Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös energiainvestointeihin annettavien korkotukilainojen yleisistä ehdoista

Luottolaitos voi myöntää luottolaitosten varoista myönnettävistä eräistä korkotukilainoista annetun lain (1015/77) 2 §:n kohtien 7, 9, 10 ja 11 mukaisiin energiainvestointeihin annettavia korkotukilainoja, jäljempänä korkotukilaina, noudattaen mitä sanotussa laissa on säädetty ja tässä päätöksessä määrätään.

Kauppa- ja teollisuusministeriö, jäljempänä ministeriö, hyväksyy lainan korkotukilainaksi tulo- ja menoarviossa osoitetun hyväksymisvaltuuden puitteissa. Valtionkonttori maksaa korkohyvityksen luottolaitoksille.

Korkotukilainaa voidaan myöntää enintään 50 prosenttia investoinnin hyväksyttävistä kustannuksista. Hyväksyttäviä kustannuksia ovat investoinnin suunnittelusta ja rakennustöiden valvonnasta aiheutuvat kustannukset, koneiden ja laitteistojen hankinnasta ja asennuksesta aiheutuvat kustannukset, rakennusteknisistä töistä aiheutuvat kustannukset, raivaus- ja maanrakennustöistä aiheutuvat kustannukset, käyttöönotosta ja käyttöönoton edellyttämästä käyttöhenkilökunnan koulutuksesta aiheutuvat kustannukset sekä selvityksessä tarvittavien laitteistojen hankinta- ja asennuskustannukset.

Hyväksyttäviä kustannuksia eivät kuitenkaan ole laitokseen mahdollisesti kuuluvan tuontipolttoainetta tai sähköä käyttävän kattilan, lukuun ottamatta uuden teknologian kattilaa, sen polttoainevaraston ja polttoaineen vastaanotto- ja käsittelylaitteiden rakentamisesta aiheutuvat kustannukset eikä lämmönjakeluverkoston rakentamisesta aiheutuvat kustannukset, lukuunottamatta uutta teknologiaa sisältäviä lämpöjohtoja, maan hankinta- ja vuokrauskustannukset, investointiin sisältyvä liikevaihtovero, rakennuttajan yleiskustannukset, rakennuttajayhteisön toimihenkilöiden suorittaman valvonnan kustannukset, edustusmenot, rakennusaikaiset korot, liittymismaksut, polttoaineen ja varaosien hankintakustannukset sekä konttorikaluston hankintakustannukset.

Tässä päätöksessä tarkoitetun korkotukilainan, muiden samalle kohteelle annettujen korkotukilainojen ja valtion tai Kehitysaluerahasto Oy:n varoista myönnettyjen avustusten ja lainojen sekä muun näihin verrattavan tuen yhteismäärä saa olla enintään 70 prosenttia investoinnin hyväksyttävistä kustannuksista.

Hakemus lainan hyväksymisestä korkotukilainaksi on toimitettava kauppa- ja teollisuusministeriölle viimeistään 2 kuukautta ennen rakennustyön alkamista tai sitovien tilausten tekemistä ministeriön vahvistamalla lomakkeella.

Ministeriön hyväksyttyä lainan korkotukilainaksi, se lähettää päätöksensä tiedoksi asianomaiselle luottolaitokselle lainan myöntämistä varten sekä valtiokonttorille.

Jos ministeriö ei hyväksy lainaa korkotukilainaksi, ilmoitetaan siitä lainan hakijalle ja asianomaiselle luottolaitokselle.

Luottolaitos päättää korkotukilainan myöntämisestä saatuaan ministeriön hyväksymispäätöksen ja hyväksyttyään lainan vakuudet.

Korkotukilaina maksetaan lainansaajalle velkakirjassa esitetyssä järjestyksessä hankkeen edistymisen mukaan lainansaajan esitettyä lainan myöntäneelle luottolaitokselle lainan nostopyynnön. Viimeinen erä, jonka suuruuden tulee olla vähintään 20 prosenttia korkotukilainan määrästä, voidaan maksaa hankkeen tultua loppuunsuoritetuksi.

Korkotukilainan laina-aika on enintään 15 vuotta. Laina maksetaan takaisin vuosittaisin lyhennyksin, jollei ministeriön kanssa toisin sovita. Samanaikaisesti suoritetaan luottolaitokselle lainansaajalta perittävä korko.

