Soveltamisala

Maataloustulolain (736/89) 1 §:n 2 momentissa sekä 3 ja 8 §:ssä tarkoitettuna valtion tukena voidaan vuonna 1992 myöntää kotieläinten lukumäärän perusteella avustusta sen mukaan kuin tässä päätöksessä määrätään.

Tukea voidaan myöntää sellaisten kotieläinten osalta, joiden omistajana tai haltijana on

yksityinen viljelijä;

kaksi tai useampi viljelijä yhteisesti; sekä

sellainen luonnollisten henkilöiden muodostama avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osuuskunta ja osakeyhtiö, jonka pääasiallisena tarkoituksena on kotieläintalouden harjoittaminen.

Tuen myöntämisen edellytyksenä avoimelle yhtiölle, kommandiittiyhtiölle ja osuuskunnalle on, että avoimen yhtiön yhtiömiehet, kommandiittiyhtiön vastuunalaiset yhtiömiehet tai osuuskunnan jäsenet itse työhön osallistuen harjoittavat kotieläintaloutta. Osakeyhtiön osalta on edellytyksenä, että yli puolet osakeyhtiön äänivallasta on sellaisten henkilöiden omistuksessa, jotka itse työhön osallistuen harjoittavat kotieläintaloutta ja että näillä henkilöillä yhtiöjärjestyksen mukaan on oikeus määräajassa lunastaa osake sen siirryttyä muun saannon kuin perinnön, testamentin tai osituksen nojalla muulle kuin yhtiön osakkaalle.

Edellytyksenä tuen myöntämiselle on, että 2 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu viljelijä tai hänen aviopuolisonsa on syntynyt vuonna 1927 tai sen jälkeen.

Milloin kysymys on 2 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetusta yhtymästä tai 3 kohdassa tarkoitetusta yhteisöstä, tuen myöntämisen edellytyksenä on, että vähintään yksi viljelijöistä taikka vastaavasti yhtiömiehistä, jäsenistä tai osakkaista on syntynyt vuonna 1927 tai sen jälkeen.

Avustuksia tämän päätöksen nojalla myönnettäessä noudatetaan seuraavaa aluejakoa

Alue 1

Lapin läänissä Enontekiön, Inarin, Muonion ja Utsjoen kunnat sekä Kittilän ja Sodankylän kunnista maatilahallituksen määräämät alueet.

Alue 2

Lapin läänissä Kolarin, Pelkosenniemen, Posion, Sallan ja Savukosken kunnat sekä Kittilän ja Sodankylän kunnat niiden alueeseen 1 kuuluvia alueita lukuunottamatta; Oulun läänissä Kuusamon kunta.

Alue 3

Lapin läänissä Pellon, Ranuan ja Ylitornion kunnat, Rovaniemen maalaiskunta sekä Kemijärven ja Rovaniemen kaupungit; Oulun läänissä Pudasjärven, Puolangan, Suomussalmen ja Taivalkosken kunnat.

Alue 4

Lapin läänissä Keminmaan, Simon ja Tervolan kunnat sekä Kemin ja Tornion kaupungit; Oulun läänissä Hailuodon, Hyrynsalmen, Iin, Kuivaniemen, Ristijärven ja Yli-Iin kunnat sekä Kuhmon kaupunki.

Alue 5

Oulun läänissä Haukiputaan, Kiimingin, Paltamon, Sotkamon, Utajärven, Vaalan, Vuolijoen ja Ylikiimingin kunnat sekä Oulunsalon kunnasta ne osat, jotka ovat Ylikiimingin kunnan sisäpuolella sekä Kajaanin kaupunki; Kuopion läänissä Rautavaaran kunta; Pohjois-Karjalan läänissä Enon, Ilomantsin, Juuan, Kiihtelysvaaran, Tuupovaaran ja Valtimon kunnat sekä Lieksan ja Nurmeksen kaupungit.

Alue 6

Oulun läänissä Kestilän, Kärsämäen, Piippolan, Pulkkilan, Pyhäjärven, Pyhännän, Siikajoen ja Vihannin kunnat sekä Oulaisten kaupunki; Kuopion läänissä Sonkajärven kunta; Keski-Suomen läänissä Kinnulan, Kivijärven, Kyyjärven, Multian, Petäjäveden, Pihtiputaan, Pylkönmäen ja Uuraisten kunnat; Vaasan läänissä Lehtimäen, Lestijärven, Perhon, Soinin ja Ullavan kunnat.

