Asetus sosiaali- ja terveysministeriöstä

Sosiaali- ja terveysministeriössä on hallinto-osasto, vakuutusosasto, sosiaali- ja terveyspalveluosasto, ehkäisevän sosiaali- ja terveyspolitiikan osasto ja kehittämisosasto.

Ministeriön yhteydessä on tasa-arvovaltuutetun toimisto.

Ministeriön alaisia ovat sosiaalihallitus, lääkintöhallitus, tapaturmavirasto, kansanterveyslaitos sekä säteilyturvakeskus.

Hallinto-osastossa on hallintotoimisto, taloustoimisto sekä kansainvälisten asiain toimisto.

Hallinto-osasto käsittelee asiat, jotka koskevat

lainsäädäntöä ja oikeudellisia kysymyksiä, jollei erikseen toisin säädetä;

ministeriön sisäistä hallintoa;

ministeriön henkilöstöhallintoa, jollei erikseen toisin säädetä;

ministeriön hallinnonalan virastojen ja laitosten yleishallinnon, henkilöstön kehittämisen ja muun henkilöstöhallinnon yhteensovittamista;

lääninhallitusten sosiaali- ja terveysosastoja siltä osin kuin asia ei kuulu sisäasiainministeriön toimialaan;

ministeriön edustusta oikeusasioissa sekä laitoksissa, järjestöissä ja muissa yhteisöissä;

ministeriön asiakirjojen kirjaamista, lähettämistä ja arkistointia;

ministeriön tietojenkäsittelyä ja tietohallintoa sekä hallinnonalan tietojenkäsittelyn ja tietohallinnon yhteensovittamista;

tasa-arvolautakuntaa ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimivaa virkamieslautakuntaa;

tulo- ja menoarvioehdotusta sekä erityismenoarviota;

toiminta- ja taloussuunnittelua, laskentatointa ja ministeriölle tilivirastona kuuluvia tehtäviä;

ministeriön toimialan yleistä tehokkuus- ja talousvalvontaa;

raha-automaattien tuoton jakoa ja myönnettyjen avustusten käytön valvontaa;

ministeriön kansainvälisten asioiden hoidon yhteensovittamista;

naisten ja miesten tasa-arvokysymyksiä;

osaston toimialaan liittyvää tiedotusta ja koulutusta; sekä

muita ministeriön toimialaan kuuluvia kysymyksiä, jollei tässä asetuksessa toisin säädetä.

Vakuutusosastossa on sosiaalivakuutustoimisto sekä yksityisvakuutustoimisto.

Vakuutusosasto käsittelee asiat, jotka koskevat

sosiaalivakuutus- ja muuta vakuutuslainsäädäntöä;

kansaneläke- ja perhe-eläkevakuutusta;

sairaus- ja äitiysvakuutusta;

työeläkevakuutusta;

tapaturma- ja liikennevakuutusta;

potilasvakuutusta;

työttömyysturvaa;

henkivakuutusta ja muuta henkilövakuutusta;

vahinkovakuutusta;

rintamaveteraanien varhaiseläkettä, rintamasotilaseläkettä ja lapsen hoitotukea;

kansaneläkelaitosta ja muita vakuutus- ja eläkelaitoksia;

eläkelautakuntaa, liikennevahinkolautakuntaa, sosiaalivakuutuslautakuntia, tapaturma-asiain korvauslautakuntaa, tapaturmalautakuntaa, tarkastuslautakuntaa, työttömyysturvalautakuntaa, vakuutusmatemaatikon tutkintolautakuntaa ja valtion sotavakuutuslautakuntaa;

Eläketurvakeskusta, Avustuskassojen Yhdistystä, liikennevakuutusyhdistystä, potilasvakuutusyhdistystä, työttömyyskassojen keskuskassaa, työttömyyskassojen tukirahastoa, erorahastoa ja vakuutusyhdistystarkastusta;

edellä 11-13 kohdassa tarkoitettujen laitosten, yhteisöjen ja lautakuntien valvontaa ja tarkastusta sekä nimitysasioita, mikäli ne kuuluvat ministeriön käsiteltäviin;

avustuskassarekisteriä, eläkesäätiörekisteriä, työttömyyskassarekisteriä ja vakuutusyhtiöiden toimiluparekisteriä;

vakuutustilastoa;

osaston toimialaan liittyvää tiedotusta ja koulutusta; sekä

osaston toimialaan kuuluvaa kansainvälistä yhteistyötä.

