Asetus valtiontalouden tarkastuksesta

Valtiontalouden tarkastusviraston tehtävänä on valtiontalouden tarkastuksesta annetun lain (967/47) mukaisesti, lain 2 §:n 1 momentissa säädetyin poikkeuksin

suorittaa valtion viranomaisten ja laitosten taloudenhoidon ja tilinpidon tarkastusta ja valvontaa sekä tarkastaa ja valvoa myös muuta kuin valtion viranomaisille kuuluvaa valtion varojen käyttöä, valtion omaisuuden hoitoa ja niitä koskevaa tilinpitoa;

tarkastaa ja valvoa valtion tulo- ja menoarvion sekä valtion taloudenhoitoa ja tilinpitoa koskevien lakien, asetusten ja määräysten noudattamista, valtion talouden hoidon tarkoituksenmukaisuutta sekä liiketoiminnassa yleisesti hyväksyttyjen taloudellisten periaatteiden noudattamista valtion liiketoiminnassa;

tarkastaa ja valvoa valtionapujen myöntämistä sekä valtionapua saavien yhdyskuntien, yhteisöjen ja yhtymien varojen käyttöä ja tilinpitoa sen selvittämiseksi, onko valtionapua koskevia säännöksiä ja määräyksiä sekä valtionapua myönnettäessä määrättyjä ehtoja noudatettu ja onko varoja asianmukaisesti käytetty siihen tarkoitukseen, johon valtionapu on annettu; sekä seurata valtionapujen käytön valvontaa;

tarkastaa viranomaisten hallussa olevia yksityisille kuuluvia varoja, joista valtio voimassa olevan lainsäädännön mukaan on vastuussa;

pitää huolta ja valvoa, että tarkastuksissa ilmitulleet virheellisyydet ja puutteellisuudet oikaistaan ja että ryhdytään asianmukaisiin toimenpiteisiin valtiolle aiheutetun vahingon korvaamiseksi;

seurata kehitystä toimialallaan, tehdä tarvittaessa ehdotuksia muutoksiksi niihin lakeihin, asetuksiin ja määräyksiin, joiden noudattamisen valvonta kuuluu tarkastusvirastolle, samoin kuin tehdä muita tarpeellisiksi katsomiaan uudistusehdotuksia; sekä

osallistua valtion viranomaisten ja laitosten sisäisen tarkastuksen kehittämiseen sekä antaa tarvittaessa niille ohjeita sisäisen valvonnan järjestämisestä ja suorittamisesta samoin kuin muissakin tarkastusviraston toimialaa koskevissa kysymyksissä.

Lisäksi tarkastusviraston tulee suorittaa valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden toiminnan tarkastuksesta annetussa laissa (968/47) säädetyt tehtävät ja valvoa, että valtionenemmistöiset osakeyhtiöt toiminnassaan noudattavat liiketoiminnassa yleisesti hyväksyttyjä taloudellisia periaatteita, sekä suorittaa ne muut tehtävät, jotka lain tai asetuksen mukaan kuuluvat tarkastusvirastolle tai jotka valtioneuvosto tarkastusviraston tehtäväalan puitteissa määrää sen tehtäväksi.

Tarkastusvirasto antaa tarvittaessa poliisille virka-apua rikostutkinnassa.

Tarkastusvirastossa on yleinen osasto ja kolme tarkastusosastoa.

Yleiselle osastolle kuuluvat tarkastusviraston yleistä hallintoa ja tarkastusosastoille tarkastustointa koskevat asiat.

Tarkemmat määräykset sisäisestä työnjaosta ja hallinnon järjestelystä annetaan, jollei tästä asetuksesta muuta johdu, työjärjestyksessä, jonka pääjohtaja vahvistaa.

Tarkastusvirastossa on pääjohtajan ja osastopäällikön virkoja sekä muita tarpeellisia virkoja.

Tarkastusviraston päällikkönä on pääjohtaja, joka toimii myös yleisen osaston päällikkönä.

Kunkin tarkastusosaston päällikkönä on osastopäällikkö, jolla on tarkastusneuvoksen arvonimi.

