Valtioneuvoston päätös valtion virastojen ja laitosten eläkemaksujen perusteista

Valtion eläkerahastosta annetun lain (1372/89) 4§:n 1 momentissa tarkoitetun eläkemaksun perusteista on voimassa, mitä tässä päätöksessä määrätään.

Valtion liikelaitosten eläkemaksujen perusteista on määrätty erikseen.

Valtion virastojen ja laitosten eläkemaksut vahvistetaan vakuutusmatemaattisia täyden rahastoinnin laskentaperiaatteita noudattaen.

Eläkemaksu määrätään prosentteina henkilöstön palkkasummasta. Palkkasummaan ei kuitenkaan lasketa palkkoja, joista viraston tai laitoksen on maksettava lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain (134/62) mukainen vakuutusmaksu.

Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamia, työntekijäin eläkelain (395/61) mukaisen perusvakuutuksen kuolevuutta, syntyvyyttä, avioisuutta ja perheellisyyttä koskevia erityisperusteita käytetään soveltuvin osin perusteina eläkemaksuja määrättäessä. Työkyvyttömyysalkavuudet voidaan ottaa huomioon virasto- tai laitoskohtaisesti.

Pääomalle lasketaan saatavan neljän prosentin reaalituotto, jonka katsotaan kattavan ansiotason ja eläkkeiden arvioidun reaalinousun sekä näiden lisäksi tulevan korkotuoton.

Edellä 2§:ssä tarkoitettu eläkemaksuprosentti voi olla joko yleinen taikka virasto- tai laitoskohtainen. Eläkemaksuprosentit vahvistaa valtiokonttori. Ne virastot ja laitokset, joiden osalta eläkemaksuprosentti määrätään virasto- tai laitoskohtaisesti, määrää valtiovarainministeriö.

Tämä päätös tulee voimaan 21 päivänä kesäkuuta 1990.

Tarkemmat määräykset päätöksen soveltamisesta antaa tarvittaessa valtiovarainministeriö.