Asetus maa- ja metsätalousministeriöstä

Maa- ja metsätalousministeriön tehtävänä on luoda edellytykset uusiutuvien luonnonvarojen kestävälle ja monipuoliselle käytölle, maaseudun elinkeinojen ja vapaa-ajantoimintojen kehittämiselle sekä turvata uusiutuvista luonnonvaroista saatavien hyödykkeiden laatu.

Maa- ja metsätalousministeriössä on hallinto-osasto, maatalouspolitiikan osasto, maaseudun kehittämisosasto, metsäpolitiikan osasto, kala- ja riistaosasto sekä eläinlääkintä- ja elintarvikeosasto. Ministeriössä voi olla muita toimintayksiköitä siten kuin työjärjestyksessä määrätään.

Ministeriön yhteydessä olevasta maaseutuelinkeinojen valituslautakunnasta, kasvilajikelautakunnasta ja torjunta-ainelautakunnasta säädetään erikseen.

Osastoissa voi olla vastuualueita ja toimintayksiköitä siten kuin ministeriön työjärjestyksessä tai sen nojalla osaston työjärjestyksessä määrätään.

Ministeriön alaisia ovat maanmittaushallitus, metsähallitus, maatalouden tutkimuskeskus, metsäntutkimuslaitos, maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos, kasvintuotannon tarkastuskeskus, geodeettinen laitos, Karttakeskus, riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos, Valtion viljavarasto sekä maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus. Lisäksi ministeriö ohjaa ja valvoo hallinnonalaansa kuuluvien asioiden käsittelyä vesi- ja ympäristöhallinnossa.

Ministeriön alaisia ovat myös maaseutuelinkeinopiirit.

Lisäksi ministeriön alaisia ovat eläinlääkärit sekä ne laboratoriot ja laitokset, joissa suoritetaan eläimistä saatavien elintarvikkeiden tarkastusta sekä valmistuksen valvontaa ja jotka eivät ole muun viranomaisen alaisia.

Kukin osasto käsittelee toimialansa osalta 1 -3 momentissa tarkoitettuja virastoja, laitoksia ja viranomaisia koskevat asiat.

Hallinto-osasto käsittelee ministeriön talous-, henkilöstö- ja muuta yleishallintoa koskevat asiat sekä niiden yhteensovittamiseen liittyvät asiat koko hallinnonalalla.

Lisäksi osasto käsittelee maanmittausta, yleisiä kartastotöitä ja geodeettista tutkimusta koskevat asiat sekä maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalaan kuuluvat vesi- ja ympäristöhallintoasiat sekä lisäksi luonnonvarojen käytön yleisiä periaatteita koskevat asiat, mikäli ne eivät kuulu muulle osastolle.

Osasto käsittelee muut ministeriölle kuuluvat asiat, mikäli ne eivät kuulu muun osaston tai toimintayksikön käsiteltäviin.

Maatalouspolitiikan osasto käsittelee maatalouden tulo-, markkinointi- ja tuotantopolitiikkaa koskevat asiat.

Maaseudun kehittämisosasto käsittelee maatalouden, erikoismaatalouden ja muiden maaseutuelinkeinojen toimintaedellytysten kehittämistä koskevat asiat.

Metsäpolitiikan osasto käsittelee metsäpolitiikkaa ja metsätaloutta koskevat asiat.

Kala- ja riistaosasto käsittelee kala-, riista- ja porotaloutta koskevat asiat.

Eläinlääkintä- ja elintarvikeosasto käsittelee eläinlääkintähuoltoa, eläinlääkärintoimen harjoittamista ja eläinlääketieteellistä tarkastustoimintaa koskevat asiat. Lisäksi osasto käsittelee eläinten ja eläimistä saatavien elintarvikkeiden tuontia ja vientiä sekä eläinten keinollista lisäämistä koskevat asiat siltä osin kuin niissä on kyse eläintautien vastustamisesta tai elintarvikehygieniasta.

Kukin osasto käsittelee toimialaansa kuuluvat kansainväliset asiat. Hallinto-osasto käsittelee kuitenkin yhteistyössä osastojen kanssa ministeriön toimialaan kuuluvia kansainvälisiä asioita siten kuin työjärjestyksessä määrätään.

Ministeriössä on kansliapäällikkö. Lisäksi ministeriössä on ylijohtajan, osastopäällikön, neuvottelevan virkamiehen, apulaisosastopäällikön, hallitusneuvoksen, kalastusneuvoksen, maatalousneuvoksen, metsästysneuvoksen, vesihallintoneuvoksen, lainsäädäntöneuvoksen ja talousjohtajan virkoja sekä muita vakinaisia virkamiehiä.

