Maa- ja metsätalousministeriön päätös Suomen ja Viron välisten vastavuoroisten kalastuskysymysten järjestämisestä vuonna 1992

Viron kalastusalukset saavat Ruotsin ja Neuvostoliiton kanssa kalastuksesta tehtyjen sopimusten täytäntöönpanosta ja soveltamisesta annetun asetuksen (1330/88), jäljempänä kalastussopimusasetuksen, 2 §:n mukaisesti harjoittaa vuonna 1992 kilohailin ja silakan troolipyyntiä Suomen kalastusvyöhykkeellä varsinaisen Itämeren koillisosassa alueella, joka on 12 meripeninkulman ulkopuolella Suomen aluevesien rajasta ja länteen meridiaanista 22°57,02'.

Viron kalastusalukset saavat kalastaa kilohailia ja silakkaa yhteensä enintään 2 000 tonnia. Sivusaaliina saatavan turskan määrää ei rajoiteta.

Kalastusta saa Suomen kalastusvyöhykkeellä samanaikaisesti harjoittaa, apu- ja emälaivat mukaan luettuina, enintään 32 virolaista alusta. Alusten tulee olla merkitty maa- ja metsätalousministeriön pitämään alusrekisteriin.

Troolien solmuvälin tulee olla vähintään 10 millimetriä tai silmäkoon vähintään 16 millimetriä.

Viron kalastusalukset saavat harjoittaa kalastusta koko vuoden lukuunottamatta kieltoaikoja, jotka on määritelty Suomessa voimassa olevissa kalastusmääräyksissä.

Kalastuksessa on muulta osin noudatettava Suomessa voimassa olevia kalastusmääräyksiä.

Suomalaiset kalastusalukset saavat vuonna 1992 kalastussopimusasetuksen 4 §:n mukaisesti harjoittaa lohen ja taimenen pyyntiä Itämerellä Viron lainkäyttövallan alaisuudessa olevilla merialueilla, jotka sijaitsevat 12 meripeninkulman ulkopuolella Viron aluevesirajasta ja ovat meridiaanista 22°57,02'länteen ja leveyspiiristä 58o pohjoiseen.

Suomalaiset kalastusalukset saavat kalastaa lohta ja taimenta yhteensä enintään 40 tonnia. Sivusaaliina saatavan turskan määrää ei rajoiteta.

Kalastusta saa Viron lainkäyttövallan alaisuudessa olevalla merialueella samanaikaisesti harjoittaa enintään 15 suomalaista kalastusalusta. Alusten tulee olla merkitty maa- ja metsätalousministeriön pitämään alusluetteloon.

Alusluetteloon voidaan ottaa vain kalastusalusrekisteriin merkittyjä, ammattimaista kalastusta harjoittavia aluksia.

Suomalaiset kalastusalukset voivat harjoittaa pyyntiä Viron lainkäyttövallan alaisuudessa olevilla merialueilla koko vuoden lukuunottamatta kieltoaikoja, jotka on määritelty Itämeren kalastussäännöissä.

Lohen pyyntivälineiden tulee olla Itämeren kalastusmääräysten mukaiset.

Kalastuksessa on muulta osin noudatettava Virossa voimassa olevia kalastusmääräyksiä.

Kalastusalus saa harjoittaa kalastusta toisen maan vyöhykkeellä vasta senjälkeen, kun alus on merkitty asianomaisen maan kalastusalusten luetteloon ja merkinnästä on annettu kirjallinen vahvistus.

Suomalaiset ja virolaiset kalastusalukset voivat toisen sopimusmaan kalastusvyöhykkeellä kalastaessaan käyttää omia kansallisia kalastuspäiväkirjojaan.

Alusten tulee ennen toisen maan vyöhykkeelle saapumista tehdä rannikkoradioasemalle englannin kielellä kalastusilmoitus, joka sisältää aluksen tunnuksen, nimen, radiokutsun, sijainnin, saapumisajan ja aluksella olevan saaliin määrän.

Ennen toisen maan vyöhykkeeltä poistumistaan alusten on ilmoitettava edellä 1 momentissa sanotun lisäksi toisen vyöhykkeeltä saadun saaliin määrä kalalajeittain.

Virolaisten alusten tulee tehdä edellä tarkoitetut kalastusilmoitukset Helsingin tai Maarianhaminan ja suomalaisten alusten Viimsi Alfa tai Kärdla 1 -nimiselle radioasemalle.

Helsingin ja Maarianhaminan radioasemien tulee toimittaa virolaisten kalastusalusten kalastusilmoitukset maa- ja metsätalousministeriölle sekä Saaristomeren merivartiostolle.

Tämä päätös tulee voimaan 22 päivänä tammikuuta 1992 ja sitä sovelletaan vuoden 1992 loppuun.