Sosiaali- ja terveyspalveluosasto käsittelee asiat, jotka koskevat

sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöä;

sosiaali- ja terveyspalveluja ja sosiaalihuollon toimeentuloturvaa;

sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (677/82) mukaan sosiaali- ja terveysministeriölle kuuluvia asioita yhteistyössä hallinto-osaston ja ehkäisevän sosiaali- ja terveyspolitiikan osaston kanssa;

sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain yhtenäistä soveltamista ja muuta täytäntöönpanoa sekä lain soveltamiseen liittyvää koulutusta ja muuta ohjausta;

lääkehuoltoa;

sosiaalihallitusta ja lääkintöhallitusta;

tapaturmavirastoa;

Suomen kansainvälisten lapseksiottamisasioiden lautakuntaa, lääkelautakuntaa ja potilasvahinkolautakuntaa;

sotilasvammakorvauksia;

maatalousyrittäjien lomituspalveluja, pienyrittäjien lomarahaa ja muuta lomatoimintaa;

ulkomailta Suomeen tulleiden pakolaisten ja turvapaikan hakijoiden huoltoa;

osaston alaisten virastojen ja laitosten virkanimityksiä;

osaston toimialaan liittyvää tiedotusta ja koulutusta; sekä

osaston toimialaan kuuluvaa kansainvälistä yhteistyötä.

Ehkäisevän sosiaali- ja terveyspolitiikan osasto käsittelee asiat, jotka koskevat

terveyden ja sosiaalisen turvallisuuden edistämistä sekä sosiaalisten ongelmien ja sairauksien ehkäisemistä;

sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien ehkäisemiseksi tarpeellisten näkökohtien huomioon ottamista asuinympäristöä, tuotteita ja palveluja sekä viestintää, tietoympäristöä ja muuta yhteiskuntapolitiikkaa koskevissa asioissa;

terveyskasvatusta;

kemikaalilainsäädäntöä;

terveydenhoitolainsäädäntöä ja muuta ympäristöterveydenhuoltoa;

alkoholilainsäädäntöä ja alkoholivalvontaa;

alkoholiyhtiötä;

raittiustyölainsäädäntöä;

huumausainelainsäädäntöä ja huumeiden käytön ehkäisyä;

tupakkalainsäädäntöä;

säteilylainsäädäntöä;

säteilyturvakeskusta;

työterveyshuoltoa;

kansanterveyslaitosta;

työterveyslaitosta;

säteilysuojausasetuksen (328/57) 5§:ssä tarkoitettuja kuulusteluja varten asetettua tutkintolautakuntaa ja kemiallisten aineiden terveysvaaran arviointineuvostoa;

osaston alaisten virastojen ja laitosten virkanimityksiä;

osaston toimialaan liittyvää tiedotusta ja koulutusta;

osaston toimialaan kuuluvaa kansainvälistä yhteistyötä; sekä

sosiaalihallitusta ja lääkintöhallitusta siltä osin kuin niiden toiminta liittyy edellä oleviin kohtiin.

Kehittämisosasto käsittelee asiat, jotka koskevat

sosiaali- ja terveyspolitiikan tavoitteiden, muutostarpeiden ja toimenpiteiden vaikutusten arviointia;

sosiaali- ja terveyspolitiikan taloudellisten vaikutusten seuraamista ja ennakoimista;

sosiaali- ja terveyspolitiikan ja muun yhteiskuntapolitiikan välisten yhteyksien selvittämistä ja seurantaa;

toimeentuloa, sosiaalisia oloja ja terveydentilaa koskevia tutkimuksia ja selvityksiä;

sosiaali- ja terveyspolitiikan tieto- ja tilastojärjestelmiä sekä siihen liittyvää tietohallintoa;

ministeriön ja sen alaisten virastojen ja laitosten tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä näiden tuottamien tilastojen yhteensovittamista;

sosiaali- ja terveyspoliittisten katsausten ja tutkimusten julkaisemista;

tutkimus- ja kehittämistoimintaan liittyvää tiedotusta ja koulutusta; sekä

osaston toimialaan kuuluvaa kansainvälistä yhteistyötä.