Ministeriössä voi olla myös tilapäisiä virkamiehiä ja työsopimussuhteessa olevaa henkilöstöä.

Osastopäälliköllä on ylijohtajan arvonimi, eläinlääkintä- ja elintarvikeosaston apulaisosastopäälliköllä eläinlääkintöneuvoksen arvonimi, maatalouspolitiikan osaston ja maaseudun kehittämisosaston apulaisosastopäälliköllä maatalousneuvoksen arvonimi ja metsäpolitiikan osaston apulaisosastopäälliköllä metsäneuvoksen arvonimi.

Osaston päällikkönä on osastopäällikkö. Maatalouspolitiikan osaston päällikkönä on kuitenkin ylijohtaja.

Ministeriön virkojen sekä tilapäisen ja työsopimussuhteisen henkilöstön sijoittamisesta osastoihin ja muihin 2 §:ssä tarkoitettuihin toimintayksikköihin määrää kansliapäällikkö.

Kansliapäällikön tulee sen lisäksi, mitä valtioneuvoston ohjesäännön 33 §:n 1 momentissa on säädetty, ministerin lähimpänä apuna

johtaa ministeriön toimintaa;

sovittaa yhteen ja valvoa ministeriön eri osastojen toimintoja sekä osallistua laajakantoisten tai muutoin tärkeiden asioiden valmisteluun ja toteuttamiseen;

seurata ministeriön hallinnonalalla tapahtuvaa kehitystä sekä tehdä tarpeellisia aloitteita lainsäädännöllisiksi uudistuksiksi;

käsitellä ja esitellä maa- ja metsätalousministeriön ja sen hallinnonalan talousarvioehdotus sekä toiminta- ja taloussuunnitelma;

vastata hallinnon ja henkilöstön yleisestä kehittämisestä; sekä

käsitellä ne asiat, jotka ministeri on hänen käsiteltäväkseen antanut.

Kansainvälisiä asioita käsittelevän ylijohtajan tulee kansliapäällikön lähimpänä apuna yhteensovittaa maa- ja metsätalousministeriön kansainvälistä toimintaa työjärjestyksessä tarkemmin määrättävällä tavalla sekä osallistua tarvittaessa ministeriön kannalta tärkeiden ja laajakantoisten asioiden valmisteluun.

Tulotasoasioita käsittelevän neuvottelevan virkamiehen tulee kansliapäällikön apuna osallistua maa- ja metsätalouden harjoittajien tulotason kehittymistä koskevien asioiden valmisteluun sekä tarvittaessa muidenkin ministeriön kannalta tärkeiden ja laajakantoisten asioiden valmisteluun.

Osaston päällikön tulee johtaa osastonsa toimintaa, huolehtia, että osastolle kuuluvat tehtävät hoidetaan tuloksellisesti, seurata ja arvioida kehitystä osaston toimialalla sekä tehdä aloitteita uudistuksiksi.

Jos syntyy epätietoisuutta siitä, kenen käsiteltäväksi jokin asia kuuluu, määrää siitä osaston päällikkö sekä osastojen ja osastojaon ulkopuolisten toimintayksiköiden kesken kansliapäällikkö.

Vahvistetusta työnjaosta huolimatta on kukin virkamies velvollinen tarvittaessa suorittamaan ne tehtävät, jotka ministeri, kansliapäällikkö, osaston päällikkö tai osastojaon ulkopuolisen toimintayksikön päällikkö määrää.

Kelpoisuusvaatimuksena on

kansliapäälliköllä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, johtamiskokemusta ja perehtyneisyys ministeriön toimialaan ja hallintotehtäviin;

ylijohtajalla ja neuvottelevalla virkamiehellä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys virkaan kuuluviin tehtäviin;

osastopäälliköllä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, johtamiskokemusta sekä hyvä perehtyneisyys osaston toimialaan kuuluviin tehtäviin ja perehtyneisyys hallintotehtäviin;

apulaisosastopäälliköllä, kalastusneuvoksella, maatalousneuvoksella, metsästysneuvoksella, vesihallintoneuvoksella ja talousjohtajalla virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys virkaan kuuluviin tehtäviin;

hallitusneuvoksella sekä vanhemmalla ja nuoremmalla hallitussihteerillä mitä valtioneuvoston ohjesäännössä on hallitusneuvoksen ja hallitussihteerin kelpoisuusvaatimuksista säädetty;

lainsäädäntöneuvoksella oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja hyvä perehtyneisyys lainvalmistelutyöhön; sekä

ylitarkastajalla virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys virkaan kuuluviin tehtäviin.

Kansliapäällikön, osastopäällikön, apulaisosastopäällikön, hallitusneuvoksen ja hallitussihteerin nimittämisestä on säädetty valtioneuvoston ohjesäännössä.

