Aluepoliittinen lausunto

Ministeriöiden on ennen asian päättämistä valtioneuvostossa tai sen käsittelyä raha-asiainvaliokunnassa pyydettävä sisäasiainministeriöltä lausunto valmistellessaan alueelliseen kehitykseen merkittävästi vaikuttavan määrärahan käytön perusteita.

Tavoitesuunnitelmat ovat pitkän aikavälin suunnitelmia, joissa yhteensovitetaan ja suunnataan läänin kehitykseen vaikuttavien eri tahojen toimintaa.

Lääninhallitusten on laadintatyön aikana luotava edellytykset alueen kehittämisestä käytävälle julkiselle keskustelulle.

Alueelliseen kehitykseen vaikuttavien valtion toimenpiteiden suuntaamista varten sisäasiainministeriö valmistelee lääneittäisiä väestö- ja työpaikkasuunnitteita ja lääninhallitukset niihin perustuvia kunnittaisia väestö- ja työpaikkasuunnitteita.

Seutukaavaliitot tekevät oman alueensa osalta lääninhallituksille ehdotuksen lääneittäiseen suunnitteeseen perustuviksi kunnittaisiksi väestö- ja työpaikkasuunnitteiksi. Ohjeet kunnittaisten suunnitteiden laatimisesta antaa sisäasiainministeriö. Kunnittaiset väestö- ja työpaikkasuunnitteet hyväksyy lääninhallitus.

Läänin kehittämistavoitteiden toteuttamiseksi ja eri hallinnonalojen toiminnan yhteensovittamiseksi ja suuntaamiseksi lääninhallitukset laativat määräajoin läänin toimintasuunnitelman sekä läänin tulo- ja menoarviokannanoton. Tarvittaessa voidaan laatia myös muita toimenpidesuunnitelmia.

Erityisalueen kehittämisen tavoitteet sekä niiden toteuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet ja toimenpiteiden rahoitus määritellään erityisalueen kehittämisohjelmassa.

Valtion piiri- ja paikallishallinnon viranomaisten tulee osallistua niitä koskevien toimenpiteiden osalta kehittämisohjelmien valmisteluun ja toteuttamiseen. Kehittämisohjelmia laadittaessa lääninhallituksen tulee tarvittaessa olla yhteistoiminnassa elinkeinoelämää edustavien ja ammatillisten järjestöjen kanssa.

Rakennemuutospaikkakuntien, pääkaupunkiseudun ja muiden keskusalueiden, maaseutualueiden sekä saariston kehittämiseksi voidaan laatia alueellisia kehittämisohjelmia valtion viranomaisten ja asianomaisten kuntien yhteistyönä. Näiden ohjelmien valmistelua varten voidaan asettaa työryhmiä.

Sisäasiainministeriö antaa ohjeet kehittämisohjelmien laatimisesta ja työryhmien asettamisesta.

Valmistellessaan 2-6§:ssä tarkoitettuja suunnitelmia, suunnitteita ja ohjelmia lääninhallituksen on pyydettävä niistä lääninneuvottelukunnan lausunto.

Aluepoliittisessa neuvottelukunnassa on puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa sekä enintään 14 muuta jäsentä, joilla kaikilla on henkilökohtainen varamies.

Neuvottelukunta on määrättävä siten, että eduskunnan voimasuhteet otetaan huomioon ja kustakin läänistä on edustus sekä vähintään kaksi kolmasosaa jäsenistä voidaan katsoa edustavan kehitysalueiden väestöä.

Aluepoliittinen neuvottelukunta asetetaan eduskunnan toimikaudeksi. Neuvottelukunta toimii siihen asti, kunnes uusi neuvottelukunta on asetettu.

Neuvottelukunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on paikalla.

Neuvottelukunnassa käsiteltävät asiat valmistelee sisäasiainministeriö.

Neuvottelukunnan tehtävänä on

tehdä ehdotuksia aluepoliittisista tavoitteista ja toimenpiteistä;

tehdä aloitteita aluepolitiikkaa koskevan tutkimuksen ja suunnittelun kehittämiseksi;

seurata ja arvioida aluepolitiikan tavoitteiden toteutumista ja aluepoliittisten toimenpiteiden vaikutuksia;

antaa lausuntoja muista aluepolitiikan kannalta tärkeistä asioista.

Asioiden valmistelua varten neuvottelukunta voi asettaa jaostoja ja kutsua niihin jäseniksi neuvottelukuntaan kuulumattomia henkilöitä saatuaan sisäasiainministeriön luvan.

Tämän asetuksen soveltamisesta antaa tarkempia määräyksiä tarvittaessa sisäasiainministeriö.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 1989 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 1993.