Ministeriössä on kansliapäällikkö, hallinto-osaston osastopäällikkö, jolla on hallitusneuvoksen arvonimi, vakuutusosaston osastopäällikkö ja sosiaali- ja terveyspalveluosaston osastopäällikkö, joilla on ylijohtajan arvonimi, ehkäisevän sosiaali- ja terveyspolitiikan osaston osastopäällikkö ja kehittämisosaston osastopäällikkö, apulaisosastopäälliköitä, tasa-arvovaltuutettu, hallitusneuvoksia toimistopäällikköinä sekä toimistopäälliköitä.

Lisäksi ministeriössä on muita vakinaisia virkamiehiä. Ministeriöön voidaan myös ottaa tilapäisiä virkamiehiä ja työsopimussuhteista henkilökuntaa.

Sen lisäksi, mitä valtioneuvoston ohjesäännössä (995/43) säädetään kansliapäällikön, osastopäällikön, apulaisosastopäällikön, toimistopäällikön, hallitusneuvoksen ja hallitussihteerin kelpoisuusvaatimuksista, vaaditaan

kansliapäälliköltä hyvä perehtyneisyys sosiaali- ja terveydenhuoltopolitiikkaan;

hallinto-osaston osastopäälliköltä, mitä valtioneuvoston ohjesäännössä säädetään hallitusneuvoksen kelpoisuusvaatimuksista, sekä hyvä perehtyneisyys julkishallintoon;

vakuutusosaston osastopäälliköltä riittävä matemaattinen koulutus ja perehtyneisyys vakuutusmatematiikkaan;

muulta osastopäälliköltä hyvä perehtyneisyys asianomaisen osaston toimialaan;

sosiaali- ja terveyspalveluosaston apulaisosastopäälliköltä perehtyneisyys toimialaansa liittyviin kysymyksiin sekä muulta apulaisosastopäälliköltä perehtyneisyys asianomaisen osaston toimialaan;

hallitusneuvokselta toimistopäällikkönä, mitä valtioneuvoston ohjesäännössä säädetään hallitusneuvoksen kelpoisuusvaatimuksista;

hallinto-osaston taloustoimiston toimistopäälliköltä perehtyneisyys taloussuunnitteluun sekä valtion maksuliikkeeseen ja kirjanpitoon;

hallinto-osaston kansainvälisten asiain toimiston toimistopäälliköltä perehtyneisyys kansainvälisiin tehtäviin ja viran hoitamisen edellyttämä kielitaito;

lainsäädäntöneuvokselta oikeustieteen kandidaatin tutkinto sekä lainvalmistelutyössä tarvittavaa tutkimus- ja suunnittelutaitoa;

vakuutusylitarkastajalta soveltuva korkeakoulututkinto ja perehtyneisyyttä vakuutustoimintaan sekä lisäksi joko vakuutusmatematiikkaan tai laskentatoimeen ja tilintarkastukseen;

erikoistutkijalta ja tutkijalta soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyyttä tutkimustoimintaan sekä yhdeltä erikoistutkijalta soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys automaattiseen tietojenkäsittelyyn;

ylilääkäriltä, että hän on laillistettu lääkäri tai hammaslääkäri ja että hänellä on perehtyneisyyttä hallinnollisiin tehtäviin;

ylitarkastajalta ja esittelijältä soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä pääasiassa kansainvälisiä asioita hoitavalta ylitarkastajalta täysin tyydyttävä taito suullisesti ja kirjallisesti käyttää englannin, saksan, ranskan tai venäjän kieltä;

ylimatemaatikolta ja matemaatikolta filosofian kandidaatin tutkinto, joka on suoritettu matematiikan koulutusohjelman mukaan tai johon sisältyy korkein arvosana matematiikassa;

ulkomaalaiskuraattorilta soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyyttä hallinnollisiin tehtäviin ja täysin tyydyttävä taito suullisesti ja kirjallisesti käyttää englannin kieltä;

taloussihteeriltä ja suunnittelusihteeriltä soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai ennen kauppatieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen (402/77) voimaantuloa voimassa olleiden säännösten mukainen ekonomin tutkinto sekä perehtyneisyyttä taloussuunnitteluun;

koulutuspäälliköltä soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyyttä henkilöstökoulutukseen;

tiedotuspäälliköltä soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyyttä tiedotustoimintaan;

suunnittelijalta soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyyttä suunnittelutehtäviin;

informaatikolta soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyyttä tietopalvelutoimintaan;

kirjastonhoitajalta ylempi korkeakoulututkinto ja kirjastoammatillinen tai sitä vastaava tutkinto tai koulutus sekä

tarkastajalta soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai 16 kohdassa tarkoitettu ekonomin tutkinto.

