Legislator Case Law & Legislation
1989_979 FI

Verohallituksen päätös ennakonpidätyksessä vuonna 1990 noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista

25 Articles / Provisions · Finland
Open official source Machine-readable Markdown (.md)

Table of Provisions (25)

Statutory Text (25 Articles)

979/1989

Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvot ovat keskuslämmitysasunnoissa seuraavat

Pääkaupunkiseutu (Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa)

Asunto valmistunut

Edun arvo mk/kk

ennen vuotta 1976

200 mk + 20,70 mk neliömetriltä

vuosina 1976-1983

200 mk + 22,10 mk neliömetriltä

vuonna 1984 tai myöhemmin

240 mk + 28,40 mk neliömetriltä

Muu Suomi

Asunto valmistunut

Edun arvo mk/kk

ennen vuotta 1961

160 mk + 15,00 mk neliömetriltä

vuosina 1961-1975

220 mk + 15,70 mk neliömetriltä

vuosina 1976-1983

220 mk + 17,60 mk neliömetriltä

vuonna 1984 tai myöhemmin

220 mk + 23,10 mk neliömetriltä

Asuntoedun arvo valtion asuntolainoittamassa vuokra-asunnossa on 1 momentista poiketen enintään asunnosta asuntohallituksen vahvistamien perusteiden mukaan perittävän vuokran määrä.

979/1989

Asunnon valmistumisvuotena pidetään rakennuksen valmistumisvuotta. Jos rakennus on kokonaisuudessaan peruskorjattu, valmistumisvuotena pidetään rakennuksen korjausvuotta.

979/1989

Jos palkansaaja vastaa itse lämmityskustannuksista keskuslämmitysasunnossa, 1§:ssä tarkoitettua edun arvoa vähennetään 3,20 mk neliömetriltä kuukaudessa.

979/1989

Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvo uunilämmitysasunnossa on 9,00 mk neliömetriltä kuukaudessa. Jos palkansaaja vastaa itse lämmityskustannuksista, edun arvo on 6,40 mk neliömetriltä kuukaudessa.

979/1989

Asuntoetuun liittyvän rajoittamattoman sähkönkäyttöoikeuden arvo on 1,40 mk neliömetriltä kuukaudessa. Edun arvo ei sisällä asunnon lämmitystä sähköllä.

Sähkölämmitteinen asunto rinnastetaan asuntoedun arvoa määrättäessä keskuslämmitysasuntoon.

979/1989

Asuntoedun raha-arvo yhteishuoneessa lämpöineen ja valoineen on keskuslämmityshuoneessa 300,00 mk ja uunilämmityshuoneessa 94,00 mk kuukaudessa.

979/1989

Asuntoedun raha-arvoa laskettaessa luetaan asunnon pinta-alaan varsinaiset asuinhuoneet ja palkansaajan tai hänen perheensä asumiseen liittyvät rakennustilat kuten sauna, uima-allas ja askartelutilat. Autotallia ei lueta asunnon pinta-alaan.

Ennen vuotta 1961 valmistuneessa asunnossa luetaan asunnon pinta-alaan asuntoedun raha-arvoa laskettaessa 150 neliömetriä ylittävältä osalta puolet 1 momentissa tarkoitetuista tiloista.

979/1989

Lämmitetyn autotallin tai hallipaikan raha-arvo on pääkaupunkiseudulla 180 mk ja muun Suomen alueella 120 mk kuukaudessa. Kylmän autotallin tai hallipaikan raha-arvo on pääkaupunkiseudulla 120 mk ja muun Suomen alueella 90 mk kuukaudessa.

979/1989

Ravintoedun arvo on 17 markkaa ateriaa kohden, jos edun hankkimisesta työnantajalle aiheutuneiden välittömien kustannusten määrä on vähintään 17 mk ja enintään 32 mk. Jos välittömien kustannusten määrä alittaa 17 mk tai ylittää 32 mk, edun arvona pidetään välittömien kustannusten määrää.

979/1989

Välittömiä kustannuksia ovat aterian valmistuksessa käytetyt raaka-aineet sekä aterian valmistus- ja tarjoilupalkat sosiaalikustannuksineen. Jos työnantaja on sopinut ravitsemisliikkeen kanssa työpaikkaruokailun järjestämisestä, välittöminä kustannuksina pidetään työnantajan ateriasta ravitsemisliikkeelle suorittamaa määrää.