Valtiokonttori suorittaa korkohyvityksen luottolaitoksille koron eräpäivinä luottolaitosten valtiokonttorille esittämien laskelmien perusteella. Hakemukseen tulee liittää laskelma hankkeen toteutuneista kustannuksista, jonka todistaa oikeaksi auktorisoitu tilintarkastaja (KHT, HTM, JHTT). Hakemus korkohyvityksen maksamisesta on toimitettava valtiokonttorille hyvissä ajoin ja viimeistään 14 vuorokautta ennen eräpäivää.

Korkohyvitystä maksetaan korkotukilainan ensimmäisen erän nostamisesta lukien. Maksamatta jääneen erääntyneen lyhennyksen osalta ei korkohyvitystä suoriteta eräpäivän jälkeiseltä ajalta. Mikäli korkotukilainasta ei suoriteta korkohyvitystä on lainansaaja velvollinen maksamaan lainasta luottolaitoksen antolainauksessaan yleisesti perimän koron mukaista korkoa.

Luottolaitoksen ja ministeriön on valvottava, että lainavarat käytetään lainan hyväksymistä korkotukilainaksi koskevassa päätöksessä mainittuun tarkoitukseen. Lainansaaja on velvollinen kehoituksesta antamaan luottolaitokselle ja ministeriölle kaikki valvontaa varten tarpeelliset tiedot.

Korkotukilainaa koskevaan velkakirjaan on otettava maininta siitä, että jos lainansaaja on käyttänyt lainavaroja muuhun tarkoitukseen kuin mihin ne on myönnetty tai lainaa hakiessaan antanut olennaisessa kohdassa erheellisen tiedon tai salannut lainan myöntämiseen olennaisesti vaikuttavia seikkoja, ei tälläisen lainan osalta sen jälkeen, kun lainansaajan sanotunlainen menettely on todettu, suoriteta korkohyvitystä. Velkakirjaan on myös otettava maininta siitä, että lainansaajan on tällöin suoritettava valtiolle se korkohyvitys, jonka valtio on lainasta maksanut sen nostamispäivästä lukien, sekä lisäksi 16 prosenttia vuotuista sakkokorkoa korkohyvityksen määrälle sen maksamispäivästä alkaen suorittamispäivään asti.

Ministeriön on 10 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa päätöksellään todettava, mistä ajankohdasta lukien korkohyvityksen suorittaminen lakkaa ja määrättävä korkohyvityksen takaisin perimisestä lainansaajalta sekä sakkokoron maksamisesta. Päätöksestä on välittömästi ilmoitettava valtiokonttorille ja asianomaiselle luottolaitokselle. Luottolaitoksen tehtävänä on periä mainittu korkohyvitys ja sakkokorko lainansaajalta sekä viipymättä tilittää ne valtiokonttorille.

Milloin korkohyvityksen suorittaminen on 10 §:ssä mainituista syistä lakannut, on asianomaisella luottolaitoksella oikeus katsoa laina ilman irtisanomista heti maksettavaksi erääntyneeksi.

Tarkempia määräyksiä tämän päätöksen soveltamisesta antaa tarvittaessa kauppa- ja teollisuusministeriö.

Tällä päätöksellä kumotaan kauppa- ja teollisuusministeriön 27 päivänä tammikuuta 1983 antamat päätökset kotimaista polttoainetta käyttävien laitosten rakentamiseksi myönnettävien korkotukilainojen yleisistä ehdoista (108/83), kotimaisten polttoaineiden tuotannon edellyttämien investointien suorittamiseen myönnettävien korkotukilainojen yleisistä ehdoista (109/83) ja yritysten energiansäästöinvestointeihin myönnettävien korkotukilainojen yleisistä ehdoista (110/83). Samoin kumotaan kauppa- ja teollisuusministeriön 13 päivänä huhtikuuta 1989 antama päätös uuteen energiantuotantoteknologiaan annettavien korkotukilainojen yleisistä ehdoista (15/872/89) ja kauppa- ja teollisuusministeriön 27 päivänä joulukuuta 1990 antama päätös maakaasuinvestointeihin annettavien korkotukilainojen yleisistä ehdoista (1397/90). Mainittuja päätöksiä sovelletaan kuitenkin ennen tämän päätöksen voimaantuloa myönnettyihin korkotukilainoihin.

Tämä päätös tulee voimaan 29 päivänä huhtikuuta 1992.