Ylijohtajan ja neuvottelevan virkamiehen nimittää tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä virkaa haettavaksi julistamatta.

Kalastusneuvoksen, maatalousneuvoksen, metsästysneuvoksen, vesihallintoneuvoksen, lainsäädäntöneuvoksen ja talousjohtajan nimittää valtioneuvosto.

Muun kuin 1-3 momentissa tarkoitetun virkamiehen nimittää tai ottaa ministeriö.

Kansliapäällikkö nimittää tai ottaa sellaisen 20 §:n 4 momentissa tarkoitetun virkamiehen, jonka palkkaus on vähintään A 24 tai S 24 palkkausluokan mukainen, mikäli ministeri ei ota asiaa ratkaistavakseen.

Muun kuin 1 momentissa tarkoitetun virkamiehen nimittää tai ottaa asianomaisen osaston päällikkö tai osastojaon ulkopuolisen toimintayksikön päällikkö sekä muun toimintayksikköihin kuulumattoman virkamiehen hallinto-osaston päällikkö.

Virkavapauden, johon virkamiehellä on oikeus lain, asetuksen tai virkaehtosopimuksen nojalla, sekä enintään kuukauden kestävän muun virkavapauden myöntää asianomaisen osaston päällikkö tai osastojaon ulkopuolisen virkamiehen osalta hallinto-osaston päällikkö.

Muuta kuin 1 momentissa tarkoitettua virkavapautta myöntää

tasavallan presidentin nimittämälle virkamiehelle enintään yhdeksi vuodeksi ministeri ja yli yhdeksi vuodeksi valtioneuvosto;

valtioneuvoston ja ministerin nimittämälle virkamiehelle kansliapäällikkö; sekä

muulle virkamiehelle asianomaisen osaston päällikkö tai osastojaon ulkopuoliselle virkamiehelle hallinto-osaston päällikkö.

Ministeriön työjärjestyksessä voidaan määrätä, että 1 momentissa tarkoitetut asiat ratkaistaan ilman esittelyä.

Viran hoitamisesta virkavapauden aikana ja viran väliaikaisen hoitajan ottamisesta avoinna olevaan virkaan päättää se, joka 22 §:n 2 momentin mukaan myöntää virkavapauden.

Sivutoimiluvasta päättää osaston päällikkö ja osastojaon ulkopuolisen toimintayksikön päällikkö alaistensa osalta ja muutoin kansliapäällikkö.

Mitä 21-24 §:ssä säädetään virasta ja virkamiehestä, noudatetaan soveltuvin osin myös työsopimussuhteessa olevaan.

Kansliapäällikön ollessa estynyt hoitamasta virkaansa toimii hänen sijaisenaan 16 §:n 1 momentissa tarkoitettu ylijohtaja tai tämänkin ollessa estynyt ministerin määräämä valtioneuvoston ohjesäännön 33 §:ssä tarkoitettu virkamies.

Osaston päällikön sijaisena toimii ministerin määräämä saman osaston virkamies. Muun virkamiehen ollessa estynyt, määrää tehtävien hoidosta asianomaisen osaston päällikkö.

Yhteistoiminnasta ministeriön ja henkilöstön välillä noudatetaan, mitä yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetussa laissa (651/88) säädetään ja sen nojalla tehdyissä sopimuksissa sovitaan.

Milloin asia, jonka virkamies muutoin saisi ratkaista, on periaatteellisesti tärkeä ja laajakantoinen, ratkaisee asian ministeri.

Ministeri voi pidättää itselleen päätösvallan asiassa, jonka virkamies muutoin saisi ratkaista. Sama oikeus on yksittäistapauksessa kansliapäälliköllä, osaston päälliköllä ja osastojaon ulkopuolisen toimintayksikön päälliköllä asiassa, jonka ratkaiseminen on annettu hänen alaiselleen virkamiehelle.

Kansliapäällikkö ratkaisee ministeriön ja sen virkamiesten osalta asiat, jotka koskevat

ministeriön sisäistä toimintaa varten ministeriön käytettävissä olevia määrärahoja ja niiden jakamista osastojen käyttöön;

ministeriön sisäistä hallintoa ja järjestystä, jos asia on periaatteellisesti tärkeä tai laajakantoinen;

lausunnon antamista asiassa, joka on laajakantoinen tai periaatteellisesti merkittävä, jollei ministeri ota asiaa ratkaistavakseen;

ministeriön henkilöstöpoliittisen ohjelman, palkkapoliittisen ohjelman, tietohallintosuunnitelman, koulutussuunnitelman ja tasa-arvosuunnitelman tai muun vastaavan ohjelman tai suunnitelman vahvistamista, jollei ministeriön työjärjestyksessä ole toisin määrätty;

ylijohtajien, neuvottelevan virkamiehen ja osastopäälliköiden vuosilomia;

ylijohtajien, neuvottelevan virkamiehen ja osastopäälliköiden virkamatkoja ja matkakustannusten korvauksia; sekä

virkojen hakuajan pituuden määräämistä 20 §:n 1-3 momentissa tarkoitettujen virkojen osalta, jollei niitä täytetä haettavaksi julistamatta, samoin kuin 21 §:n 1 momentissa tarkoitettujen virkojen osalta.

