Palkkion perusteet

Maataloustuotannon tasapainottamisesta annetun lain (1261/89), jäljempänä tasapainottamislaki, 13 §:n perusteella voidaan vuoden 1993 kasvukauden ajan tapahtuvasta pellon kesannoimisesta maksaa kesannoimispalkkiota.

Palkkiota voidaan maksaa, kun viljelijän kesannoima peltoala yksinään tai yhdessä peltoalan perusteella suoritettavasta vientikustannusmaksusta annetun lain (1314/90, muut. 1335/92), jäljempänä vientikustannusmaksulaki, 7 §:ssä tarkoitetun metsitetyn tai maataloustuotannosta pysyvästi poistetun pellon kanssa on niin suuri, että viljelijä vapautuu mainitun lain mukaisen vientikustannusmaksun suorittamisesta.

Kesannoimispalkkion maksamisen edellytyksenä on lisäksi, että

maatilaan kuuluva vientikustannusmaksulain mukainen peltoala on vähintään 3 hehtaaria,

kesannoitava pelto on ollut vuonna 1990 ja sen jälkeen viljeltynä taikka tasapainottamislain mukaisena tai normaaliin viljelykiertoon kuuluvana kesantona, ja että

kesannoitu ala on viherkesantona taikka jos kysymys on 3 §:n 2 momentissa tarkoitetusta lisäkesantoalasta vaihtoehtoisesti 3 §:n 3 momentissa tarkoitettuna kesantona.

Vientikustannusmaksulain mukaiselta maksusta vapautumiseksi vaadittavalta kesantoalalta, joka on viherkesantona, maksetaan palkkiota 400 markkaa hehtaarilta.

Viljelijälle, joka on kesannoinut vientikustannusmaksulain 5 §:n mukaisesta peltoalasta maksusta vapautumiseksi vaadittavaa määrää enemmän, maksetaan tältä lisäkesantoalalta peruspalkkiota ja lisäpalkkiota, jos lisäkesantoala ylittää vientikustannusmaksulain mukaisen maksusta vapautumiseksi vaadittavan osuuden vähintään 5 prosenttiyksiköllä. Peruspalkkiota maksetaan tällöin koko lisäkesantoalalta. Lisäpalkkiota maksetaan enintään sen suuruiselta lisäkesantoalalta, joka on vientikustannusmaksulain 5 §:ssä tarkoitetusta viljelmän peltoalasta 15 prosenttia. Peruspalkkio ja lisäpalkkio ovat viherkesantona hoidetulta kesantoalalta eri maaseutuelinkeinopiirien alueella seuraavat

Maaseutuelin-

Peruspalkkio

Lisäpalkkio

keinopiiri

markkaa/

markkaa/

hehtaari

hehtaari

Uudenmaan

1 000

1 900

Turun

1 000

1 900

Satakunnan

900

1 800

Hämeen

900

1 800

Kymen

850

1 650

Mikkelin

750

1 650

Pirkanmaan

850

1 650

Etelä-Pohjanmaan

850

1 650

Vaasan

850

1 650

Keski-Pohjanmaan

700

1 600

Keski-Suomen

700

1 600

Kuopion

700

1 600

Pohjois-Karjalan

700

1 400

Kainuun

650

1 350

Oulun

650

1 350

Lapin

600

1 200

Siltä osin kuin 2 momentissa tarkoitettu lisäkesantoala ei ole viherkesantona, mutta se on edeltävänä syksynä kyntämättä jätettyä peltoa, jota pidetään kyntämättä edelleen vähintään vuoden 1993 lokakuun 1 päivään saakka, maksetaan edellä mainittu peruspalkkio hehtaarilta 400 markalla alennettuna.

Jos peltoa käytetään 7 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaisesti hevosten laiduntamiseen, kesantopalkkiota ei laiduntamiseen käytetyn pellon osalta makseta.

Viherkesannon tulee olla aikaisemmin perustettua viljeltyä nurmea tai viherkesantoa taikka se on perustettava vuonna 1993 kesäkuun 20 päivään mennessä viherkesantoon sopivilla pääosin monivuotisten kasvien siemenillä. Jäljempänä 7 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa viherkesantokasvit voivat olla kuitenkin yksivuotisia. Viherkesannossa ei saa viljellä kevätviljaa, -rypsiä, -rapsia, palkoviljaa, juurikasveja, perunaa tai vihanneksia.

