Valtioneuvoston päätös hankevientiin liittyvään tarjoustoimintaan myönnettävien avustusten yleisistä ehdoista

Kauppa- ja teollisuusministeriö voi myöntää valtion tulo- ja menoarvion rajoissa avustuksia hankevientiin liittyvään tarjoustoimintaan siten kuin tässä päätöksessä määrätään.

Tarjoustoiminnan tulee liittyä ulkomailla toteutettavaksi suunniteltuun hankkeeseen, jonka suunnittelu- tai urakointityöstä ja siihen mahdollisesti liittyvistä koneistotoimituksista hakija tekee tarjouksen.

Avustus myönnetään sen varalta, että tarjoustoiminta ei johda toimeksiantoon.

Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että

tarjouksen tarkoituksena on suomalaisen teknis-taloudellisen asiantuntemuksen ja siihen mahdollisesti liittyvä suomalaisten tuotteiden vienti;

tarjouksen tavoitteena on toimeksianto, joka edistää suomalaisen asiantuntemuksen ja tuotannon tunnetuksi tulemista ulkomailla; sekä

tarjous tehdään olosuhteissa, joissa hakijalla voidaan katsoa olevan mahdollisuuksia saada toimeksianto.

Avustusta myönnetään enintään 50 prosenttia tarjoustoiminnan aiheuttamista hyväksyttävistä välittömistä palkkakustannuksista sekä niihin liittyvästä enintään 45 prosentin sosiaalikulujen lisästä, tarjoustoimintaan liittyvistä ulkomaanmatkakustannuksista, aineiston painatuskuluista sekä vieraiden palvelujen aiheuttamista kustannuksista.

Samaa hanketta varten voidaan tarjoustoimintaan myöntää avustusta vain yhdelle hakijalle.

Hakemus avustuksen saamiseksi tehdään ministeriölle. Hakemus on jätettävä ennen tarjoustoiminnan aloittamista. Tarjoustoiminta katsotaan aloitetuksi, jos toiminnan olennainen osa on toteutettu ennen hakemuksen jättämistä ministeriölle. Avustuksen piiriin voidaan hyväksyä myös vähäisiä ennen hakemuksen saapumista syntyneitä tarjoustoiminnan valmisteluun liittyviä kustannuksia.

Hakemuksesta on käytävä ilmi tiedot hakijasta sekä tarjoustoiminnan tavoite, sisältö ja aikataulu sekä kustannusarvio. Lisäksi hakemuksesta on käytävä ilmi, onko tarjoustoimintaan saatu tai haettu muuta valtionavustusta tai siihen verrattavaa tukea.

Ministeriö maksaa avustuksen hakemuksesta jälkikäteen, tarjoustoiminnan kustannuksista laaditun hyväksyttävän tilityksen perusteella. Avustuksen maksamisen edellytyksenä on, että avustuksen saaja esittää luotettavan selvityksen siitä, että avustuksen kohteena oleva tarjoustoiminta ei ole johtanut toimeksiantoon.

Avustuksen saajan on pidettävä tarjoustoiminnan kustannuksista erillistä tiliä ja annettava ministeriölle sen pyytämät tiedot ja selvitykset tarjoustoiminnasta ja muistakin avustuksen myöntämisen ja maksamisen kannalta tarpeellisista seikoista.

Avustuksen saaja on velvollinen antamaan ministeriölle avustuksen käytön valvomiseksi tarpeelliset tili- ja seurantatiedot ja muun aineiston sekä varaamaan tarvittaessa tilaisuuden tarkastaa hakijan varainkäyttöä avustuksen käytön ja avustusehtojen täyttämisen selvittämiseksi.

Kauppa- ja teollisuusministeriön on määrättävä avustus kokonaan tai asianomaiselta osalta maksettavaksi takaisin, jos avustuksen saaja on

antanut avustusta tai sen maksamista hakiessaan olennaisessa kohdassa väärän tai erehdyttävän tiedon;

salannut avustuksen myöntämiseen tai maksamiseen olennaisesti vaikuttavia seikkoja;

kieltäytynyt antamasta avustuksen valvontaa varten tarvittavia tietoja, asiakirjoja tai muuta aineistoa taikka avustamasta tarpeellisessa määrin tarkastuksen suorittamisessa; taikka

käyttänyt avustuksen muuhun tarkoitukseen kuin mihin se on myönnetty.

Takaisin maksettavalle avustuserälle on maksettava avustuksen maksamispäivästä lukien sen takaisinmaksamispäivään asti vuotuista korkoa 16 prosenttia.

Avustuksen myöntämispäätökseen on sisällytettävä tämän päätöksen 6-8§:n määräykset.

Jollei tästä päätöksestä muuta johdu, on avustukseen nähden noudatettava lisäksi, mitä valtioneuvoston päätöksessä valtionavustuksia koskeviksi yleismääräyksiksi (490/65) on sanottu.

Tarkempia ohjeita tämän päätöksen soveltamiseksi antaa tarvittaessa kauppa- ja teollisuusministeriö.

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1990.

Tällä päätöksellä kumotaan hankevientiin liittyvään tarjoustoimintaan myönnettävien lainojen yleisistä ehdoista 25 päivänä elokuuta 1977 annettu valtioneuvoston päätös (650/77) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen, kuitenkin niin, että sanottua päätöstä sovelletaan sen nojalla ennen 1 päivää tammikuuta 1990 myönnettyihin lainoihin.