Tasa-arvovaltuutetun ja tasa-arvovaltuutetun toimiston muun henkilökunnan sekä sosiaaliavustajan kelpoisuusvaatimuksista säädetään erikseen.

Muilta vakinaisilta ja tilapäisiltä virkamiehiltä vaaditaan virkaan soveltuva koulutus.

Kansliapäällikön, osastopäällikön, apulaisosastopäällikön, hallitusneuvoksen toimistopäällikkönä, toimistopäällikön, hallitusneuvoksen, lainsäädäntöneuvoksen ja hallitussihteerin nimittämisestä säädetään valtioneuvoston ohjesäännössä.

Tasa-arvovaltuutetun ja tasa-arvovaltuutetun toimiston muun henkilökunnan sekä sosiaaliavustajan nimittämisestä tai ottamisesta säädetään erikseen.

Muun henkilökunnan nimittää tai ottaa ministeriö.

Kansliapäällikön tehtävänä on ministerin lähimpänä apuna sovittaa yhteen ministeriön eri osastojen ja muiden toimintayksikköjen toimintoja sekä osallistua laajakantoisten tai muutoin tärkeiden asioiden suunnitteluun, toteuttamiseen ja valvontaan. Lisäksi kansliapäällikkö suorittaa, mikäli tästä asetuksesta ei muuta johdu, ne kansliapäällikölle kuuluvat yleiset tehtävät, joista säädetään valtioneuvoston ohjesäännössä. Kansliapäällikkö käsittelee myös asiat, jotka ministeri niiden laadun vuoksi on antanut hänen käsiteltäväkseen.

Osastopäällikön tehtävänä on, mikäli jäljempänä säädetystä ei muuta johdu

johtaa osaston toimintaa ja valvoa, että tehtävät suoritetaan tehokkaasti;

seurata hallintoa ja olojen kehitystä osaston toimialalla ja tehdä tarpeellisia aloitteita lainsäädäntöä koskeviksi ja muiksi uudistuksiksi;

ratkaista esittelystä hänelle kuuluvat asiat;

huolehtia osaston toimialan tarkoituksenmukaisesta ja taloudellisesta suunnittelusta;

valvoa, että osaston ja sen alaiset virkamiehet saavat tarpeellisen täydentävän koulutuksen tai muun valmennuksen tehtäviinsä;

huolehtia, että tarpeellista yhteyttä ylläpidetään valtion ja kunnan viranomaisiin sekä yksityisiin järjestöihin; sekä

valvoa ministeriön alaisten osaston toimialalla toimivien laitosten ja viranomaisten toimintaa.

Apulaisosastopäällikön tehtävänä on

johtaa osastopäällikön apuna osaston toimintaa; sekä

käsitellä ne osastolle kuuluvat asiat, jotka työjärjestyksen mukaan kuuluvat apulaisosastopäällikölle tai jotka osastopäällikkö on määrännyt hänen käsiteltävikseen.

Sosiaali- ja terveyspalveluosaston apulaisosastopäälliköistä yksi toimii osastopäällikön apuna terveydenhuoltoon liittyvissä tehtävissä, toinen sosiaalihuoltoon liittyvissä tehtävissä ja kolmas sosiaali- ja terveydenhuollon suunnitteluun ja valtionosuuksiin liittyvissä tehtävissä.

Toimistopäällikön tehtävistä on soveltuvin osin voimassa, mitä edellä säädetään osastopäällikön tehtävistä.

Lainsäädäntöneuvoksen tehtävänä on valmistella laki- ja muita säädösehdotuksia ja tarvittaessa antaa ohjausta ministeriössä tapahtuvassa säädösten valmistelussa sekä osaltaan valvoa valmistelutyötä ja käsitellä oikeudellisia kysymyksiä.