Pääjohtaja johtaa tarkastusviraston toimintaa ja vastaa siitä, että virastolle kuuluvat tehtävät hoidetaan tehokkaasti ja taloudellisesti. Hänen tulee seurata viraston toimialalla tapahtuvaa yleistä kehitystä sekä tehdä aloitteita tarvittaviksi uudistuksiksi.

Osaston päällikön tehtävänä on

vastata siitä, että osastolle asetetut tavoitteet saavutetaan tehokkaasti ja taloudellisesti;

johtaa ja kehittää osastonsa toimintaa sekä seurata kehitystä toimialallaan;

vastata osastonsa henkilöstön ja muiden voimavarojen tarkoituksenmukaisesta käytöstä;

vastata osastonsa henkilöstön kehittämisestä; sekä

edistää henkilöstön yhteistyötä.

Muun yksikön päällikön tehtävistä on soveltuvin osin voimassa, mitä 1 momentissa säädetään osaston päällikön tehtävistä.

Vahvistetusta työnjaosta huolimatta on jokainen tarkastusviraston virkamies velvollinen suorittamaan ne tehtävät, jotka pääjohtaja tai asianomainen osastopäällikkö hänelle antaa.

Tarkastusvirastolle kuuluvat asiat ratkaisee asianomaisen virkamiehen esittelystä tarkastusneuvosto, pääjohtaja, osastopäällikkö, suunnittelupäällikkö tai toimistopäällikkö.

Tarkastusneuvosto käsittelee asiat, jotka koskevat

esitysten ja lausuntojen antamista periaatteellisesti tärkeistä tai laajakantoisista asioista;

tarkastusviraston toimialaa koskevien yleisten ohjeiden antamista valtion viranomaisille ja laitoksille;

tarkastusviraston toimialaan kuuluvien tehtävien jakamista osastoille ja toimistoille;

tarkastussuunnitelman vahvistamista;

tarkastuksista aiheutuvia kannanottoja;

tarkastusviraston toiminnasta annettavaa kertomusta;

tulo- ja menoarviota, tilinpäätöstä, toiminta- ja taloussuunnitelmaa, joukkosopimuksia; sekä

asioita, jotka pääjohtaja määrää tarkastusneuvoston käsiteltäviksi.

Osastopäällikkö voi työjärjestyksessä määrätyin edellytyksin hyväksyä tarkastussuunnitelmaan vähäisiä tarkistuksia.

Milloin asian selvittämisestä, sen edelleen käsittelemisestä tarkastusvirastossa tai oikaisun toimeenpanosta katsotaan aiheutuvan työtä tai kustannuksia enemmän kuin virheellisyydestä on aiheutunut vahinkoa, tarkastusneuvosto voi päättää, että asia saa raueta. Jos virheellisyys koskee määrää, joka on suurempi kuin 10 000 markkaa, ei tällaista päätöstä kuitenkaan voida tehdä ilman erittäin painavia syitä.

Jos tarkastusneuvoston istunnossa ilmenee erimielisyyttä asian ratkaisemisesta, asia päätetään äänestämällä noudattaen samaa menettelyä kuin monijäsenisessä tuomioistuimessa.

Tarkemmat määräykset istunnossa tapahtuvasta esittelystä, pöytäkirjoista, toimituskirjoista sekä niiden allekirjoittamisesta ja muista vastaavista asioista antaa tarkastusneuvosto.

Pääjohtaja ratkaisee asiat, joita ei käsitellä tarkastusneuvostossa tai joita hän ei ole siirtänyt 9 §:ssä tarkoitetun virkamiehen ratkaistavaksi.

Pääjohtaja voi ottaa yksittäistapauksessa ratkaistavakseen asian, joka muutoin olisi hänen alaisensa virkamiehen ratkaistava.

Pääjohtajan sijaisena toimii valtiovarainministeriön määräämä osastopäällikkö.

Muiden virkamiesten sijaisista määrää pääjohtaja.

Yleisenä kelpoisuusvaatimuksena tarkastusviraston virkoihin on sellainen taito ja kyky, jota viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää.

