saatavan maksamisesta vastuussa olevalta on ryhdytty riittäviin toimenpiteisiin ja että nämä perintätoimet ovat osoittautuneet tuloksettomiksi.

Edellä 3 §:n 1 momentissa tarkoitettuina hallintokuluina voidaan huomioida asiantuntija-avun käyttämisestä aiheutuvat palkkiot, tiedostojen ja tiedotteiden luomisesta ja ylläpitämisestä aiheutuvat kulut ja muut vastaavat välttämättömät menot. Avustusta tällaisten menojen kattamiseen voidaan myöntää enintään 50 % hankkeen kokonaiskustannuksista, ei kuitenkaan yhteisöä kohti enempää kuin 50 000 mk vuodessa.

Avustusta 3 §:n 2 momentissa tarkoitettuihin menoihin voidaan myöntää enintään 50 % yhteisölle aiheutuneesta hyväksyttävästä tappiosta. Hyväksyttävään tappioon voidaan lukea myös saatavan perimisestä aiheutuneet kohtuulliset kulut.

Edellä 2 momentissa tarkoitetun avustuksen myöntämisen jälkeen yhteisön tulee edelleen jatkaa saatavansa perimistä jälleenvuokrasuhteen vuokralaiselta tai muulta saatavan maksamisesta vastuussa olevalta. Siltä osin kuin saatavaa saadaan perityksi, yhteisö on velvollinen välittömästi palauttamaan avustusta valtiolle.

Jos yhteisö on laiminlyönyt saatavan perinnän jatkamisen, voi asuntohallitus määrätä avustuksen maksettavaksi takaisin.

Asuntohallitus myöntää ja maksaa avustuksen hakemuksesta. Hakemukseen on liitettävä asuntohallituksen määräämät selvitykset. Asuntohallitus antaa myös tarkemmat ohjeet hakuajasta ja muusta hakumenettelystä.

Avustus maksetaan joko yhdessä tai useammassa erässä.

Avustuksista on lisäksi soveltuvin osin voimassa, mitä valtioneuvoston päätöksessä valtionavustuksia koskeviksi yleismääräyksiksi (490/65) on määrätty.

Takaisin maksettavaksi määrättävälle avustusmäärälle on suoritettava avustuksen nostopäivästä lukien vuotuista korkoa neljä prosenttiyksikköä yli Suomen Pankin peruskoron.

Erääntyneelle palautusmäärälle ja korolle on maksettava vuotuista viivästyskorkoa 16 prosenttia.

Asuntohallitus valvoo tämän päätöksen noudattamista. Avustuksen saaja on velvollinen antamaan asuntohallitukselle valvonnan suorittamiseksi tarvittavat tiedot.

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1992.

Tätä päätöstä sovelletaan 1.1.1992 lukien syntyneiden tässä päätöksessä tarkoitettujen kustannusten kattamiseen.