Asetus geodeettisesta laitoksesta

Geodeettisesta laitoksesta annetun lain 1 §:ssä säädettyjen tehtäviensä toteuttamiseksi geodeettisen laitoksen tulee

harjoittaa tieteellistä tutkimusta geodesian, fotogrammetrian, kartografian, geodeettisen ja fotogrammetrisen metrologian sekä niihin läheisesti liittyvien tieteiden aloilla;

suorittaa geodesian, vaaituksen ja painovoiman valtakunnalliset perusmittaukset ja sitoa ne naapurimaiden vastaaviin mittauksiin ja kansainvälisiin järjestelmiin;

kehittää ja kokeilla geodeettisia, fotogrammetrisia ja kartografisia kojeita ja menetelmiä;

seurata alansa kehitystä ja osallistua kansainväliseen yhteistyöhön;

julkaista tietoja alansa tutkimusten tuloksista ja edistää tutkimustulostensa hyväksikäyttöä;

antaa alaansa koskevia lausuntoja ja tehdä tarpeellisiksi katsomiaan esityksiä; sekä

hoitaa ne tehtävät ja toimeksiannot, jotka maa- ja metsätalousministeriö sille erikseen antaa.

Laitoksen tulos-, palvelu- ja muut toimintatavoitteet vahvistaa maa- ja metsätalousministeriö.

Geodeettisessa laitoksessa on fotogrammetrian ja kaukokartoituksen osasto, geodesian osasto, kartografian ja geoinformatiikan osasto sekä painovoimaosasto.

Osastojen tehtävistä määrätään työjärjestyksessä.

Laitokselle kuuluvia tehtäviä voidaan suorittaa myös tutkimus- ja tutkijankoulutusryhmiä sekä projekteja hyväksi käyttäen.

Geodeettisen laitoksen toimintaa ohjaa ja valvoo johtokunta.

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa johtokunnan kolmeksi vuodeksi kerrallaan.

Johtokunnassa on geodeettisen laitoksen ylijohtaja puheenjohtajana, varapuheenjohtaja sekä viisi muuta jäsentä. Yksi jäsen on määrättävä laitoksen henkilöstön keskuudestaan ehdottamista henkilöistä.

Johtokunnan jäsenten palkkiot vahvistaa maa- ja metsätalousministeriö.

Johtokunnan tehtävänä on

päättää laitoksen yleisistä toimintalinjoista ja laitoksen kannalta merkittävistä kehittämishankkeista;

päättää laitoksen talousarvioehdotuksesta, toiminta- ja taloussuunnitelmasta ja pitkän aikavälin suunnitelmasta;

päättää laitoksen toiminnallisista tavoitteista;

antaa lausunto osastonjohtajan nimittämistä koskevassa asiassa, sekä;

päättää muista laitoksen kannalta laajakantoisista ja periaatteellisesti merkittävistä asioista, jotka johtokunta ylijohtajan esityksestä ottaa käsiteltäviksi.

Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta.

Johtokunta on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtaja ja vähintään kolme muuta jäsentä on läsnä.

Johtokunnan kokouksessa päätetään asiat yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan tulee päätökseksi se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja on kannattanut.

Tarkemmat määräykset asian käsittelystä johtokunnassa antaa johtokunta.

Geodeettisen laitoksen päällikkönä on ylijohtaja. Lisäksi laitoksessa on osastonjohtajia, sekä muuta virkasuhteessa ja työsopimussuhteessa olevaa henkilökuntaa.

Laitoksen johtotehtävissä työskentelevät henkilöt vastaavat johtamansa yksikön toiminnan kehittämisestä ja tuloksellisuudesta.

Ylijohtajalla ja osastonjohtajilla on professorin arvonimi.

Geodeettiselle laitokselle kuuluvat asiat ratkaisee johtokunta tai ylijohtaja taikka muu virkamies, jolle sellainen toimivalta työjärjestyksessä on annettu.

Ylijohtaja ratkaisee asiat, joita johtokunta ei ratkaise tai joita ei ole työjärjestyksessä annettu muun virkamiehen ratkaistavaksi.

Ylijohtaja tai muu esimiesasemassa oleva virkamies voi ottaa yksittäistapauksessa ratkaistavakseen asian, joka muutoin olisi hänen alaisensa ratkaistava.

Asia ratkaistaan esittelystä, jollei työjärjestyksessä tai johtokunnassa käsiteltävien asioiden osalta johtokunnan ohjesäännössä toisin määrätä.

Ylijohtajan sijaisen määrää maa- ja metsätalousministeriö. Osastonjohtajan sijaisen määrää ylijohtaja.

Ylijohtajalta ja osastonjohtajalta vaaditaan käytännössä osoitettua tehtävien edellyttämää johtamistaitoa.

Lisäksi vaaditaan

ylijohtajalta virkaan soveltuva tohtorin tutkinto sekä lisäksi julkaisuilla osoitettu kyky etevästi suorittaa tieteellistä tutkimustyötä laitoksen toimialalla ja perehtyneisyyttä hallintotehtäviin; sekä

osastonjohtajalta 1 kohdassa mainittu tutkinto ja julkaisuilla osoitettu kyky itsenäiseen tutkimustyöhön osaston toimialalla.

Ylijohtajan nimittää tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä virkaa haettavaksi julistamatta.

Osastonjohtajan nimittää valtioneuvosto johtokunnan annettua asiasta lausunnon.

Muut virkamiehet nimittää ylijohtaja, jollei työjärjestyksessä toisin määrätä.

Työsopimussuhteessa olevan henkilön ottamisesta määrätään työjärjestyksessä.

Virkavapauden ylijohtajalle myöntää maa- ja metsätalousministeriö ja muille virkamiehille ylijohtaja, jollei jäljempänä tai työjärjestyksessä toisin säädetä tai määrätä.

Yli vuoden kestävän muun kuin sellaisen virkavapauden, johon virkamiehellä on oikeus lain tai virkaehtosopimuksen nojalla, myöntää kuitenkin ylijohtajalle ja osastonjohtajalle maa- ja metsätalousministeriö.

Viran hoidosta virkavapauden aikana ja sen ollessa avoinna päättää se, joka myöntää virkavapauden.

Ylijohtajaa ja osastonjohtajaa syytetään virkavirheestä Helsingin hovioikeudessa. Muuta geodeettisen laitoksen virkamiestä syytetään virkavirheestä asianomaisessa alioikeudessa.

Geodeettinen laitos kantaa ja vastaa valtion puolesta sekä valvoo tuomioistuimissa ja virastoissa valtion etua ja oikeutta kaikissa laitokselle kuuluvissa asioissa.

Tarkemmat määräykset hallinnon ja toimintojen järjestelyistä sekä asioiden käsittelystä annetaan työjärjestyksessä. Työjärjestyksen vahvistaa ylijohtaja.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993.

Tällä asetuksella kumotaan geodeettisesta laitoksesta 17 päivänä helmikuuta 1984 annettu asetus (193/84) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.