Alue 7

Oulun läänissä Alavieskan, Haapaveden, Kalajoen, Kempeleen, Merijärven, Muhoksen, Nivalan, Pattijoen, Pyhäjoen, Rantsilan, Reisjärven, Ruukin, Sievin ja Temmeksen kunnat sekä Oulunsalon kunta sen alueeseen 6 kuuluvia osia lukuunottamatta sekä Haapajärven, Oulun, Raahen ja Ylivieskan kaupungit; Kuopion läänissä Kaavin, Karttulan, Tervon, Varpaisjärven ja Vieremän kunnat sekä Juankosken kunnasta entisen Säyneisen kunnan alue ja valtioneuvoston päätöksissä 434/70 ja 533/72 mainitut tilat ja alueet; Pohjois-Karjalan läänissä Polvijärven kunta; Vaasan läänissä Halsuan, Himangan, Kaustisen ja Vetelin kunnat; Keski-Suomen läänissä Kannonkosken, Karstulan, Leivonmäen ja Viitasaaren kunnat; Mikkelin läänissä Savonrannan kunta; Turun ja Porin läänissä Kihniön, Lavian ja Suodenniemen kunnat sekä Parkanon kaupunki.

Alue 8

Oulun läänissä Limingan, Lumijoen ja Tyrnävän kunnat; Kuopion läänissä Keiteleen, Kiuruveden, Lapinlahden, Pielaveden, Rautalammin, Tuusniemen ja Vesannon kunnat sekä Iisalmen kaupunki; Vaasan läänissä Evijärven, Isojoen, Karijoen, Kortesjärven, Kruunupyyn, Kuortaneen, Kälviän, Lappajärven, Lohtajan, Luodon, Pedersören, Peräseinäjoen, Toholammin, Töysän ja Vimpelin kunnat sekä Alajärven, Alavuden, Kannuksen, Kokkolan, Pietarsaaren, Uudenkaarlepyyn ja Ähtärin kaupungit; Keski-Suomen läänissä Saarijärven kaupunki; Pohjois-Karjalan läänissä Kontiolahden, Rääkkylän ja Värtsilän kunnat sekä Outokummun kaupunki; Mikkelin läänissä Enonkosken, Heinäveden, Hirvensalmen, Kangaslammin, Kangasniemen, Punkaharjun, Puumalan ja Sulkavan kunnat; Turun ja Porin läänissä Honkajoen, Karvian, Merikarvian, Noormarkun, Pomarkun ja Siikaisten kunnat; Hämeen läänissä Kurun kunta.

Alue 9 (saaristo)

Uudenmaan, Kymen, Hämeen, Mikkelin, Kuopion, Pohjois-Karjalan, Keski-Suomen ja Vaasan lääneissä sekä Oulun läänissä sen Pohjois-Suomen alueen keskivyöhykkeeseen kuuluvia osia lukuunottamatta maatilahallituksen hyväksymät saaristo-osat; Turun ja Porin läänissä Houtskarin, Iniön, Korppoon, Nauvon ja Velkuan kunnat sekä muista Turun ja Porin läänin kunnista maatilahallituksen hyväksymät saaristo-osat; Ahvenanmaan maakunnassa Brändön, Föglön, Kumlingen, Kökarin, Sottungan ja Vårdön kunnat sekä muista Ahvenanmaan maakunnan kunnista maatilahallituksen hyväksymät saaristo-osat. Tilan, jolta ei ole kiinteätä kulkuyhteyttä yleiselle tielle, katsotaan sijaitsevan saaristossa.

Maatilat, joilla on saman omistajan kotieläimiä, katsotaan yhdeksi maatilaksi.

Milloin kahden tai useamman henkilön omistamia kotieläimiä on hoidettu samalla maatilalla, kyseisen maatilan kotieläinyksiköiden enimmäismäärä koskee heitä yhteisesti ja avustus kuuluu heille yhteisesti. Mikäli kuitenkin kullekin omistajalle on vahvistettu erilliset tuotantokiintiöt tai kukin omistajatalous on harjoittanut karjataloutta selvästi omaan lukuunsa, kotieläinyksiköiden enimmäismäärät koskevat kutakin taloutta.

Kotieläimiä, joita on pidetty kotieläintuotannon ohjaamisesta annettujen lupasäännösten tai maataloustuotannon ohjaamisesta ja tasapainottamisesta annettujen säännösten nojalla tehtyjen sopimusten vastaisesti, ei oteta huomioon kotieläinyksiköitä laskettaessa.

Jos kotieläinten määrä on 30 päivänä kesäkuuta 1992 tilapäisesti alentunut, voidaan avustus maksaa vuoden 1991 keskimääräisen eläinluvun mukaan edellyttäen, että tuotanto on jatkuvaa.