Asianomaisen osaston päällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat

lausunnon antamista osaston toimialaan kuuluvissa asioissa;

osaston käytettäväksi asetettujen varojen käyttämistä sekä niitä koskevien laskujen hyväksymistä;

osaston tietohallintoa, koulutusta, materiaalihallintoa ja toimitiloja, jollei asia kuulu kansliapäällikön ratkaistavaksi;

osaston toimialan lomakkeiden ja muiden asiakirjojen kaavojen vahvistamista;

osaston toimialaan kuuluvan komitean mietintöjä, palkkioita ja korvauksia;

osaston toimialan osalta tileistä poistoa, menorästien edelleen tileissä pitämistä sekä aikaisempaan vuoteen kohdistuvan menon maksamista kulumassa olevan varainhoitovuoden määrärahasta;

osaston virkamiesten virkamatkoja ja matkakustannusten korvauksia;

osaston virkamiesten ja muun henkilöstön vuosilomia;

viran hakuajan pituuden määräämistä 21 §:n 2 momentissa tarkoitettujen virkojen osalta;

työtodistuksen ja todistuksen antamista irtisanoutumisesta ja virkasuhteen päättymisestä 21 §:n 2 momentissa tarkoitetuille virkamiehille;

osaston toimialaan kuuluvan valtion maaomaisuuden vuokraamista ja siihen kohdistuvien erityisten oikeuksien myöntämistä, valtion rakennusmaan hallinnon siirtoa ja valtion talonrakennushankkeita; sekä

osaston toimialaan kuuluvia valtionapuasioita, jollei tässä asetuksessa toisin säädetä.

Lisäksi osaston päällikkö ratkaisee, nimitysasioita lukuun- ottamatta, jollei tässä asetuksessa toisin säädetä, ne ministeriössä päätettävät asiat, jotka koskevat osaston toimialaan kuuluvan, ministeriön alaisen viraston, laitoksen tai piirihallinnon henkilöstöä ja hallintoa.

Mitä 1 momentissa säädetään osaston päälliköstä, koskee myös osastojaon ulkopuolisen toimintayksikön päällikköä.

Ministeriön työjärjestyksessä tai sen nojalla osaston työjärjestyksessä voidaan määrätä, että 1 momentin 2-5 ja 7-10 kohdassa tarkoitetut asiat ratkaistaan ilman esittelyä.

Hallinto-osaston päällikkö ratkaisee 30 §:ssä säädetyn lisäksi ministeriön ja sen virkamiesten ja työsopimussuhteisen henkilöstön osalta asiat, jotka koskevat

ministeriölle tilivirastona kuuluvia tehtäviä;

ikälisiä tai palvelusvuosilisiä, vuosilomakorvauksia sekä muita virka- ja työehtosopimuksiin perustuvia henkilökohtaisia palkanlisiä ja lisäpalkkioita;

työtodistuksen ja todistuksen antamista irtisanoutumisesta ja virkasuhteen päättymisestä muille kuin 21 §:n 2 momentissa tarkoitetuille ministeriön virkamiehille;

asiakirjojen kirjaamista, lähettämistä ja arkistointia; sekä

ministeriön muuta sisäistä hallintoa ja järjestystä, jollei asia kuulu kansliapäällikön ratkaistaviin;

Ministeriön työjärjestyksessä tai sen nojalla osaston työjärjestyksessä voidaan määrätä, että 1 momentissa tarkoitetut asiat ratkaistaan ilman esittelyä.

Maatalouspolitiikan osaston päällikkö ratkaisee 30 §:ssä säädettyjen asioiden lisäksi seuraavien säädösten ja säännösten mukaan maa- ja metsätalousministeriölle kuuluvat asiat

maataloustuotannon tasapainottamisesta annettu laki (1261/89) ja sen nojalla annetut valtioneuvoston päätökset;

satovahinkojen korvaamisesta annettu laki (530/75) ja samanniminen asetus (820/75) sekä poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta annettu laki (284/83) ja samanniminen asetus (285/83);

maataloustulolain (736/89) nojalla annetut valtioneuvoston päätökset;

erilaiset markkinoimis- ja vientikustannusmaksulait;

