Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös alustoimitusten rahoitukseen myönnettävien korkotukilainojen yleisistä ehdoista

Suomen Vientiluotto Oy voi myöntää alustoimitusten rahoitukseen myönnettävistä korkotukilainoista annetun lain 2§:ssä tarkoitettuja suomalaiselta laivanrakennustoimintaa harjoittavalta yritykseltä tilatun aluksen tai aluksen rungon rakentamisen tai aluksen muutostyön rahoittamiseen annettavia lainoja noudattaen mitä sanotussa laissa on säädetty ja tässä päätöksessä määrätään.

Lainan hyväksyy korkotukilainaksi kauppa- ja teollisuusministeriö.

Kauppa- ja teollisuusministeriö hyväksyy korkotukilainan lainavaluutan siinä tapauksessa, että korkotukilainan rahoittamiseen on käytetty muita kuin sen rahoittamiseen hankittuja varoja. Tällöin Suomen Vientiluotto Oy:n varainhankintakustannukseksi katsotaan korkotukilainan kutakin korkojaksoa vastaava kyseisen korkotukilainan lainavaluutan markkinakorko.

Korkotukilainoihin sovelletaan niitä kulloinkin voimassa olevia ehtoja, jotka Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestössä (OECD) on alustoimitusten rahoituksessa hyväksytty, kuitenkin siten, että suomalaisen varustamon kotimaasta tilaaman, pienalukseksi katsottavan aluksen ja vuosina 1988-1990 kotimaasta tilattavan Suomen ulkomaankaupan kuljetuksissa käytettävän lastialuksen rahoittamiseen myönnetyn lainan vuotuinen korko on vähintään kuusi prosenttia.

Edellä 1 momentissa tarkoitetuista lainaehdoista voidaan valtioneuvoston päätöksellä kotimaisen alustoimituksen osalta poiketa, milloin siihen on kansainvälisesti epäterveestä kilpailutilanteesta aiheutuvien haittavaikutusten torjumiseksi erityisen painavia syitä.

Jos hanketta varten on valtion varoista myönnetty avustusta tai lainaa taikka lainaa, jolle valtio maksaa korkotukea, ei näiden ja tässä päätöksessä tarkoitetun korkotukilainan yhteismäärä saa ylittää 80 prosenttia rakentamisen tai muutostyön hinnasta.

Korkotukilainaa haetaan kirjallisesti Suomen Vientiluotto Oy:ltä.

Tehtyään myönteisen luottopäätöksen Suomen Vientiluotto Oy:n tulee toimittaa lainahakemus ja oma päätöksensä kauppa- ja teollisuusministeriölle. Ministeriö lähettää hyväksymispäätöksensä Suomen Vientiluotto Oy:lle ja ilmoittaa päätöksestään myös valtiokonttorille.

Hyväksymispäätöksessä on mainittava lainan saaja, lainan käyttötarkoitus, lainan enimmäismäärä, enimmäislaina-aika, lainansaajalta perittävä vähimmäiskorko ja valtion tulo- ja menoarvion momentti, jolta korkohyvitys maksetaan, sekä ilmoitettava, että kauppa- ja teollisuusministeriö on hyväksynyt hankkeen.

Jos kauppa- ja teollisuusministeriö ei katso voivansa hyväksyä lainaa korkotukilainaksi, ministeriö ilmoittaa siitä Suomen Vientiluotto Oy:lle.

Suomen Vientiluotto Oy ilmoittaa lainan nostamisesta kauppa- ja teollisuusministeriölle sekä valtiokonttorille.

Korkotukilaina maksetaan lainansaajalle yhtenä tai useampana eränä sen jälkeen, kun alus tai aluksen runko taikka aluksen muutostyö on luovutettu tilaajalle.

Korkotukilainan takaisinmaksaminen tapahtuu puolivuosittain yhtä suurin lyhennysmaksuin ellei 3§:n 2 momentista muuta johdu. Lainansaajalta perittävä korko maksetaan puolivuosittain.

Valtiokonttori maksaa korkohyvityksen Suomen Vientiluotto Oy:lle kaksi kertaa vuodessa koron erääntymispäivinä yhtiön esittämän laskelman perusteella. Korkohyvitystä maksetaan korkotukilainan ensimmäisen erän nostamisesta lukien. Maksamatta jääneen erääntyneen lyhennyksen osalta ei korkohyvitystä suoriteta eräpäivän jälkeiseltä ajalta.

Kauppa- ja teollisuusministeriön ohella on Suomen Vientiluotto Oy:n valvottava, että lainavarat käytetään lainan hyväksymistä korkotukilainaksi koskevassa päätöksessä määrättyyn tarkoitukseen.

Kotimainen korkotukilainansaaja on velvollinen kehotuksesta antamaan kauppa- ja teollisuusministeriölle ja Suomen Vientiluotto Oy:lle kaikki valvontaa varten tarpeelliset tiedot.

Kotimaista korkotukilainan saajaa koskeviin laina-asiakirjoihin on otettava maininta siitä, että jos lainansaaja on käyttänyt lainavaroja muuhun tarkoitukseen kuin mihin ne on myönnetty tai lainaa hakiessaan antanut olennaisessa kohdassa erheellisen tiedon taikka salannut lainan myöntämiseen olennaisesti vaikuttavia seikkoja, ei tällaisen lainan osalta sen jälkeen kun lainansaajan sanotunlainen menettely on todettu, suoriteta korkohyvitystä. Laina-asiakirjoihin on niin ikään otettava maininta siitä, että lainansaajan on tällöin suoritettava takaisin se korkohyvitys, jonka valtio on lainasta maksanut sen nostamispäivästä lukien, sekä lisäksi 16 prosenttia vuotuista sakkokorkoa korkohyvityksen määrälle sen maksamispäivästä lukien.

Kauppa- ja teollisuusministeriön on 10§:ssä tarkoitetuissa tapauksissa päätöksellään todettava, mistä ajankohdasta lukien korkohyvityksen suorittaminen lakkaa, ja määrättävä korkohyvityksen takaisin perimisestä lainansaajalta sekä sakkokoron maksamisesta. Suomen Vientiluotto Oy:n tehtävänä on periä mainittu korkohyvitys ja sakkokorko lainansaajalta sekä tilittää ne viipymättä valtiolle.

Milloin korkohyvityksen suorittaminen on 10§:ssä mainituista syistä lakannut, on Suomen Vientiluotto Oy:llä oikeus katsoa laina erääntyneeksi heti ilman irtisanomista.

Suomen Vientiluotto Oy voi irtisanoa kotimaisen korkotukilainan, jos se alus, aluksen runko tai aluksen muutostyö, jonka hankkimiseen laina on myönnetty, ilman kauppa- ja teollisuusministeriön lupaa luovutetaan toiselle, ja muulloinkin, mikäli lainansaaja rikkoo Suomen Vientiluotto Oy:n lainaehtoja.

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 1990.

Päätöstä sovelletaan niihin tapauksiin, joissa aluksen tai sen rungon rakentamista tai aluksen muutostyötä koskeva sopimus on tehty 1 päivänä lokakuuta 1989 tai sen jälkeen.