Avustusta ei makseta tuottajalle, joka maataloustuotannon vähentämissopimuksista vuonna 1992 annetun valtioneuvoston päätöksen (64/92 muut. 300/92) perusteella on luopunut maataloustuotannosta kokonaan. Jos tuottaja on edellä mainitun päätöksen perusteella luopunut vain jostakin tuotannonhaarasta tilallaan, ei luopumisen kohteena olevista eläimistä makseta avustusta.

Avustuksen määräytymisperusteena on hakijan omistuksessa tai hallinnassa 30 päivänä kesäkuuta 1992 olleiden nautaeläinten, sikojen, lampaiden, vuohien ja siipikarjaeläinten lukumäärän perusteella laskettu kotieläinyksiköiden kokonaismäärä.

Lehmä vastaa yhtä kotieläinyksikköä sekä yli kahdeksan kuukauden ikäinen hieho tai sonni sekä emakko ja karju 0,5 kotieläinyksikköä. Alle kahdeksan kuukauden ikäinen vasikka vastaa 0,2 kotieläinyksikköä. Yli 12 viikon ikäinen lihasika, lammas ja vuohi vastaa 0,1 kotieläinyksikköä sekä yli kuuden kuukauden ikäinen siipikarjaeläin 0,01 kotieläinyksikköä.

Avustusta maksetaan enintään 25 kotieläinyksiköltä maatilaa kohti.

Kotieläinavustus lasketaan siten, että saatu kotieläinyksikkömäärä pyöristetään kotieläinyksikön tarkkuudella alaspäin lähimpään täyteen kotieläinyksikköön.

Jos yhteenlaskettujen kotieläinyksiköiden määrä on alueilla 1-2 sekä 9 vähemmän kuin kaksi ja alueilla 3-8 vähemmän kuin kolme, avustusta ei makseta lainkaan.

Avustusta maksetaan kotieläinyksikköä kohti seuraavasti

Alue

1

1 725 mk

2

1 070 mk

3

825 mk

4

600 mk

5

430 mk

6

260 mk

7

190 mk

8

140 mk

9 (saaristo)

600 mk

Alueilla 1-5 ja alueella 9 (saaristo) avustus kotieläinyksikköä kohden on kolminkertainen ja alueilla 6-8 kaksinkertainen ensimmäisten kahdentoista lypsylehmän osalta. Lisäksi alueilla 1-4 sekä saaristoalueella avustus on kaksinkertainen kotieläinyksikköä kohti muista kotieläimistä kuin lypsylehmistä ensimmäisten kahdentoista kotieläinyksikön osalta.

Avustus myönnetään hakemuksesta. Hakuajasta ja sen tiedottamisesta hakijoille päättää maatilahallitus. Hakemus on toimitettava sen kunnan maatalouslautakunnalle, missä sijainneessa talouskeskuksessa kotieläimiä on hoidettu 30 päivänä kesäkuuta 1992.

Jos hakemus on toimitettu maatalouslautakunnalle maatilahallituksen asettaman määräajan päätyttyä ja myöhästymisen voidaan katsoa johtuneen hyväksyttävästä syystä, voi maatalouslautakunta myöntää avustuksen hakemuksen myöhästymisen estämättä.

Jos hakemuksen ratkaiseminen ei kuulu sen maatalouslautakunnan toimivaltaan, jolle hakemus on annettu, tulee maatalouslautakunnan lähettää merkinnöin saapumisajasta hakemus ja käsittelyssä tarpeelliset saatavissa olevat tiedot sille maatalouslautakunnalle, joka avustuksesta päättää.

Avustuksen myöntämisestä päättää ja avustuksen suorittaa siihen oikeutetulle 8 §:ssä tarkoitettu maatalouslautakunta maatilahallituksen määräämältä valtion postisiirtotililtä. Avustus maksetaan sen saajalle tai saajan hakemuksessa tai muutoin kirjallisesti määräämälle postisiirto- tai pankkitilille.

Jos kotieläinten omistaja tai haltija on saanut avustusta perusteettomasti tai enemmän kuin tämän päätöksen mukaan olisi voitu myöntää, noudatetaan liikaa maksetun määrän takaisinperimisen osalta, mitä maataloustuen jako- ja valvontatehtävien hoitamisesta annetussa laissa (88/71) on säädetty.

Tarkempia määräyksiä tämän päätöksen täytäntöönpanosta antaa maatilahallitus.

Tämä päätös tulee voimaan 13 päivänä toukokuuta 1992.