Asetus ilmailuhallinnosta

Ilmailuhallinnon tehtävänä on ilmailuhallinnosta annetun lain (40/72) 2§:ssä säädettyjen tehtäviensä suorittamiseksi ylläpitää ja kehittää ilmailun toimintaedellytyksiä huomioon ottaen valtakunnallinen liikennepolitiikka sekä ilmailulle kulloinkin asetettavat tekniset, liikenteelliset ja oikeudelliset vaatimukset. Tässä tarkoituksessa ilmailuhallinto huolehtii lentokenttä- ja lennonvarmistuspalveluista, lentoturvallisuudesta sekä siviili-ilmailuun liittyvistä kansainvälisistä sopimuksista ja järjestelyistä sekä siviili-ilmailun kansainvälisestä yhteistyöstä.

Ilmailuhallinnon muodostavat ilmailuhallitus ja alueellisia tehtäviä hoitava lentoasemien hallinto.

Ilmailuhallituksessa on hallinto-osasto, kenttäosasto, lennonvarmistusosasto sekä lentoturvallisuusosasto.

Osastojen toimistoista ja muista yksiköistä määrätään työjärjestyksessä. Työjärjestyksessä voidaan määrätä myös osastojen ulkopuolisista yksiköistä.

Hallinto-osastolle kuuluvat yleistä hallintoa koskevat asiat, kansainväliset asiat sikäli kuin ne eivät liity toisen osaston toimialaan sekä ilmailupoliittiset kysymykset.

Kenttäosastolle kuuluvat lentopaikkojen suunnittelua, rakentamista ja ylläpitoa koskevat ja niihin liittyvät asiat.

Lennonvarmistusosastolle kuuluvat lennonvarmistuspalvelu ja siihen liittyvät muut operatiiviset asiat sekä lennonvarmistuksen teknisten järjestelmien hankinta ja ylläpito.

Lentoturvallisuusosastolle kuuluvat lentotoimintaa, ilma-aluksia, ilmailulupakirjoja sekä ilmailumääräyksiä koskevat asiat samoin kuin muut lentoturvallisuuden ylläpitoon ja kehittämiseen kuuluvat asiat.

Lentoasemien hallintoon kuuluvat valtion välittömässä hoidossa ja hallinnassa olevat lentoasemat sekä lennonvarmistuskeskukset.

Osa lentoasemista toimii keskuslentoasemina, joiden toimialueet ja niihin kuuluvat muut lentoasemat samoin kuin lennonvarmistuskeskukset määrää ilmailuhallitus.

Ilmailuhallinnon päällikkönä on pääjohtaja. Ilmailuhallituksen osaston päällikkönä on osastopäällikkö.

Keskuslentoaseman ja lentoaseman päällikkönä on lentoaseman päällikkö tai ilmailuhallituksen määräämä muu virkamies tai henkilö. Lennonvarmistuskeskuksen päällikkönä on lennonvarmistuskeskuksen päällikkö tai muu ilmailuhallituksen määräämä virkamies tai henkilö.

Lisäksi ilmailuhallinnon palveluksessa on virkasuhteessa ja työsopimussuhteessa olevaa henkilökuntaa.

Pääjohtaja johtaa ilmailuhallinnon toimintaa sekä vastaa siitä, että ilmailuhallinnolle kuuluvat tehtävät hoidetaan tehokkaasti ja taloudellisesti.

Osaston päällikön tehtävänä on johtaa ja kehittää osastonsa toimialaa sekä avustaa pääjohtajaa ilmailuhallinnon johtamisessa.

Ilmailuhallinnossa johto- ja esimiestehtävissä olevat vastaavat siitä, että heidän johdettavakseen kuuluvalle yksikölle asetetut tavoitteet saavutetaan tehokkaasti ja taloudellisesti.

Ilmailuhallitukselle kuuluvat asiat ratkaisee

ilmailuhallitus istunnossaan;

pääjohtaja;

lentoturvallisuusosaston päällikkö; tai

osaston päällikkö, keskuslentoaseman päällikkö, lennonvarmistuskeskuksen päällikkö, lentoaseman päällikkö tai muu virkamies tai henkilö työjärjestyksessä tai sen nojalla annetun toimivallan mukaisesti.

Asiat, jotka käsitellään ilmailuhallituksen istunnossa, ratkaistaan esittelystä.

Työjärjestyksessä määrätään, mitkä muut asiat ratkaistaan esittelystä.

Ilmailuhallituksen istunnossa käsitellään asiat, jotka koskevat

ilmailuhallinnon toimintaperiaatteita ja tavoitteita;

ilmailuhallinnon tulo- ja menoarvioehdotusta, toiminta- ja taloussuunnitelmaa sekä toimintakertomusta; sekä

muita merkittäviä asioita, jotka pääjohtaja määrää istunnossa käsiteltäviksi.

Ilmailuhallituksen istuntoon ottavat osaa pääjohtaja puheenjohtajana sekä jäseninä osastojen päälliköt.