Lisäksi vaaditaan

pääjohtajalta virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä hyvä perehtyneisyys julkiseen talouteen ja valtion hallintoon;

osastopäälliköltä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys julkiseen talouteen ja valtion hallintoon; yhden osastopäällikön tulee kuitenkin olla oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittanut; sekä

toimistopäälliköltä, suunnittelupäälliköltä, atk-erikoistutkijalta, erikoistutkijalta, ylitarkastajalta ja tarkastajalta virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto.

Pääjohtajan nimittää virkaan tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä virkaa haettavaksi julistamatta.

Osastopäällikön nimittää virkaan valtioneuvosto pääjohtajan annettua asiassa lausunnon.

Muut kuin 1 ja 2 momentissa mainitut virkamiehet nimittää pääjohtaja.

Virkavapauden myöntää

pääjohtajalle enintään yhdeksi vuodeksi valtiovarainministeriö ja yli yhdeksi vuodeksi valtioneuvosto;

osastopäällikölle enintään yhdeksi vuodeksi pääjohtaja ja yli yhdeksi vuodeksi valtiovarainministeriö; sekä

muille virkamiehille pääjohtaja.

Virkavapauden, johon virkamiehellä on oikeus lain tai asetuksen taikka virkaehtosopimuksen nojalla, myöntää kuitenkin tarkastusvirasto.

Viran väliaikaisen hoitajan ottamisesta avoinna olevaan virkaan ja viran hoitamisesta virkavapauden aikana päättää se, joka 17 §:n 1 momentin mukaan myöntää virkavapauden.

Tarkastukset suoritetaan vahvistettua tarkastussuunnitelmaa noudattaen.

Kaikki aloitetut tarkastukset päättyvät tarkastusneuvoston kannanottoon tarkastuksen aiheuttamista toimenpiteistä.

Tarkastettavan viranomaisen, laitoksen tai valtionenemmistöisen osakeyhtiön palveluksessa olevat ovat velvolliset tarvittaessa avustamaan asianomaista tarkastuksen toimittajaa tarkastuksen suorittamisessa.

Tarkastusviraston tulee vuosittain antaa valtiontilintarkastajille ja valtiovarainministeriölle kertomus edellisen vuoden toiminnastaan.

Tarkastusviraston tulee toimittaa valtiontilintarkastajille ja valtiovarainministeriölle seuraavat asiakirjat, selvitykset ja muut tiedot toiminnastaan varainhoitovuoden aikana

seuraavaa varainhoitovuotta koskeva toimintasuunnitelma;

tarkastuksissa laaditut tarkastusmuistiot sekä tarkastuksista annetut tarkastuskertomukset ja tarkastusviraston päätökset samoin kuin tarkastusten, muistioiden ja kertomusten johdosta annetut selitykset ja lausunnot;

tärkeimmät lausunnot, aloitteet ja uudistusehdotukset;

selvitys muista asioista, joiden saattaminen valtiontilintarkastajien ja valtiovarainministeriön tietoon on valtiontalouden hoidon sekä varojen käytön ja valvonnan tehostamisen kannalta tarpeen; sekä

valtiontilintarkastajien ja valtiovarainministeriön pyynnöstä muutoinkin niiden tehtävien hoidon kannalta tarpeelliset tiedot ja asiakirjat.

Tarkastusviraston pääjohtajaa ja osastopäällikköä syytetään virkarikoksesta Helsingin hovioikeudessa.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1991.

Tällä asetuksella kumotaan valtiontalouden tarkastuksesta 14 päivänä huhtikuuta 1965 annettu asetus (216/65) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Sen estämättä, mitä 15 §:n 2 momentin 3 kohdassa on säädetty, toimistopäällikön, ylitarkastajan ja tarkastajan virkaan voidaan nimittää henkilö, joka tämän asetuksen voimaan tullessa oli tarkastusviraston vakinainen virkamies ja oli ennen tämän asetuksen voimaantuloa kelpoinen sanottuun virkaan.