Palkkion perusteet

Maataloustuotannon tasapainottamisesta annetun lain (1261/89), jäljempänä tasapainottamislaki, 13 §:n perusteella voidaan vuoden 1992 kasvukauden ajan tapahtuvasta pellon kesannoimisesta maksaa kesannoimispalkkiota.

Palkkiota voidaan maksaa, kun viljelijän kesannoima peltoala yksinään tai yhdessä peltoalan perusteella suoritettavasta vientikustannusmaksusta annetun lain (1314/90), jäljempänä vientikustannusmaksulaki, 7 d §:ssä tarkoitetun metsitetyn tai maataloustuotannosta pysyvästi poistetun pellon kanssa on niin suuri, että viljelijä vapautuu mainitun lain mukaisen vientikustannusmaksun suorittamisesta.

Palkkiota ei makseta sellaiselta alalta, jolta maksetaan palkkiota valtion kanssa aikaisemmin tehdyn kesannoimissopimuksen perusteella.

Kesannoimispalkkion maksamisen edellytyksenä on lisäksi, että

maatilaan kuuluva vientikustannusmaksulain mukainen peltoala on vähintään 3 hehtaaria,

kesanto on perustettu peltoalueelle, jota on hoidettu valtion kanssa tehdyn kesannoimissopimuksen nojalla yhtäjaksoisesti kesantona enintään vuodesta 1989 lähtien, ja että

kesannoitava pelto on ollut vuonna 1991 viljeltyä tai kesantona hoidettua taikka sitä on koskenut valtion kanssa tehty pellon viljelyä rajoittava sopimus tai sitoumus.

Kun kysymys on vientikustannusmaksulain mukaisesta maksusta vapautumiseksi vaadittavasta kesannoinnista, palkkiota voidaan kuitenkin maksaa sellaisesta peltoalasta, joka on ollut yhtäjaksoisesti kesantona kauemmin kuin vuodesta 1989 lähtien, jos viljelmällä ei ole muunlaista peltoa. Palkkiota maksetaan kuitenkin vain edellä tarkoitetulta maksusta vapautumiseksi vaadittavalta alalta.

Vientikustannusmaksulain mukaiselta maksusta vapautumiseksi vaadittavalta kesantoalalta maksetaan palkkiota siltä osin kuin kesannoitu ala on viherkesantona. Viherkesantopalkkion määrä on 400 markkaa hehtaarilta.

Viljelijälle, joka on kesannoinut vientikustannusmaksulain 5 §:n mukaisesta peltoalasta maksusta vapautumiseksi vaadittavaa määrää enemmän, maksetaan tältä lisäkesantoalalta peruspalkkiota ja lisäpalkkiota, jos lisäkesantoala ylittää vientikustannusmaksulain mukaisen maksusta vapautumiseksi vaadittavan osuuden vähintään 5 prosenttiyksiköllä. Peruspalkkiota maksetaan koko lisäkesantoalalta. Lisäpalkkiota maksetaan enintään sen suuruiselta lisäkesantoalalta, joka on viljelmän vientikustannusmaksulain 5 §:ssä tarkoitetusta peltoalasta 15 prosenttia. Viherkesantopalkkion sisältävä peruspalkkio ja lisäpalkkio ovat eri maaseutupiirien alueella seuraavat

Maaseutupiiri

Peruspalkkio

Lisäpalkkio

markkaa/

markkaa/

hehtaari

hehtaari

Uudenmaan

1 100

2 000

Turun

1 100

2 000

Satakunnan

1 000

1 900

Hämeen

1 000

1 900

Kymen

950

1 750

Mikkelin

850

1 750

Pirkanmaan

950

1 750

Etelä-Pohjanmaan

950

1 750

Vaasan

950

1 750

Keski-Pohjanmaan

800

1 700

Keski-Suomen

800

1 700

Kuopion

800

1 700

Pohjois-Karjalan

800

1 500

Kainuun

750

1 450

Oulun

750

1 450

Lapin

700

1 300

Siltä osin kuin 2 momentissa tarkoitettu lisäkesantoala on avokesantona, maksetaan edellä mainittu peruspalkkio 400 markalla alennettuna.