Välittöminä kustannuksina ei pidetä aterian kuljettamisesta ruokailupaikalle aiheutuneita kustannuksia.

Palkansaajan työnantajalle ateriasta suorittamaa korvausta ei oteta huomioon välittömien kustannusten määrää laskettaessa, vaan se vähennetään ravintoedun raha-arvosta.

979/1989

Sairaalan, koulun, päiväkodin tai muun vastaavan laitoksen henkilökuntaan kuuluvan laitosruokailun yhteydessä saaman ravintoedun raha-arvona pidetään 12,75 markkaa ateriaa kohden.

979/1989

Enintään 32 markan nimellisarvoisen, useampaan kuin kahteen ruokailupaikkaan kelpaavan ruokailulipukkeen muodossa saadun edun arvo on 75 % ruokailulipukkeen nimellisarvosta vähintään kuitenkin 17 mk. Nimellisarvoltaan yli 32 markan ruokailulipuke arvostetaan nimellisarvoonsa.

Ruokailulipukkeen arvostaminen 1 momentin mukaisesti 75 prosenttiin nimellisarvostaan edellyttää, että sitä voidaan käyttää ainoastaan ateriointiin eikä sitä vastaan saa rahaa, elintarvikkeita tai muita hyödykkeitä. Muussa tapauksessa lipuke arvostetaan nimellisarvoonsa. Palkansaajalle voidaan antaa edellä mainitulla tavalla arvostettuna vain yksi lipuke sellaista tosiasiallista kotimaan työssäolopäivää kohden, jona työpaikkaruokailua vastaavaa ateriaa ei ole työnantajan toimesta muulla tavoin järjestetty.

979/1989

Asunnon, ravinnon, valon ja lämmön sisältävän edun arvo on 1 125,00 mk kuukaudessa yhdessä huoneessa ja 1 055,00 mk kuukaudessa yhteishuoneessa.

979/1989

Merimiespalveluksessa olevan henkilön merimiehenä saaman luontoisedun raha-arvo on 34,00 mk päivää kohden tai enintään 765,00 mk kuukaudessa.

979/1989

Jos palkansaaja tai hänen perheensä käyttää yksityisajoihin työnantajan henkilö- tai pakettiautoa, palkansaajan saama etu katsotaan autoeduksi. Autoedun arvo vahvistetaan käyttäen joko kuukausikohtaista arvoa tai ajopäiväkirjan taikka muun luotettavan selvityksen perusteella määräytyvää kuukausikohtaista perusarvoa ja siihen lisättyä kilometrikohtaista arvoa seuraavasti

Kuukausikohtainen arvo

Ajopäiväkirjan tai muun luotettavan selvityksen perusteella määräytyvä arvo

perusarvo

kilometrikohtainenarvo

a) Ikäryhmä A (1-3 vuotta)

mk/kk

mk/kk

+p/km

I autoluokka, sylinteritilavuus enintään 1300 cm 3 ja uushankintahinta enintään 95 000 mk

-vapaa autoetu

1 700

830

58

-auton käyttöetu

1 280

830

30

II autoluokka, sylinteritilavuus enintään 1600 cm 3 ja uushankintahinta enintään 137 000 mk

-vapaa autoetu

2 080

1 060

68

-auton käyttöetu

1 570

1 060

34

III autoluokka, sylinteritilavuus enintään 2000 cm 3 ja uushankintahinta enintään 210 000 mk

-vapaa autoetu

2 850

1 590

84

-auton käyttöetu

2 310

1 590

48

IV autoluokka, sylinteritilavuus yli 2000 cm 3 ja uushankintahinta enintään 255 000 mk

-vapaa autoetu

3 850

2 290

104

-auton käyttöetu

3 190

2 290

60

V autoluokka, uushankintahinta yli 255 000 mk

-vapaa autoetu

5 400

3 450

130

-auton käyttöetu

4 650

3 450

80

b) Ikäryhmä B (yli 3 vuotta)