Osastojen ja muiden toimintayksikköjen sekä virkamiesten tehtävistä ja työnjaosta määrätään tarkemmin ministeriön työjärjestyksessä. Työjärjestyksessä määrätään myös virkamiehet, jotka toimivat osastoilla toimistoihin kuulumattomina osastopäällikön välittömässä alaisuudessa.

Työjärjestyksen vahvistaa ministeriö.

Milloin syntyy epätietoisuutta siitä, kenen käsiteltäväksi jokin asia kuuluu, ratkaisee kysymyksen asianomainen toimintayksikön päällikkö sekä osastojen kesken kansliapäällikkö, jollei ministeri määrää siitä.

Vahvistetusta työnjaosta huolimatta virkamies on velvollinen tarvittaessa suorittamaan ne tehtävät, jotka ministeri, kansliapäällikkö tai asianomainen toimintayksikön päällikkö määrää.

Kansliapäällikön ollessa estynyt hänen sijaisenaan toimii ministerin määräämä osastopäällikkö.

Osastopäällikön ollessa estyneenä toimii hänen sijaisenaan apulaisosastopäällikkö tai, jollei osastossa ole apulaisosastopäällikköä, ministerin määräämä muu saman osaston virkamies.

Muissa kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa määrää tehtävien hoidosta virkamiehen estyneenä ollessa asianomainen osastopäällikkö.

Kansliapäällikkö ratkaisee, mikäli tästä asetuksesta ei muuta johdu, valtioneuvoston ohjesäännön 35§:ssä mainittujen asioiden lisäksi asiat, jotka koskevat

tilapäisen ja työsopimussuhteisen henkilöstön ottamista, virkavapauden tai sitä vastaavan vapautuksen myöntämistä sekä virka- ja työsopimussuhteen päättymistä koskevat asiat; sekä

kansainvälisestä yhteistyöstä johtuvien virkamatkamääräysten antamista.

Osastopäällikkö, apulaisosastopäällikkö ja toimistopäällikkö sekä muut virkamiehet ratkaisevat 23-34§:ssä mainitut toimialaansa kuuluvat ministeriössä päätettävät asiat, mikäli valtioneuvoston ohjesäännön 32§:stä ei muuta johdu tai ministeri, kansliapäällikkö taikka osastopäällikkö ei ole pidättänyt asiaa ratkaistavakseen.

Osastopäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat

lausunnon hankkimista sekä lausunnon tai selityksen antamista muulle viranomaiselle, jollei kysymyksessä ole laki- tai asetusehdotusta koskeva taikka tasavallan presidentin kanslialle, korkeimmalle oikeudelle, korkeimmalle hallinto-oikeudelle, oikeuskanslerille tai eduskunnan oikeusasiamiehelle annettava lausunto tai selitys, joka ei liity merkitykseltään vähäiseen asiaan;

selityksen antamista tekemästään päätöksestä;

kotimaassa tehtäviä virkamatkoja koskevien määräysten antamista osaston virkamiehille;

osaston käytettäviksi osoitettujen varojen käyttämistä;

osastonsa toimialaan kuuluvien komiteoiden sihteerien palkkioiden vahvistamista siltä osin kuin asia ei kuulu komitean vahvistettaviin asioihin; sekä

yleisten asiakirjain julkisuudesta annetun lain (83/51) 20§:n 2 momentissa tarkoitetun luvan antamista.

Apulaisosastopäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat lausunnon antamista osaston toimialaan kuuluvissa asioissa, sikäli kuin ne eivät merkitykseltään ole periaatteellisia tai laajakantoisia eikä muualla tässä asetuksessa toisin säädetä.

Hallinto-osaston osastopäällikkö ratkaisee 23§:ssä mainittujen asioiden lisäksi

laskentasihteerin, ylivirastomestarin, pääkirjanpitäjän, toimistosihteerin, virastomestarin, vahtimestarin, toimistovirkailijan, tekstinkäsittelijän ja muun niihin verrattavan virkasuhteisen henkilökunnan nimittämistä tai ottamista, virkasuhteen päättymistä, virkavapauden myöntämistä sekä viran väliaikaisen hoitajan tai viransijaisen ottamista mainittuihin virkoihin koskevat asiat;

edellä 1 kohdassa tarkoitettuja virkamiehiä vastaavan työsopimussuhteisen henkilökunnan ottamista, vapautusta ja irtisanomista koskevat asiat;

asiat, jotka koskevat sellaisen virkavapauden myöntämistä, johon virkamiehellä on oikeus lain tai virkaehtosopimuksen nojalla, ja harkinnanvaraisia ikälisiä, palkanlisiä ja lisäpalkkioita; sekä

valtioneuvoston ohjesäännön 35§:n 1, 7, 8 ja 9 kohdassa mainitut asiat.

