Valtiovarainministeriön päätös eräiden verojen lykkäyksen ehdoista

Tämän päätöksen ehtoja sovelletaan myönnettäessä lykkäystä valtion-, kunnallis- ja kirkollisveron, sairausvakuutus- ja kansaneläkemaksun, ennakkoperintälain 28 §:n 1, 2 ja 4 momentissa tarkoitettujen määrien, ennakon, työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetun lain 14 §:n 3 momentissa tarkoitettujen määrien, perintö- ja lahjaveron, arpajaisveron, liikevaihtoveron, auto- ja moottoripyöräveron, moottoriajoneuvoveron lisäveron ja luottoveron suorittamiselle.

Lykkäys myönnetään ehdoin, että lykätyn määrän suorittamisesta annetaan hyväksyttävävakuus. Lykkäys voidaan kuitenkin myöntää vakuutta vaatimatta, jos maksettavaksi jäävän määrän vähäisyys, lykkäysajan lyhyys tai muut erityiset syyt antavat siihen aiheen.

Lääninveroviraston kannettavina oleville veroille ja maksuille myönnetään vakuutta vaatimatta lykkäystä ainoastaan ehdolla, että lykkäys ei estä veronkuittausta lykätyn määrän sekä sille mahdollisesti perittävän koron suoritukseksi.

Verolle, maksulle tai ennakolle, jonka suorittamiselle on myönnetty lykkäystä, peritään lykkäysajalta korkoa 12 prosentin vuotuisen korkokannan mukaan. Erityisen painavista kohtuussyistä lykkäys voidaan kuitenkin myöntää ilman korkoa.

Liikevaihtoverolle, jonka suorittamiselle on myönnetty lykkäystä, peritään lykkäysajalta korkoa, jonka määrä lasketaan siten kuin veron viivästyskorosta ja jäämämaksusta on säädetty. Erityisen painavista kohtuussyistä lykkäys voidaan kuitenkin myöntää ilman korkoa.

Jos lykätylle määrälle olisi samalta ajalta perittävä sekä lykkäyskorkoa että viivästyskorkoa ja jäämämaksua, peritään tältä ajalta vain viivästyskorko ja jäämämaksu.

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1992.

Päätöstä sovelletaan niihin lykkäyksiin, jotka myönnetään päätöksen voimaantulopäivänä tai sen jälkeen.

Tällä päätöksellä kumotaan eräiden verojen ja maksujen sekä ennakon lykkäyksen ehdoista 1 päivänä syyskuuta 1982 annettu valtiovarainministeriön päätös (658/82).