sokerilaki (673/92), kotimaisesta tärkkelystuotannosta annettu laki (674/92) ja kotimaisesta öljykasvituotannosta annettu laki (675/92) sekä vastaavat aikaisemmat lait;

kotieläintuotannon ohjaamisesta annetun lain (1011/84) 9 §:n 2 momentissa tarkoitetut luvat sekä siipikarjan siitoseläinten pidon ja munien haudontojen sekä poikasten kasvattamisen, myymisen ja välittämisen rajoittamisesta annetun lain (302/77) mukaiset luvat samoin kuin maatilahallituksen kyseisten ja aikaisempien kotieläinlupasäännösten nojalla antamia ratkaisuja koskevat oikaisuvaatimukset;

lainajyvästöistä ja siemenrahastoista annettu laki (164/34); sekä

kananmunien rahtituesta annettu valtioneuvoston päätös (890/89).

Maatalouspolitiikan osaston päällikkö ratkaisee myös asiat, jotka koskevat maatalouspolitiikan osaston toimialalla oikeudenkäynnin nostamista ja valtion puolelta tehtävää muutoksenhakua ja hallintoriitakysymyksiä.

Lisäksi maatalouspolitiikan osaston päällikkö ratkaisee osaston toimialalla saatavien perintää, konkurssi- ja pakkohuutokauppavalvontaa sekä kiinnitystä ja panttioikeutta koskevat asiat. Ne voidaan ministeriön työjärjestyksessä tai sen nojalla osaston työjärjestyksessä olevan määräyksen mukaisesti ratkaista ilman esittelyä.

Maatalouspolitiikan osaston päällikkö ei kuitenkaan ratkaise asioita, joista säädetään

maataloustuotannon tasapainottamisesta annetun lain 8 §:n 3 momentissa;

satovahinkojen korvaamisesta annetun asetuksen 1 §:n 3 momentissa; sekä

sokerilain 9 ja 10 §:ssä, kotimaisesta tärkkelystuotannosta annetun lain 4 §:ssä ja 8 §:n 1 momentissa sekä kotimaisesta öljykasvituotannosta annetun lain 3 ja 9 §:ssä.

Maaseudun kehittämisosaston päällikkö ratkaisee 30 §:ssä säädettyjen asioiden lisäksi seuraavien säädösten ja säännösten mukaan maa- ja metsätalousministeriölle kuuluvat asiat

sikäli kuin asia ei kuulu kala- ja riistaosaston toimialaan, maaseutuelinkeinolaki (1295/90), maaseutuelinkeinoasetus (248/91), luontaiselinkeinolaki (610/84), luontaiselinkeinoasetus (492/91), kolttalaki (611/84), koltta-asetus (493/91), porotalouslaki (161/90) ja porotalousasetus (330/90) sekä niitä edeltänyt maatila-, porotila-, maaseutuelinkeino-, maankäyttö- ja muu vastaava lainsäädäntö;

oikeudesta hankkia maa- ja metsätalousmaata annettu laki (391/78) ja samanniminen asetus (495/91) sekä pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle annettu laki (23/38) ja samanniminen asetus (496/91);

maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeestä annettu laki (1317/90) ja samanniminen asetus (1326/90) sekä luopumiseläkelaki (16/74) ja luopumiseläkeasetus (258/74);

eräiden maaseudun neuvontajärjestöjen valtionavun ehtoja koskeva valtioneuvoston päätös, ei kuitenkaan määräyksen tai ohjeen antamista, sekä valtionavusta hevoskasvatuksen ja hevosurheilun tukemiseen annettu asetus (244/92), lukuunottamatta sen 3 ja 14 §:ä;

eräiden maitovalmisteiden vienti- ja tuontitarkastuksesta annettu laki (35/81) ja samanniminen asetus (354/81);

eräistä elintarvikerasvoista annettu laki (1/79);

kananmunien ja kanamunavalmisteiden tarkastuksesta annettu laki (1009/84) ja samanniminen asetus (64/85), sikäli kuin asia ei kuulu eläinlääkintä- ja elintarvikeosastolle; sekä

hevosten maahantuonnista annettu laki (328/38) sekä eräiden kotieläinten maahantuonnista annettu laki (871/73) ja samanniminen asetus (933/73), sikäli kuin asia ei kuulu eläinlääkintä- ja elintarvikeosastolle.

Maaseudun kehittämisosaston päällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat maan hankkimista 1 momentin 1 kohdassa mainittujen lakien mukaisiin tarkoituksiin, siten hankitun maan hoitoa, vuokraamista ja rakennusten myyntiä sekä sitä koskevien verojen ja metsänhoitomaksujen suorittamista. Hän ratkaisee myös asiat, jotka koskevat osaston toimialalla oikeudenkäynnin nostamista ja valtion puolelta tehtävää muutoksenhakua ja hallintoriitakysymyksiä.