Hallinto-osaston hallintotoimiston toimistopäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat

ikälisiä, vuosilomakorvauksia sekä muita virkaehtosopimuksiin tai työsuhteen ehtoja koskeviin säännöksiin perustuvia palkanlisiä ja lisäpalkkioita siltä osin kuin asia ei kuulu hallinto-osaston päällikön ratkaistaviin asioihin; sekä

kirjaamista, arkistointia, tekstinkäsittelyä ja painatuksia silloin kun osastojen tai toimistojen käytettäväksi ei ole osoitettu varoja painatukseen.

Hallinto-osaston taloustoimiston toimistopäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat

ministeriölle tilivirastona kuuluvia tehtäviä;

sairausvakuutuslaista (364/63) ministeriölle aiheutuvia henkilöstöhallinnon tehtäviä; sekä

valtioneuvoston ohjesäännön 35§:n 6 kohdassa tarkoitettua myöhästyneinä esitettyjen matkalaskujen maksamista.

Hallinto-osaston kansainvälisten asiain toimiston toimistopäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat kansainvälisen yhteistyön edistämiseksi tarvittavia sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöä, tilaa ja käytäntöjä koskevia selvityksiä.

Vakuutusosaston osastopäällikkö ratkaisee 23§:ssä mainittujen asioiden lisäksi asiat, jotka koskevat

muun kuin liikennevakuutuksen ja lakisääteisen tapaturmavakuutuksen vakuutusmaksujen, takaisinostoarvojen ja vapaakirjojen laskuperusteita;

vastuuvelan laskemista;

vakuutusyhtiölain (1062/79) 13 luvun 3§:ssä ja ulkomaisten vakuutusyhtiöiden toiminnasta Suomessa annetun lain (635/89) 18§:ssä tarkoitettuja perusteita;

avustuskassalaissa (471/42) säädettyjä laskuperusteita;

eläkesäätiöiden eläkevastuun laskemista;

avustuskassan ja eläkesäätiön vakuutusteknistä tutkimusta;

työttömyyskassojen valtionosuutta ja työttömyyskassojen sääntöjä sekä lausuntoja erorahaston päätöksestä;

vakuutuslaitosten ja eläkesäätiöiden valvontaan liittyvien määräysten ja ohjeiden antamista;

vakuutustilastoa; sekä

vakuutusyhdistyslain (1250/87) 12 luvun 9§:ssä tarkoitetun maksun perusteiden vahvistamista.

Vakuutusosaston apulaisosastopäällikkö ratkaisee 24§:ssä mainittujen asioiden lisäksi asiat, jotka koskevat kansainvälisten sosiaaliturvasopimusten soveltamista siltä osin kuin on kysymys sosiaalivakuutuksesta ja siitä, kummanko sopimusmaan lainsäädäntöä on sovellettava.

Vakuutusosaston sosiaalivakuutustoimiston toimistopäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat

työeläkevakuutuksen ja tapaturmavakuutuksen vakuutusehtoja;

sairausvakuutuslain 61§:n mukaisia laskuperusteita; sekä

ulkomaisen yhtiön palveluksessa olevan työntekijän hyväksymistä merimieseläkelain (72/56) piiriin.

