Asetus asuntohallituksesta

Asuntohallitus seuraa asunto-olojen kehitystä, suunnittelee, hoitaa ja valvoo valtion tukitoimenpiteitä asunto-olojen parantamiseksi ja asumiskustannusten kohtuullistuttamiseksi sekä suorittaa ne muut tehtävät, jotka sille säännösten ja määräysten mukaan kuuluvat.

Asuntohallituksessa on yleinen osasto, tutkimus- ja suunnitteluosasto, rahoitusosasto ja teknillinen osasto.

Yleinen osasto käsittelee asiat, jotka koskevat lainsäädäntöä ja oikeudellisia kysymyksiä, yleistä hallintoa, tietohallintoa, taloushallintoa, määrärahojen käyttösuunnitelmia sekä asumistuen maksamista. Yleinen osasto käsittelee myös ne muut asuntohallituksen toimialaan kuuluvat asiat, jotka eivät kuulu muille osastoille.

Tutkimus- ja suunnitteluosasto käsittelee asiat, jotka koskevat asuntotutkimusta ja sen rahoittamista, kuntien asunto-ohjelmia, tilastoja sekä asunto-oloja ja asumisen tukijärjestelmiä koskevia selvityksiä ja yleisiä kehittämissuunnitelmia.

Rahoitusosasto käsittelee asiat, jotka koskevat asumisen rahoitustukea, valtion varoin tuetun asuntokannan käyttöä, asumiskustannuksia ja kiinteistönhoitoa sekä asumistukea. Rahoitusosasto käsittelee myös asuntohallitukselle valitusviranomaisena kuuluvat valitukset.

Teknillinen osasto käsittelee asiat, jotka koskevat valtion varoin tuetun asuntorakentamisen ja perusparantamisen sekä niihin liittyvän muun rakentamisen laadun, suunnittelun ja taloudellisuuden ohjausta sekä kustannusvalvontaa. Teknilliselle osastolle kuuluvat myös koe- ja kehittämisrakentamiseen liittyvät kysymykset.

Asuntohallituksen yleisessä osastossa on hallinnollinen toimisto ja taloustoimisto, tutkimus- ja suunnitteluosastossa tutkimus- ja tilastotoimisto ja suunnittelutoimisto, rahoitusosastossa lainatoimisto ja kiinteistönhoitotoimisto sekä teknillisessä osastossa rakennussuunnitelmatoimisto, rakennustalouden toimisto ja perusparannustoimisto.

Toimistoihin voidaan työjärjestyksessä perustaa jaostoja. Työjärjestyksessä voidaan myös määrätä osastojen ulkopuolisesta yksiköstä, jonka tehtävänä on avustaa pääjohtajaa työjärjestyksessä erikseen määrättävissä asioissa.

Asuntohallituksen päällikkönä on pääjohtaja. Hänen apunaan on ylijohtaja.

Yleisen osaston päällikkönä on ylijohtaja. Muiden osastojen päällikkönä on johtaja. Rahoitusosastossa on lisäksi apulaisosastopäällikkö.

Kunkin toimiston päällikkönä on toimistopäällikkö. Teknillisen osaston toimistopäälliköllä on suoritetusta tutkinnosta riippuen yliarkkitehdin tai yli-insinöörin arvonimi.

Lisäksi asuntohallituksessa on jaostopäällikön, tiedotuspäällikön, yliarkkitehdin, yli-insinöörin, toimistoarkkitehdin, toimistoinsinöörin, ylitarkastajan, tutkijan, suunnittelijan, yliaktuaarin, aktuaarin, taloustarkastajan, esittelijän, kamreerin, kielenkääntäjän ja insinöörin virkoja sekä muita virkoja ja työsopimussuhteessa olevaa henkilökuntaa.

Pääjohtaja johtaa ja valvoo asuntohallituksen toimintaa ja sen kehittämistä. Hänen tulee seurata asunto-olojen, asuntorakentamisen ja talouselämän kehitystä sekä tehdä aloitteita ja valmistuttaa suunnitelmia asunto-olojen parantamiseksi. Hänen tulee ylläpitää ja kehittää asuntohallinnon ja muun hallinnon samoin kuin asuntohallinnon ja elinkeinoelämän sekä järjestöjen ja muiden yhteisöjen välistä yhteyttä sekä kansainvälisiä yhteyksiä.

Ylijohtaja osallistuu pääjohtajan apuna asuntohallituksen toiminnan johtamiseen, valvomiseen ja kehittämiseen sekä yhteyksien pitoon asuntoalan yhteisöihin. Ylijohtajan tulee erityisesti seurata hallinnon yleistä kehitystä ja edistää asuntohallituksen toiminnan tehokkuutta.

Osaston johtajan tehtävänä on

johtaa ja kehittää osastonsa toimintaa sekä seurata sen toimialan yleistä kehitystä;

vastata osastonsa toiminnan ja talouden suunnittelusta;

vastata osastonsa henkilöstön ja muiden voimavarojen tarkoituksenmukaisesta käytöstä;

vastata sellaisesta sisäisestä ja ulkoisesta yhteydenpidosta, jota osaston tehtävät edellyttävät; sekä

vastata osastonsa henkilöstön kehittämisestä ja työoloista.

