Asetus metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta

Metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta annetun lain (263/91) 6 §:n 2 momentissa tarkoitetun metsälautakunnan esityksen tulee sisältää seuraavat tiedot

tuho- tai vaara-alue;

alueen kullakin tilalla tarvittavat torjuntatoimenpiteet ja niiden suorittamisajankohta sekä niiden maanomistajien nimet ja osoitteet, joiden suoritettavaksi toimenpiteitä esitetään; sekä

arvio toimenpiteistä aiheutuvista kustannuksista ja siitä, miltä osin kustannukset tulisivat valtion korvattaviksi.

Metsälautakunnan tulee ilmoittaa 1 §:ssä tarkoitetusta esityksestä maanomistajille siten kuin hallintomenettelylaissa (598/82) säädetään.

Maanomistajan on 14 vuorokauden kuluessa esityksen tiedoksisaannista annettava huomautuksensa esityksen johdosta metsälautakunnalle, jonka tulee lähettää huomautukset lausuntoineen edelleen maa- ja metsätalousministeriölle.

Jos maa- ja metsätalousministeriön päätös ei merkittävästi poikkea metsälautakunnan esityksestä, se voidaan antaa kuulematta asianosaisia uudelleen.

Päätöksen tiedoksiannon ministeriö voi antaa metsälautakunnan tehtäväksi.

Metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta annetun lain 7 §:n 1 momentissa tarkoitettua korvausta ja 2 momentissa tarkoitettua avustusta maanomistajan on haettava maa- ja metsätalousministeriölle osoitetulla hakemuksella, joka on jätettävä asianomaiselle metsälautakunnalle kuukauden kuluessa siitä, kun määräyksessä edellytetyt toimenpiteet on loppuunsuoritettu. Metsälautakunnan tulee toimittaa hakemusasiakirjat maa- ja metsätalousministeriölle korvauksen ja avustuksen suuruutta ja myöntämisen edellytyksiä koskevalla lausunnollaan täydennettynä.

Haettaessa metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta annetun lain 13 §:n 3 momentissa tarkoitettua vahingonkorvausta noudatetaan soveltuvin osin edellä 1 momentissa säädettyä menettelyä.

Metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta annetun lain 9 §:n mukaisten toimenpiteiden teettämiskustannusten takaisinperinnän valtiolle suorittaa asianomainen metsälautakunta.

Takaisinperittäviä välittömiä kustannuksia ovat toimenpiteiden teettämisestä aiheutuneet työ-, aine- ja tarvikekustannukset. Välillisinä kustannuksina saadaan periä metsälautakunnalle aiheutuneiden ylimääräisten hallintokulujen peittämiseksi enintään 75 prosenttia välittömistä kustannuksista.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1991.