Avo-ojitetusta pellosta maksetaan 2 momentissa tarkoitettu peruspalkkio 200 markalla alennettuna.

Viherkesannon tulee olla aikaisemmin perustettua nurmea tai viherkesantoa taikka se on perustettava vuonna 1992 kesäkuun 30 päivään mennessä viherkesantoon sopivalla muulla kuin kevätviljan, -rypsin tai -rapsin, palkoviljan, juurikasvin, perunan tai vihanneksen siemenellä. Viherkesantoalueeksi ei voida kuitenkaan hyväksyä nurmea, joka on perustettu ennen vuotta 1987. Palkkion maksamisen edellytyksenä on, että kesannoitavaa peltoa on hoidettu nurmena tai siihen kylvettynä kasvustona.

Hakemus palkkion maksamisesta tehdään maatalouslautakunnalle yhdessä vientikustannusmaksulain 10 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen kanssa.

Maatilahallitus antaa tarkemmat määräykset palkkioiden hakemis- ja maksatusmenettelystä.

Viljelijällä vuoden 1992 kasvukauden aikana voimassaoleva tasapainottamislain, maataloustuotannon ohjaamisesta ja tasapainottamisesta annetun lain (81/83) ja muun aikaisemman lainsäädännön mukainen sellainen sopimus tai viljelijälle maksettu sellainen palkkio, joka ei koske kyseessä olevaa kesantoalaa, ei ole esteenä 1 §:ssä tarkoitetun palkkion maksamiselle.

Pellosta, josta maksetaan tämän päätöksen mukaista palkkiota, ei saa ennen vuotta 1993 korjata satoa eikä sitä saa käyttää laitumena muutoin kuin seuraavissa tapauksissa

peltoa saadaan käyttää lampaiden, vuohien ja siipikarjan laiduntamiseen;

pellolta saadaan korjata maatilahallituksen hyväksymän nurmikkokasvin sekä koiranheinän, hunajakukan ja muun mehiläiskasvin siemensato sekä pellavan, auringonkukan, viljatattarin, maustekasvien ja yrttien viljelystä kertyvä sato, ei kuitenkaan viherrehutarkoituksiin;

kesannoitavaa peltoa saadaan käyttää riistaeläinten ruokintaan tarkoitettuna riistapeltona ja riistanhoitoyhdistyksen tai metsästysyhdistyksen tai -seuran ja viljelijän keskenään tekemän kirjallisen sopimuksen nojalla siltä saadaan korjata satoa riistaeläinten rehuksi; ja

maatalouslautakunnan luvalla viherkesannosta saadaan korjata satoa maatilahallituksen erikseen hyväksymiin tarkoituksiin, ei kuitenkaan ihmisravinnoksi tai kotieläinten rehuksi.

Viljelijän tällaisen pellon käytöstä mahdollisesti saama korvaus ei aiheuta muutosta tasapainottamispalkkion määrään.

Kesantopellolle saadaan kesäkuun 30 päivän 1992 jälkeen perustaa nurmi. Viherkesantopalkkiota ei tällöin kuitenkaan makseta.

Maatilahallituksen tulee antaa ohjeet siitä, miten viherkesanto on perustettava ja kesannoitavia peltoja on hoidettava. Ohjeissa on otettava huomioon vesien- ja ympäristönsuojelun tavoitteet ja korostettava kesannoimisen toteuttamista vesistöjen ranta-alueilla siten, että peltolohkojen rannanpuoleiselle reunalle muodostuu yhtenäinen viherkesantoalue. Ranta-alueelle muodostettavan viherkesantoalueen leveydestä ja sijoittamisesta tulee antaa myös ohjeet.

Jos viljelijä metsittää edellä 2 §:ssä tarkoitetun pellon vuoden 1992 kasvukauden aikana, maksetaan palkkio, jos peltoa on hoidettu kesantona elokuun 15 päivään saakka.

Maatilahallitus ohjaa varojen käyttöä palkkioiden maksamiseen.

Maatilahallitus antaa tarkemmat määräykset kesannon sijoittelusta ja pienimmästä kesannoitavasta lohkosta sekä tämän päätöksen täytäntöönpanosta.

Tämä päätös tulee voimaan 5 päivänä helmikuuta 1992.