Ilmailuhallitus on istunnossa päätösvaltainen, kun puheenjohtaja ja kaksi jäsentä ovat saapuvilla. Jäsenen, jonka toimialaa käsiteltävänä oleva asia kokonaan tai pääasiallisesti koskee, tulee olla saapuvilla.

Jos istunnossa ilmenee erimielisyyttä asian ratkaisemisesta, asia päätetään äänestämällä noudattaen samaa menettelyä kuin monijäsenisessä tuomioistuimessa.

Tarkemmat määräykset istunnossa tapahtuvasta esittelystä, esittelylistoista, pöytäkirjoista, toimituskirjoista ja muista vastaavista asioista annetaan työjärjestyksessä.

Pääjohtaja ratkaisee asiat, joita ei ratkaista ilmailuhallituksen istunnossa taikka joita hän ei ole työjärjestyksessä siirtänyt jonkun muun ratkaistaviksi.

Lentoturvallisuusosaston päällikkö tai hänen määräämänsä ratkaisee kuitenkin normien antoa, siviili-ilmailun valvontaa, toimilupia ja lupakirjoja koskevat asiat, siltä osin kuin ne liittyvät lentoturvallisuusosaston toimialaan.

Pääjohtajan ollessa estynyt toimivat hänen sijaisenaan osastojen päälliköt siinä järjestyksessä kuin liikenneministeriö pääjohtajan esityksestä määrää. Lentoturvallisuusosaston päällikön sijaiset määrää samoin liikenneministeriö lentoturvallisuusosaston päällikön esityksestä.

Pääjohtaja, osaston päällikkö tai muu esimies voi ottaa yksittäistapauksessa ratkaistavakseen asian, joka muutoin olisi hänen alaisensa ratkaistava. Pääjohtaja ei kuitenkaan voi ottaa ratkaistavakseen asiaa, joka 13§:n mukaan kuuluu lentoturvallisuusosaston päällikön ratkaisuvaltaan.

Yleisenä kelpoisuusvaatimuksena ilmailuhallinnon virkoihin on sellainen taito ja kyky, jota viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää. Lisäksi vaaditaan

pääjohtajalta ylempi korkeakoulututkinto ja aikaisemmalla toiminnalla osoitettu hyvä johtamistaito ja hallinnon tuntemus sekä perehtyneisyys ilmailutoimintaan ja liikennekysymysten yleinen tuntemus;

hallinto-osaston päälliköltä oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai muu virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys hallinnollisiin tehtäviin sekä käytännössä osoitettu johtamistaito; sekä

kenttäosaston, lennonvarmistusosaston ja lentoturvallisuusosaston päälliköltä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys alaan kuuluviin tehtäviin sekä käytännössä osoitettu johtamistaito.

Pääjohtajan ja osastopäällikön nimittää tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä. >Osastopäällikkö nimitetään pääjohtajan annettua asiasta lausunnon.

Tässä pykälässä mainitut virat täytetään haettavaksi julistamatta.

Pääjohtaja nimittää tai ottaa muun henkilöstön, jollei työjärjestyksessä toisin määrätä.

Virkavapautta myöntää pääjohtajalle liikenneministeriö ja muille virkamiehille pääjohtaja, jollei jäljempänä tai työjärjestyksessä toisin määrätä. >Yli vuoden kestävän muun kuin sellaisen virkavapauden, johon virkamiehellä on oikeus lain tai virkaehtosopimuksen nojalla, myöntää kuitenkin pääjohtajalle valtioneuvosto.

Viranhoidosta virkavapauden aikana tai viran ollessa avoinna päättää se viranomainen tai virkamies, joka myöntää siitä virkavapautta, jollei työjärjestyksessä toisin määrätä.

Mitä 19 ja 20§:ssä on säädetty virkamiehestä, noudatetaan soveltuvin osin myös työsopimussuhteessa olevaan henkilökuntaan.

Virkamies on velvollinen olemaan virantoimituksessa siinä toimintayksikössä ja sillä paikkakunnalla, jonka pääjohtaja tai työjärjestyksessä määrätty muu virkamies tai henkilö määrää.

Ilmailuhallitus kantaa ja vastaa valtion puolesta sekä valvoo tuomioistuimessa, välimiesmenettelyssä, muissa viranomaisissa ja toimituksissa valtion etua ja oikeutta kaikissa ilmailuhallintoa koskevissa asioissa.

Hallinto-osaston päälliköllä tai hänen määräämillään on oikeus ilman eri määräystä valvoa valtion etua ja oikeutta kaikissa 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa.

Tarkemmat määräykset ilmailuhallinnon sisäisestä työnjaosta ja hallinnon järjestelystä annetaan työjärjestyksessä. Työjärjestyksen vahvistaa pääjohtaja.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1990.

Tällä asetuksella kumotaan ilmailuhallinnosta 28 päivänä tammikuuta 1972 annettu asetus (113/72) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Ne virkamiehet, joilla on tämän asetuksen voimaan tullessa virkaan kuuluva rakennusneuvoksen tai yli-insinöörin arvonimi, säilyttävät sanotun arvonimen niin kauan kuin he ovat tässä virassaan.