I autoluokka, sylinteritilavuus enintään 1 300 cm 3

-vapaa autoetu

1 280

410

58

-auton käyttöetu

860

410

30

II autoluokka, sylinteritilavuus enintään 1 600 cm 3

-vapaa autoetu

1 550

530

68

-auton käyttöetu

1 040

530

34

III autoluokka, sylinteritilavuus enintään 2 000 cm 3

-vapaa autoetu

2 050

790

84

-auton käyttöetu

1 510

790

48

IV autoluokka, sylinteritilavuus yli 2 000 cm 3

-vapaa autoetu

2 700

1 140

104

-auton käyttöetu

2 040

1 140

60

979/1989

Auton ikäryhmä kussakin autoluokassa määräytyy rekisteriotteeseen merkityn auton käyttöönottovuoden perusteella. Ikäryhmään A kuuluvat vuonna 1988 ja sen jälkeen käyttöönotetut autot. Ikäryhmään B kuuluvat muut autot.

979/1989

Sylinteritilavuudella tarkoitetaan moottorin iskutilavuutta rekisteriotteeseen merkityn suuruisena.

979/1989

Uushankintahinnalla tarkoitetaan auton maahantuojan tai sen puuttuessa tukkukaupan ilmoittamaa 30.9.1989 voimassa ollutta automallin ohjevähittäismyyntihintaa. Jos automallilla ei ole ollut 30.9.1989 ohjevähittäismyyntihintaa, uushankintahintana käytetään automallin käyttöönottokuukauden ohjevähittäismyyntihintaa.

Autoon hankitut lisävarusteet talvirenkaita ja autopuhelinta lukuunottamatta otetaan huomioon uushankintahintaa määriteltäessä siltä osin kuin niiden arvo ylittää 11 000 mk.

979/1989

Vuonna 1990 käyttöönotetun auton, jonka uushankintahinta ylittää sylinteritilavuuden perusteella määräytyvän autoluokan ylärajan, luokka määräytyy hinnan perusteella. Ennen vuotta 1990 käyttöönotettu auto pysyy ikäryhmään A kuulumisensa ajan siinä luokassa, johon se käyttöönottovuonna on sijoittunut tai autoon myöhemmin hankittujen lisävarusteiden perusteella sijoittuisi.

Ikäryhmään B kuuluvien autojen luokka määräytyy yksinomaan kuutiotilavuuden perusteella.

979/1989

Vapaa autoetu on kysymyksessä, kun työnantaja suorittaa autosta johtuvat kustannukset. Auton käyttöetu on kysymyksessä, kun palkansaaja suorittaa itse ainakin auton polttoainekulut. Palkansaajan auton kustannuksista työnantajalle suorittama korvaus vähennetään vapaan autoedun tai auton käyttöedun raha-arvosta.

979/1989

Autoetua vahvistettaessa luetaan yksityisajoihin auton käyttäminen asunnon ja työpaikan välisiin matkoihin.

979/1989

Autoedun raha-arvoa on korotettava 1650 markalla kuukaudessa tai 110 penniä kilometriä kohden, jos auton kuljettamisesta huolehtii työnantajan palkkaama kuljettaja.

979/1989

Edellä 15§:ssä tarkoitetusta ajopäiväkirjasta on käytävä ilmi autolla verovuonna päivittäin ajettu kilometrimäärä.

Autolla ajetuista työajoista on ajopäiväkirjaan merkittävä päivittäin seuraavat tiedot

- ajon alkamis- ja päättymisajankohta,

- ajon alkamis- ja päättymispaikka sekä tarvittaessa ajoreitti,

- matkamittarin lukema ajon alkaessa ja päättyessä,

- matkan pituus,

- ajon tarkoitus ja

- auton käyttäjä.

979/1989

Työnantajan palkansaajan kotiin kustantamasta puhelimesta muodostuvan puhelinedun raha-arvo on 120 mk kuukaudessa.

979/1989

Sellaisen edun raha-arvona, jonka käypä hinta ilmeisesti on tämän päätöksen mukaista raha-arvoa alhaisempi tai jota edellä ei ole mainittu, on pidettävä sen käypää arvoa.

Need to analyze how this provision applies to your matter?

Cross-reference this statute against case law, commentaries, and related legislative provisions inside Legislator AI.

Open in Legislator →