Vakuutusosaston yksityisvakuutustoimiston toimistopäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat

vakuutusyhtiön yhtiöjärjestystä, vakuutusyhdistyksen yhdistysjärjestystä, avustuskassan ja eläkesäätiön sääntöjä sekä vakuutusyhdistystarkastuksen johtosääntöä;

edellä 1 kohdassa tarkoitettujen laitosten valvontaa, tarkastusta, tilinpäätöstä, sulautumista, purkamista, toiminnan lopettamista, vakuutuskannan luovutusta ja vastuun siirtämistä, vakuutusyhtiön yhtiömuodon muuttamista sekä vakuutusyhdistyksen muuttamista keskinäiseksi vakuutusyhtiöksi ja vakuutusyhdistyksen oikeutta harjoittaa muuta henkilövakuutusliikettä kuin henki- tai eläkevakuutusta;

vakuutusyhtiölain 4 luvun 3§:n 2 momentissa ja 5 luvun 1§:n 2 momentissa tarkoitetun osakepääoman alentamisen hyväksymistä sekä vakuutusyhdistyslain 4 luvun 10§:n 2 momentissa tarkoitetun takuupääoman alentamisen hyväksymistä;

vakuutusyhtiön hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenen, toimitusjohtajan, tilintarkastajan ja selvitysmiehen sekä vakuutusyhdistyksen tilintarkastajan kelpoisuudesta annettavaa poikkeuslupaa sekä vakuutusyhdistystarkastuksen tarkastusjohtajan ja tarkastajan valintaa koskevan päätöksen vahvistamista sekä ulkomaisen vakuutusyhtiön pääasiamiehen hyväksymistä;

vakuutusyhtiön ja avustuskassan vakuutta ja katetta, vakuutusyhdistyksen antamalta rahalainalta vaadittavaa vakuutta sekä vakuutusyhdistysten yhteisvastuuta;

vakuutusyhtiön, vakuutusyhdistyksen ja eläkesäätiön oikeutta omistaa osakkeita ja osuuksia muussa yrityksessä;

eläkesäätiölain (469/55) 33§:ssä säädettyjä toimenpiteitä;

potilasvakuutuksen vakuutusehtoja; sekä

edellä 1 kohdassa tarkoitettuja laitoksia koskevien asiakirjojen julkisuutta.

Sosiaali- ja terveyspalveluosaston osastopäällikkö ratkaisee 23§:ssä mainittujen asioiden lisäksi asiat, jotka koskevat

toimintaohjeiden antamista osaston alaisille virastoille ja laitoksille;

luvan myöntämistä lääkkeiden teolliseen valmistamiseen ja lääkkeiden tukkukauppaan; sekä

lääkkeiden velvoitevarastointilaissa (402/84) tarkoitetun varastointivelvollisen vapauttamista varastointivelvoitteesta.

Ehkäisevän sosiaali- ja terveyspolitiikan osaston osastopäällikkö ratkaisee 23§:ssä mainittujen asioiden lisäksi asiat, jotka koskevat

toimintaohjeiden antamista osaston alaisille virastoille ja laitoksille;

raittiustyölain (828/82) 10§:n nojalla myönnettyjen avustusten maksamista sekä niiden käytön valvontaa ja tilitysten hyväksymistä;

ministeriölle kuuluvaa alkoholijuomien myynnin ja mainonnan valvontaa Suomen ja ulkomaiden välillä kulkevissa suomalaisissa aluksissa ja junissa;

niiden majoitus- ja ravitsemisalan ammattijulkaisujen nimeämistä, joissa alkoholijuomien mainonta on sallittua;

alkoholijuomaa ja väkiviinaa valmistavan tehtaan hyväksymistä käyttöön otettavaksi sekä vastaavan johtajan ja hänen sijaisensa hyväksymistä; sekä

alkoholiyhtiön tarkastajan hyväksymistä toimimaan virkamiehen vastuulla.

Sen estämättä, mitä valtioneuvoston ohjesäännön 35§:ssä ja tässä asetuksessa on säädetty, voidaan tavaran tai työsuorituksen tilaamisesta, matkamääräyksen antamisesta, menojen hyväksymisestä sekä maksumääräyksen antamisesta määrätä tiliohjesäännössä, jonka valtiovarainministeriö vahvistaa.

Yhteistoiminnassa ministeriön ja henkilöstön välillä noudatetaan, mitä yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetussa laissa (651/88) säädetään ja sen nojalla tehdyissä sopimuksissa määrätään.

Mikäli tässä asetuksessa tai erikseen ei ole toisin säädetty, sovelletaan valtioneuvoston ohjesääntöä.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1990.

Tällä asetuksella kumotaan sosiaali- ja terveysministeriöstä 26 päivänä toukokuuta 1989 annettu asetus (480/89).

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.