Lisäksi maaseudun kehittämisosaston päällikkö ratkaisee osaston toimialalla saatavien perintää, konkurssi- ja pakkohuutokauppavalvontaa sekä kiinnitystä ja panttioikeutta koskevat asiat. Ne voidaan ministeriön työjärjestyksessä tai sen nojalla osaston työjärjestyksessä olevan määräyksen mukaisesti ratkaista ilman esittelyä.

Metsäpolitiikan osaston päällikkö ratkaisee 30 §:ssä säädetyn lisäksi seuraavien säädösten ja säännösten mukaan maa- ja metsätalousministeriölle kuuluvat asiat

metsähallituksesta annettu laki (264/91);

metsäkeskuksista ja metsälautakunnista annettu laki (265/91) ja asetus (299/91);

metsänparannuslaki (140/87) ja -asetus (437/87);

Lapin vajaatuottoisten metsien kunnostamisesta annettu laki (1057/82) ja asetus (165/83);

tilan yhteisomistajan osallistumisesta metsänparannushankkeeseen annettu laki (954/71);

yksityismetsälaki (412/67) ja -asetus (300/91);

metsänhoitoyhdistyksistä annettu laki (558/50) ja asetus (422/51);

metsänviljelyaineiston kaupasta annettu laki (684/79);

puutavaranmittauslaki (364/91) ja -asetus (365/91);

metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta annettu laki (263/91);

suojametsistä annettu laki (196/22);

yhteismetsälaki (37/91);

metsäntutkimuslaitoksesta annettu asetus (374/91);

metsähallituksen liiketoiminnasta annettu asetus (220/92);

torjunta-ainelain (327/69) 5 a §, sellaisena kuin se on 9 päivänä elokuuta 1985 annetussa laissa (704/85); sekä

hirvieläinvahinkojen korvaamisesta annetun valtioneuvoston päätöksen (319/82) 17 §, 18 § ja metsätaloudelle aiheutuneen vahingon osalta 21 §, sellaisena kuin ne ovat 23 päivänä toukokuuta 1991 annetussa valtioneuvoston päätöksessä (852/91).

Metsäpolitiikan osaston päällikkö ei kuitenkaan ratkaise asioita, joista säädetään

metsäkeskuksista ja metsälautakunnista annetun lain 5 §:n 1 momentissa, 6 §:n 2 momentissa lukuun ottamatta valtionapujen ennakoiden maksamista, 7 §:ssä, 12 §:n 2 momentissa tai metsäkeskuksista ja metsälautakunnista annetun asetuksen 3 §:ssä, 6 §:n 1 momentissa, 17 §:ssä, 23 §:n 3 momentissa, 24 §:n 1 momentissa ja 31 §:ssä;

metsänparannuslain 20 §:n 1 momentissa tai metsänparannusasetuksen 24 §:n 1 momentissa;

metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain 8 a ja 16 §:ssä tai metsänhoitoyhdistyksistä annetun asetuksen 17 §:n 2 momentissa ja 20 §:ssä;

puutavaranmittauslain 5, 6 ja 8 §:ssä sekä puutavaranmittausasetuksen 1 §:ssä;

metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta annetun lain 1 §:n 3 momentissa sekä 4 ja 6 §:ssä;

suojametsälain 1 ja 5 §:ssä; sekä

yhteismetsälain 5 §:ssä.

Kala- ja riistaosaston päällikkö ratkaisee 30 §:ssä säädetyn lisäksi seuraavien säädösten ja säännösten mukaan maa- ja metsätalousministeriölle kuuluvat asiat

vesilain (264/61, muut. 467/87) 2 luvun 22 §:n 2 ja 3 momentti sekä 22 a §:n 2 momentti

kalastuslain (286/82) 37 §:n 1 momentti, 38 §:n, 71 §:n 2 momentti, 94 §:n 2 ja 4 momentti ja 118 §:n 2 momentti sekä kalastuslain (503/51) 20, 51 ja 52 § sekä 53 §:n 2 momentti;

kalastusasetuksen (1116/82) 45 § ja kalastuslain (503/51) täytäntöönpanosta annetun asetuksen (1117/82) 21 §;

kalastustulolain (621/75, muut. 1157/88) 7 § ja kalastustuloasetuksen (919/75, muut. 1363/88) 4 §;

kalastusvakuutusyhdistyksistä annetun lain (331/58) 9 §, 10 §:n 2 momentti, 11 §:n 2 momentti, 12 §:n ja 13 §:n 5 momentti sekä asetuksen (93/59) 3 §:n 3 momentti