Apulaisosastopäällikön, toimistopäällikön ja jaoston päällikkönä toimivan virkamiehen tehtävistä oman yksikkönsä osalta on vastaavasti voimassa, mitä 1 momentissa on säädetty osaston johtajan tehtävistä.

Asuntohallitukselle kuuluvat asiat ratkaistaan asuntohallituksen istunnossa, taikka asiat ratkaisee pääjohtaja, >ylijohtaja, johtaja, apulaisosastopäällikkö, toimistopäällikkö tai muu virkamies, jolle päätösvalta on työjärjestyksessä annettu.

Asiat ratkaistaan esittelystä, jollei jonkin asian osalta työjärjestyksessä ole toisin määrätty.

Asuntohallituksen istunnossa ratkaistaan asiat, jotka koskevat

asuntohallituksen toimintaperiaatteita ja tavoitteita sekä muita sen toiminnan kannalta merkittäviä asioita;

tulo- ja menoarviota, toiminta- ja taloussuunnitelmaa sekä määrärahojen käyttösuunnitelmia ja asuntorakentamisen alueittaisia tavoitteita;

esityksiä ja lausuntoja muille viranomaisille periaatteellisista ja laajakantoisista asioista;

asumiseen annettavan tuen perusteita;

tuettavien kohteiden valintaa, tuen myöntämistä niille ja varojen osoittamista kunnille;

rakennussuunnitelmien ja -kustannusten hyväksymistä;

tutkimustoimintaa ja tutkimusmäärärahojen myöntämistä;

yleisiä määräyksiä, ohjeita ja suosituksia; sekä

20§:n 1 momentissa tarkoitetun virkamiehen nimittämistä ja irtisanomista.

Istunnossa ratkaistaan myös asuntohallitukselle tehdyt valitukset sekä asiat, jotka pääjohtaja määrää istunnossa käsiteltäviksi.

Edellä 1 momentin 5, 6 ja 7 kohdassa mainitut asiat voidaan työjärjestyksessä määrätä asuntohallituksen istunnossaan määräämissä rajoissa asianomaisen osaston johtajan, apulaisosastopäällikön tai toimistopäällikön ratkaistaviksi.

Asuntohallituksen istuntoon osallistuvat pääjohtaja puheenjohtajana sekä muina jäseninä ylijohtaja ja johtajat.

Asuntohallitus on istunnossaan päätösvaltainen, kun istunnossa on läsnä puheenjohtaja, ylijohtaja ja se jäsen, jonka toimialaan käsiteltävänä oleva asia kuuluu, kuitenkin vähintään kolme jäsentä.

Jos asuntohallituksen istunnossa ilmenee erimielisyyttä asian ratkaisemisesta, asia päätetään äänestämällä noudattaen samaa menettelyä kuin monijäsenisessä tuomioistuimessa.

Tarkemmat määräykset istunnossa tapahtuvasta esittelystä, esittelylistoista, pöytäkirjoista, toimituskirjoista ja muista vastaavista asioista annetaan työjärjestyksessä.

Pääjohtaja ratkaisee asiat, joita ei käsitellä asuntohallituksen istunnossa. Työjärjestyksessä voidaan pääjohtajalle tämän asetuksen mukaan kuuluva asia antaa ylijohtajan, johtajan, apulaisosastopäällikön, toimistopäällikön tai muun virkamiehen ratkaistavaksi.

Pääjohtaja, ylijohtaja, johtaja, apulaisosastopäällikkö tai toimistopäällikkö voi ottaa yksittäistapauksessa ratkaistavakseen asian, joka muutoin olisi hänen alaisensa ratkaistava.

Yleisenä kelpoisuusvaatimuksena asuntohallituksen virkoihin on sellainen taito ja kyky, jota viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää. Lisäksi vaaditaan

pääjohtajalta virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys asuntokysymyksiin ja hallinnollisiin tehtäviin;

ylijohtajalta oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai muu virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys asuntokysymyksiin ja hallinnollisiin tehtäviin;

tutkimus- ja suunnitteluosaston johtajalta virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys asuntokysymyksiin ja tutkimustoimintaan;

rahoitusosaston johtajalta ja apulaisosastopäälliköltä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys talous- ja asuntorahoituskysymyksiin;

teknillisen osaston johtajalta virkaan soveltuva arkkitehdin tai diplomi-insinöörin tutkinto sekä perehtyneisyys asuntokysymyksiin sekä asuntosuunnitteluun ja -rakentamiseen;

hallinnollisen toimiston toimistopäälliköltä ja lainatoimiston toimistopäälliköltä oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai muu virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys toimiston toimialaan kuuluviin tehtäviin;

