Valtiovarainministeriön päätös vesivoimalaitoksen ja sen rakenteiden jälleenhankinta-arvon perusteista

Vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvoa laskettaessa otetaan huomioon voimalaitosrakenteiden hankinnasta johtuneet välittömät menot

koneasema siihen sisältyvine patoineen;

ylä- ja alakanavarakenteet tai muut koneaseman ulkopuoliset vesitiet;

voimalaitosta varten tehdyt perkaukset ja pengerrykset;

voimalaitosta palvelevat padot;

kytkinkenttärakenteet;

voimalaitoksen käyttöä ja ylläpitoa varten tarvittavat tiet ja sillat;

lämpö-, vesi-, ilmastointi- ja sähköasennukset;

voimalaitoksen tarvitsemat erilliset kaapeli- ja putkikanavat sekä

tontin kaivuu-, paalutus-, louhinta-, tasoitus- ja pintarakennustyöt.

Vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvoa laskettaessa otetaan huomioon myös laitoksen työmaan käyttö- ja yhteiskustannukset, rakennuttajan kustannukset ja rakennusaikaiset korot.

Vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvoa laskettaessa ei oteta huomioon muita kuin vesivoimalaitosta välittömästi palvelevia rakennuksia tai laitteita, ei esimerkiksi kalanviljelylaitoksia, toimisto-, varasto-, korjaamo- tai asuinrakennuksia, turbiineja, generaattoreita, patoluukkuja, nostureita, automaatiolaitteita säätöä ja käyttöä varten eikä uittolaitteita, muunto- ja kytkinlaitteita eikä muita sähkön tuotantoa palvelevia koneita ja laitteita.

Muiden kuin tässä päätöksessä tarkoitettujen rakennusten jälleenhankinta-arvosta on määrätty erikseen.

Vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvo lasketaan korjaamalla 1§:ssä tarkoitettujen rakennelmien alkuperäiset hankintakustannukset ja muut kustannukset rakennuskustannusindeksin kokonaisindeksilukuun 195.1. Jälleenhankinta-arvo on 70 prosenttia tällä tavoin määritetystä arvosta. Rakennuskustannusten oletetaan syntyvän tasaisesti rakentamisen aikana.

Jos vesivoimalaitoksen alkuperäisistä rakennuskustannuksista ei ole luotettavaa selvitystä, määritetään vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvo 1§:ssä tarkoitettujen rakenteiden rakennuskustannusten summana 4§:n 1-5 kohdissa mainittuja keskimääräisiä arvoja ja taulukoita käyttäen. Jälleenhankinta-arvo on 70 prosenttia tällä tavoin määritetystä arvosta.

Vesivoimalaitosalueen tontin pintarakennustöiden pinta-alana on pidettävä vesivoimalaitoksen maa-alueen pinta-alaa. Tontin pintarakennustöiden yksikköhinta on 12 mk/m 2 .

Kanavien kaivuumassat määritetään kanavan pituuden ja poikkileikkauksen perusteella. Kaivuumassojen yksikköhinta on

51 mk/m 3 ktr, kun kaivuu on vedestä,

43 mk/m 3 ktr, kun kaivuu on kuivatyönä ja

299 mk/m 3 ktr, kun kysymyksessä on louhinta.

Vesivoimalaitoksen ulkopuolella sijaitsevien vedenjuoksutusputkien yksikkökustannukset ovat

Ø[m]

mk/jm

1,0

1 957

1,5

2 936

2,0

3 916

2,5

4 894

3,0

5 873

3,5

6 854

4,0

7 832

4,5

8 810

5,0

9 791

Väliarvot lasketaan suhteellisesti.

Patojen ja tukimuurien yksikköhinta on 1 969 mk/m 3 , kun pato on betonia ja 83 mk/m 3 , kun pato on maata tai louhetta.

Koneaseman rakennuskustannus lasketaan koneaseman tilavuuden perusteella. Jos koneaseman tilavuutta ei voida luotettavasti määritellä, käytetään määritysperusteena voimalaitoksen tehoa.

Koneaseman tilavuus lasketaan koneaseman ulkomitoin. Yläpuolisten tilojen lisäksi tilavuuteen lasketaan myös vesitiet.

Taulukkoa 1 käytetään sellaisten koneasemarakennusten rakennuskustannusten laskemiseen, joissa on pystyakselinen turpiini tai teho ≥8 MW. Väliarvot lasketaan suhteellisesti.

Taulukko 1.

m 3

mk

1 000

19 600 499

10 000

29 732 906

50 000

74 765 823

100 000

131 056 972

200 000

233 206 110

Taulukkoa 2 käytetään sellaisten koneasemarakennusten rakennuskustannusten laskemiseen, joissa on vaaka-akselinen turpiini tai teho < 8 MW. Väliarvot lasketaan suhteellisesti.

Taulukko 2.

m 3

mk

1 000

3 419 268

5 000

9 073 970

10 000

16 142 347

50 000

72 689 364

Jos koneasema on tehdas- tai muun sellaisen hallin osa, rakennuskustannukset lasketaan vesivoimalaitoksen tehon avulla taulukosta 3. Väliarvot lasketaan suhteellisesti.

Taulukko 3.

Teho (MW)

mk

0,5

3 358 345

1,0

4 416 109

2,0

5 475 153

3,0

8 647 165

4,0

10 762 692

5,0

12 878 220

6,0

14 993 747

7,0

17 109 274

8,0

19 224 802

9,0

36 589 333

10,0

37 829 836

15,0

44 032 360

20,0

50 234 884

25,0

56 437 408

50,0

87 450 023

100,0

149 475 256

150,0

211 500 486

Jos vesivoimalaitos on sellainen, ettei siihen voida soveltaa 2-4§:ssä olevia jälleenhankinta-arvon laskentamenetelmiä, pidetään tällaisen vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvona 70 prosenttia vastaavanlaisen vesivoimalaitoksen rakennuskustannuksista.

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1991. Sitä sovelletaan vuodelta 1990 toimitettavassa tulo- ja varallisuusverotuksessa.