kalatalouden korkotukilainoista annetun lain (1/76) 7 §:n 3 momentti, 8 §:n 2 momentti, 9 ja 11 §, 14 §:n 2 momentti ja 16 §:n 2 momentti sekä asetuksen (263/76) 10 §:n 2 momentti, 11 §:n 1 momentti ja 13 §:n 1 momentti;

vesien saastumisesta ammattikalastajille aiheutuneiden kalavahinkojen korvaamisesta annetun lain (208/74) 3 §:n 3 momentti;

metsästyslaki ja metsästysasetus;

hirvieläinten metsästyksestä annetun asetuksen (671/75) 8 §; sekä

10) petoeläinvahinkojen ja, sikäli kuin asia ei kuulu metsäpolitiikan osaston ratkaistavaksi, hirvieläinvahinkojen korvaamista koskevat asiat.

Eläinlääkintä- ja elintarvikeosaston päällikkö ratkaisee 30 §:ssä säädetyn lisäksi seuraavien säädösten ja säännösten mukaan maa- ja metsätalousministeriölle tai sen eläinlääkintä- ja elintarvikeosastolle kuuluvat asiat

eläinlääkintähuoltolaki (685/90);

eläintautilaki (55/80) ja helposti leviävien eläintautien vastustamisesta annettu laki (488/60) sekä niiden nojalla annetut asetukset ja eläinlääkintöosaston päätökset;

maidontarkastuslaki (558/46) ja lihantarkastuslaki (160/60), niiden nojalla annetut asetukset sekä maa- ja metsätalousministeriön ja eläinlääkintöosaston päätökset;

eläinsuojelulaki (91/71), sen nojalla annetut asetukset sekä maa- ja metsätalousministeriön ja eläinlääkintöosaston päätökset;

eläinlääkärintoimen harjoittamisesta annettu laki (409/85);

eläinlääkärin erikoistumisesta annettu asetus (827/85);

eläinlääkäreiden toimituspalkkioista annettu asetus (1269/89);

eläinten lääkitsemisestä annettu laki (402/90);

eläinlääkärin oikeudesta luovuttaa lääkkeitä eläinlääkintää varten annettu asetus (1135/87);

hevosten maahantuonnista annetun lain (328/38) 1 §:ssä, eräiden kotieläinten maahantuonnista annetun lain (871/73) 1 §:ssä, kalastuslain (286/82) 94 §:n 4 momentissa ja metsästyslain (290/62) 48 §:ssä tarkoitetut luvat, jos tuontiin tarvitaan myös eläintautilainsäädännön mukainen lupa;

rehulain (376/86) 16 §:n 1 momentissa ja lannoitelain (377/86) 14 §:n 1 momentissa tarkoitetut luvat eläinlääkintöosaston toimialalla;

rehulaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä eläinlääkintöosaston käsiteltäviksi säädetyt luvat ja kananmuna-asetuksen (799/77) 12 §:n 2 momentissa tarkoitetun tunnuksen määrääminen; sekä

kananmunien ja kanamunavalmisteiden tarkastuksesta annetun asetuksen (866/89) 2 §:n 2 momentti.

Lisäksi eläinlääkintä- ja elintarvikeosaston päällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat

valtion lihantarkastushenkilökunnan nimittämistä tai ottamista sekä muita heitä koskevia henkilöstöhallintoasioita;

tilapäisten virkamiesten ja työsopimussuhteisen henkilökunnan ottamista eläinlääkintötoimen tilapäisluonteisiin tehtäviin niihin osoitettujen määrärahojen rajoissa;

eläinlääkintähuoltoon osoitettujen määrärahojen käyttöä; sekä

eläinlääkintävahinkolautakunnan jäseniltä ja asiantuntijoilta pyydettäviä kirjallisia asiantuntijalausuntoja.

Eläinlääkintä- ja elintarvikeosaston päällikkö ei kuitenkaan ratkaise asiaa, joka koskee maa- ja metsätalousministeriön määräyksen tai ohjeen antamista, lukuunottamatta yksinomaan eläimistä saatavien elintarvikkeiden tarkastukseen tai eläintautien ehkäisemiseen liittyviä teknisluonteisia määräyksiä tai ohjeita.

Eläinlääkintä- ja elintarvikeosaston määräyksen tai ohjeen antamista koskevan asian ratkaisee sanotun osaston päällikkö tai apulaisosastopäälliköt ministeriön työjärjestyksessä tai sen nojalla osaston työjärjestyksessä olevan määräyksen mukaisesti.