Erityisestä syystä maa- ja metsätalousministeriö voi pidentää edellä 1 momentissa tarkoitettua määräaikaa joko koko maassa tai jollakin alueella.

Hakemus palkkion maksamisesta tehdään kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle yhdessä vientikustannusmaksulain 10 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen kanssa.

Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarkemmat määräykset palkkioiden hakemis- ja maksatusmenettelystä.

Viljelijällä vuoden 1993 kasvukauden aikana voimassa oleva tasapainottamislain, maataloustuotannon ohjaamisesta ja tasapainottamisesta annetun lain (81/83) ja muun aikaisemman lainsäädännön mukainen sellainen sopimus tai viljelijälle maksettu sellainen palkkio, joka ei koske kyseessä olevaa kesantoalaa, ei ole esteenä 1 §:ssä tarkoitetun palkkion maksamiselle.

Pellosta, jota kesannoidaan vientikustannusmaksulain ja tämän päätöksen mukaisesti, ei saa ennen vuotta 1994 korjata satoa eikä sitä saa käyttää laitumena muutoin kuin seuraavissa tapauksissa

peltoa saadaan käyttää hevosten, lampaiden, vuohien ja siipikarjan sekä kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen luvalla puhdasrotuisen itä- ja pohjoissuomenkarjan laiduntamiseen;

pellolta saadaan korjata nurmikkokasvin, valkoapilan, vuohenherneen, ruisvirnan, koiranheinän, auringonkukan, hunajakukan, valkomesikän ja viljatattarin siemensato sekä kuitu-, koriste- ja maustekasvien sekä yrttien viljelystä kertyvä sato, ei kuitenkaan rehuksi;

peltoa saadaan käyttää riistaeläinten ruokintaan tarkoitettuna riistapeltona ja riistanhoitoyhdistyksen tai metsästysyhdistyksen tai -seuran ja viljelijän keskenään tekemän kirjallisen sopimuksen nojalla siltä saadaan korjata satoa riistaeläinten rehuksi, ei kuitenkaan yksinomaan viljaa;

kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen luvalla viherkesannosta saadaan korjata satoa maa- ja metsätalousministeriön erikseen hyväksymiin tarkoituksiin, ei kuitenkaan rehuksi; ja

valtioneuvoston erikseen määräämillä ehdoilla pellolta saadaan korjata satoa tai käyttää sitä laitumena silloin, kun poikkeuksellisten luonnonolosuhteiden vuoksi on tulossa heikko satovuosi.

Viljelijän 1 momentin mukaisesta pellon käytöstä mahdollisesti saama korvaus ei aiheuta muutosta tasapainottamispalkkion määrään.

Kesantopellolle ei saa kylvää syysviljaa kesantokauden syksyllä, ellei maa- ja metsätalousministeriö toisin päätä.

Maa- ja metsätalousministeriön tulee antaa ohjeet viherkesannon perustamisesta ja kesannoitavien peltojen hoitamisesta. Ohjeissa on otettava huomioon vesien- ja ympäristönsuojelun tavoitteet ja korostettava kesannoimisen toteuttamista pohjavesialueella viherkesantona sekä vesistöjen ja valtaojien varsilla siten, että peltolohkon ja vesialueeen väliin muodostuu yhtenäinen viherkesannon muodostama suojakaista tai -vyöhyke. Tällaisen viherkesantoalueen leveydestä ja sijoittamisesta tulee antaa myös ohjeet.

Jos viljelijä metsittää edellä 2 §:ssä tarkoitetun pellon vuoden 1993 kasvukauden aikana, maksetaan palkkio, jos peltoa on hoidettu kesantona elokuun 15 päivään saakka.

Maa- ja metsätalousministeriö ohjaa varojen käyttöä palkkioiden maksamiseen.

Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarkemmat määräykset kesannon sijoittelusta ja pienimmästä kesannoitavasta lohkosta sekä tämän päätöksen täytäntöönpanosta.

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993.