rakennussuunnitelmatoimiston, rakennustalouden toimiston ja perusparannustoimiston toimistopäälliköltä virkaan soveltuva arkkitehdin tai diplomi-insinöörin tutkinto ja perehtyneisyys toimiston toimialaan kuuluviin tehtäviin;

muulta toimistopäälliköltä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys toimiston toimialaan kuuluviin tehtäviin;

jaostopäälliköltä, tiedotuspäälliköltä, yliarkkitehdilta, toimistoarkkitehdilta, yli-insinööriltä, toimistoinsinööriltä, ylitarkastajalta, tutkijalta, suunnittelijalta, yliaktuaarilta ja aktuaarilta virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto;

taloustarkastajalta, esittelijältä, kamreerilta ja kielenkääntäjältä virkaan soveltuva korkeakoulututkinto; sekä

insinööriltä virkaan soveltuva insinöörin tai rakennusarkkitehdin tutkinto.

Pääjohtajan, ylijohtajan ja johtajan nimittää tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä virkaa haettavaksi julistamatta. Ylijohtaja ja johtaja nimitetään pääjohtajan annettua asiasta lausunnon.

Apulaisosastopäällikön nimittää valtioneuvosto.

Toimistopäällikön, jaostopäällikön, yliarkkitehdin, yli-insinöörin ja ylitarkastajan nimittää asuntohallitus.

Muihin virkoihin nimittää ja työsopimussuhteeseen ottaa pääjohtaja, jos virasta tai tehtävästä maksettava palkka vastaa vähintään toimistosihteerin virasta asuntohallituksessa maksettavaa palkkaa.

Muissa kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa virkoihin nimittää sekä työsopimussuhteeseen ottaa ylijohtaja.

Pääjohtajalle myöntää virkavapautta ympäristöministeriö sekä ylijohtajalle, johtajalle ja apulaisosastopäällikölle pääjohtaja. Yli vuoden kestävän muun kuin sellaisen virkavapauden, johon virkamiehellä on oikeus lain tai virkaehtosopimuksen nojalla, myöntää kuitenkin pääjohtajalle, ylijohtajalle ja johtajalle valtioneuvosto sekä apulaisosastopäällikölle ympäristöministeriö.

Muille asuntohallituksen virkamiehille myöntää virkavapautta pääjohtaja. Kun kysymyksessä on virkavapaus, johon virkamiehellä on oikeus lain tai virkaehtosopimuksen perusteella, tai virkavapaus 20§:n 3 momentissa tarkoitetuille virkamiehille, virkavapauden myöntää kuitenkin ylijohtaja.

Viran hoitamisesta virkavapauden aikana sekä avoinna olevan viran väliaikaisen hoitajan ottamisesta päättää se, joka 1 ja 2 momentin mukaan myöntää virasta muun kuin sellaisen virkavapauden, johon virkamiehellä on oikeus lain tai virkaehtosopimuksen nojalla.

Pääjohtajan ollessa estynyt toimii hänen sijaisenaan ylijohtaja tai, jos hänkin on estynyt, virassa vanhin johtaja, jollei ympäristöministeriö ole toisin määrännyt.

Ylijohtajan, johtajan ja apulaisosastopäällikön sijaisen määrää pääjohtaja. Toimistopäällikön ja muun virkamiehen sijaisen määrää osaston johtaja.

Asuntohallituksen pääjohtajaa, ylijohtajaa ja johtajaa syytetään virkavirheestä Helsingin hovioikeudessa.

Asuntohallitus kantaa ja vastaa valtion puolesta sekä valvoo tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa valtion etua ja oikeutta asuntohallitusta koskevissa asioissa, jollei toisin ole säädetty.

Ylijohtajalla ja hallinnollisen toimiston toimistopäälliköllä on oikeus ottaa vastaan haasteen tiedoksianto asuntohallituksen puolesta.

Ylijohtajalla on oikeus itse tai valtuuttamansa asiamiehen kautta tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa valvoa asuntohallitusta koskevissa asioissa valtion etua ja oikeutta sekä edustaa niissä asuntohallitusta.

Mitä 21§:ssä on säädetty virkamiehestä, noudatetaan soveltuvin osin myös työsopimussuhteessa olevaan henkilöön.

Tarkemmat määräykset asuntohallituksen sisäisestä työnjaosta ja hallinnon järjestämisestä annetaan työjärjestyksessä. Työjärjestyksen vahvistaa pääjohtaja kuultuaan ylijohtajaa ja johtajia.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1989.

Tällä asetuksella kumotaan asuntohallituksesta 27 päivänä toukokuuta 1976 annettu asetus (449/76) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Kumotun asetuksen nojalla vahvistettua työjärjestystä noudatetaan soveltuvin osin, kunnes tämän asetuksen nojalla on vahvistettu työjärjestys.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Täytettäessä virkaa, jonka hakuaika on päättynyt ennen 1 päivää syyskuuta 1989, sovelletaan hakuajan päättyessä voimassa olleita kelpoisuusvaatimuksia.