Valtiovarainministeriön päätös vesivoimalaitoksen ja sen rakenteiden jälleenhankinta-arvon perusteista

Vesivoimalaitoksen jälkeenhankinta-arvoa laskettaessa otetaan huomioon voimalaitosrakenteiden hankinnasta johtuneet välittömät menot

koneasema siihen sisältyvine patoineen;

ylä- ja alakanavarakenteet tai muut koneaseman ulkopuoliset vesitiet;

voimalaitosta varten tehdyt perkaukset ja pengerrykset;

voimalaitosta palvelevat padot;

kytkinkenttärakenteet;

voimalaitoksen käyttöä ja ylläpitoa varten tarvittavat tiet ja sillat;

lämpö-, vesi-, ilmastointi- ja sähköasennukset;

voimalaitoksen tarvitsemat erilliset kaapeli- ja putkikanavat sekä

tontin kaivuu-, paalutus-, louhinta-, tasoitus- ja pintarakennustyöt.

Vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvoa laskettaessa otetaan huomioon myös laitoksen työmaan käyttö- ja yhteiskustannukset, rakennuttajankustannukset ja rakennusaikaiset korot.

Vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvoa laskettaessa ei oteta huomioonmuita kuin vesivoimalaitosta välittömästi palvelevia rakennuksia tai laitteita, ei esimerkiksi kalanviljelylaitoksia, toimisto-, varasto-, korjaamo- tai asuinrakennuksia, turbiineja, generaattoreita, patoluukkuja, nostureita, automaatiolaitteita säätöä ja käyttöä varten eikä uittolaitteita, muunto- ja kytkinlaitteita eikä muita sähkön tuotantoa palvelevia koneita ja laitteita.

Muiden kuin tässä päätöksessä tarkoitettujen rakennustenjälleenhankinta-arvosta on määrätty erikseen.

Vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvo lasketaan korjaamalla 1 §:ssä tarkoitettujen rakennelmien alkuperäiset hankintakustannukset ja muut kustannukset rakennuskustannusindeksin kokonaisindeksilukuun 198.0. Jälleenhankinta-arvo on 70 prosenttia tällä tavoin määritetystä arvosta. Rakennuskustannusten oletetaan syntyvän tasaisesti rakentamisen aikana.

Jos vesivoimalaitoksen alkuperäisistä rakennuskustannuksista ei ole luotettavaa selvitystä, määritetään vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvo 1 §:ssä tarkoitettujen rakenteiden rakennuskustannusten summana 4 §:n 1-5 kohdissa mainittuja keskimääräisiä arvoja ja taulukoita käyttäen. Jälleenhankinta-arvo on 70 prosenttia tällä tavoin määritetystä arvosta.

1. Tontin pintarakennustyöt

Vesivoimalaitosalueen tontin pintarakennustöiden pinta-alana on pidettävä vesivoimalaitoksen maa-alueen pinta-alaa.

Tontin pintarakennustöiden yksikköhinta on 12 mk/m 2 .

2. Kaivuumassat

Kanavien kaivuumassat määritetään kanavan pituuden ja poikkileikkauksen perusteella. Kaivuumassojen yksikköhinta on

51 mk/m 3 ktr, kun kaivuu on vedestä,

43 mk/m 3 ktr, kun kaivuu on kuivatyönä, ja

303 mk/m 3 ktr, kun kysymyksessä on louhinta.

3. Vedenjuoksutusputket

Vesivoimalaitoksen ulkopuolella sijaitsevien vedenjuoksutusputkien yksikkökustannukset ovat

Ø(m)

mk/jm

1,0

1 986

1,5

2 979

2,0

3 974

2,5

4 966

3,0

5 960

3,5

6 955

4,0

7 948

4,5

8 940

5,0

9 936.

Väliarvot lasketaan suhteellisesti.

4. Padot ja tukimuurit

Patojen ja tukimuurien yksikköhinta on 1 998 mk/m 3 , kun pato on betonia, ja 84 mk/m 3 , kun pato on maata tai louhetta.

5. Koneasemat

Koneaseman rakennuskustannus lasketaan koneaseman tilavuuden perusteella. Jos koneaseman tilavuutta ei voida luotettavasti määritellä, käytetään määritysperusteena voimalaitoksen tehoa.

Koneaseman tilavuus lasketaan koneaseman ulkomitoin. Yläpuolisten tilojen lisäksi tilavuuteen lasketaan myös vesitiet.

Taulukkoa 1 käytetään sellaisten koneasemarakennusten rakennuskustannusten laskemiseen, joissa on pystyakselinen turpiini tai teho ≥8 MW. Väliarvot lasketaan suhteellisesti.

Taulukko 1.

m 3

mk

1 000

19 891 844

10 000

30 174 861

50 000

75 877 155

100 000

133 005 025

200 000

236 672 525

Taulukkoa 2 käytetään sellaisten koneasemarakennusten rakennuskustannusten laskemiseen, joissa on vaaka-akselinen turpiini tai teho ≥8 MW. Väliarvot lasketaan suhteellisesti.

Taulukko 2.

m 3

mk

1 000

3 470 092

5 000

9 208 847

10 000

16 382 289

50 000

73 769 831

Jos koneasema on tehdas- tai muun sellaisen hallin osa, rakennuskustannukset lasketaan vesivoimalaitoksen tehon avulla taulukosta 3. Väliarvot lasketaan suhteellisesti.

Taulukko 3.

Teho (MW)

mk

0,5

3 408 264

1,0

4 481 750

2,0

5 556 536

3,0

8 775 697

4,0

10 922 670

5,0

13 069 644

6,0

15 216 616

7,0

17 363 589

8,0

19 510 562

9,0

37 133 203

10,0

38 392 145

15,0

44 686 864

20,0

50 981 583

25,0

57 276 303

50,0

88 749 895

100,0

151 697 081

150,0

214 644 265

Jos vesivoimalaitos on sellainen, ettei siihen voida soveltaa 2-4 §:ssä olevia jälleenhankinta-arvon laskentamenetelmiä, pidetään tällaisen vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvona 70 prosenttia vastaavanlaisen vesivoimalaitoksen rakennuskustannuksista.

Tämä päätös tulee voimaan 31 päivänä joulukuuta 1992. Sitä sovelletaan vuodelta 1992 toimitettavassa tulo- ja varallisuusverotuksessa.