Ministeriön työjärjestyksessä tai sen nojalla osaston työjärjestyksessä voidaan määrätä, että ilman esittelyä ratkaistaan

eläinlääkärintoimen harjoittamisesta annetun lain 2 §:n 2 momentissa tarkoitetut lupa-asiat lukuunottamatta tapauksia, jolloin lupahakemusta ei hyväksyttäisi;

ne edellä 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetut henkilöstöhallintoasiat, jotka koskevat virkavapauden, ikälisän tai muun vastaavan etuuden myöntämistä, johon asianomaisella on lain, asetuksen taikka virka- tai työehtosopimuksen mukaan oikeus, taikka viran tai toimen väliaikaisen hoitajan ottamista enintään kuukauden ajaksi;

todistuksen antamista valtion lihantarkastushenkilökuntaan kuuluvalle irtisanoutumisesta ja virka- tai työsopimussuhteen päättymisestä; sekä

edellä 2 momentin 4 kohdassa tarkoitetut asiat.

Osaston päällikön sijasta voi tämän asetuksen 22 §:n 1 momentissa, 22 §:n 2 momentin 3 kohdassa, 24 §:ssä ja 30-36 §:ssä tarkoitettuja asioita ratkaista ministeriön työjärjestyksessä tai sen nojalla osaston työjärjestyksessä olevan määräyksen mukaisesti sellainen osaston muu virkamies, joka on apulaisosastopäällikkö, hallitusneuvos, kalastusneuvos, maatalousneuvos, metsästysneuvos, vesihallintoneuvos, maanmittausneuvos, talousjohtaja, tietohallintojohtaja, apulaisjohtaja, hallitussihteeri, ylitarkastaja, eläinlääkintötarkastaja, tarkastuseläinlääkäri, erikoistutkija, toimistoagronomi, agronomi, toimistoinsinööri, yliarkkitehti, ylimetsänhoitaja, metsänhoitopäällikkö, lakimies, asianvalvoja, koulutuspäällikkö, tiedotuspäällikkö, esittelijä, suunnittelija, taloussuunnittelija tai tarkastaja.

Ministeriön yleisistä menettelytavoista, asioiden valmistelusta, sisäisestä hallinnosta, osastojen ja muiden 2 §:ssä tarkoitettujen toimintayksiköiden tehtävistä ja osastojen välisestä työnjaosta sekä siitä, kenen ratkaistavaksi asia kuuluu, määrätään tarkemmin ministeriön työjärjestyksessä tai sen nojalla osaston työjärjestyksessä. Ministeriön työjärjestyksen vahvistaa ministeri.

Osaston johto- ja muista työryhmistä sekä osaston virkamiesten tehtävistä ja osaston muusta järjestämisestä voidaan määrätä tarkemmin osaston työjärjestyksessä, jonka osaston päällikkö vahvistaa.

Menojen maksamisesta ja materiaalitoiminnoista määrätään tarkemmin maa- ja matsätalousministeriön taloussäännössä ja materiaaliohjesäännössä sekä niiden nojalla annetuissa määräyksissä.

Mikäli muuta ei ole säädetty, on ministeriöstä voimassa, mitä valtioneuvoston ohjesäännössä on säädetty.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993.

Tällä asetuksella kumotaan maa- ja metsätalousministeriöstä 21 päivänä lokakuuta 1983 annettu asetus (804/83) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Kumotun asetuksen nojalla asetetut neuvottelukunnat jatkavat toimintaansa toimikautensa loppuun saakka. Jos valtioneuvoston kutsuma jäsen tai varajäsen eroaa tai kuolee kesken toimikauden, kutsuu maa- ja metsätalousministeriö asianomaisen viranomaisen tai yhteisön ehdotuksesta uuden jäsenen tai varajäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Jos ennen tämän asetuksen voimaantuloa on tarpeen ryhtyä sen täytäntöön panemiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin, noudatetaan soveltuvin osin tämän asetuksen säännöksiä.

Maatilahallinnon uudelleen järjestelyyn liittyen maa- ja metsätalousministeriön ja maatilahallituksen lakkautettavan viran haltija voidaan siirtää tai nimittää hänelle soveltuvaan virkaan maa- ja metsätalousministeriössä sen estämättä, mitä tässä asetuksessa säädetään virkojen kelpoisuusvaatimuksista, sekä virat täyttää niitä haettavaksi julistamatta.

Mitä ennen tämän asetuksen voimaantuloa on säädetty tai määrätty maa- ja metsätalousministeriön yleisestä osastosta, maatalousosastosta, metsäosastosta, kalastus- ja metsäsrysosastosta ja eläinläkintäosastosta, koskee tämän asetuksen voimaantultua maa- ja metsätalousministeriön hallinto-osastoa, metsäpolitiikan osastoa, maatalouspolitiikan osastoa, maaseudun kehittämisosastoa, kala- ja riistaosastoa ja eläinlääkintä- ja elintarvikeosastoa, jollei tästä asetuksesta muuta johdu.