Neuvottelukunnan asema ja tehtävät

Oikeusministeriön yhteydessä on neuvoa-antavana elimenä rikoksentorjunnan neuvottelukunta.

Neuvottelukunnan tehtävänä on suunnitella toimia rikosten ehkäisemiseksi ja kehittää rikollisuuden ehkäisyn suunnittelua. Huomiota on kiinnitettävä erityisesti siihen, miten muilla toimilla kuin rangaistuksilla ja yleisen järjestyksen voimassa pitämisellä rikollisuutta voitaisiin vähentää vaikuttamalla rikostilaisuuksia synnyttäviin ja rikoksia edistäviin olosuhteisiin. Neuvottelukunnan tulee tässä tarkoituksessa

seurata rikollisuutta ja siitä aiheutuvia haittoja sekä koota tietoa rikosten ehkäisystä;

edistää rikollisuuden ehkäisyyn vaikuttavien viranomaisten ja yhteisöjen välistä yhteistyötä;

tehdä aloitteita ja esityksiä viranomaisten, valtion ja kuntien laitosten, järjestöjen ja yhteisöjen toimiksi, joilla voidaan ehkäistä rikoksia, ja antaa lausuntoja suunnitelmista, jotka voivat vaikuttaa rikollisuuteen;

tiedottaa mahdollisuuksista suojautua rikoksilta ja kehittää rikosten ehkäisyn tietopalvelua;

tehdä aloitteita rikosten ehkäisyn suunnittelua palveleviksi tutkimuksiksi ja kokeiluiksi; sekä

seurata rikollisuuden ehkäisyä muissa maissa ja pitää yhteyttä ulkomaiden vastaaviin toimielimiin.

Neuvottelukunnassa on puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä enintään 11 muuta jäsentä, jotka valtioneuvosto määrää kolmeksi vuodeksi kerrallaan.

Neuvottelukunnassa tulee olla edustettuna ainakin oikeusministeriön, sisäasiainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalat, kunnallishallinto, kriminologinen tutkimus sekä kauppa ja vakuutustoiminta.

Neuvottelukunta kokoontuu puheenjohtajan tai tämän estyneenä ollessa varapuheenjohtajan kutsusta taikka kun vähintään puolet jäsenistä on sitä kirjallisesti pyytänyt ilmoittamaansa asiaa varten.

Neuvottelukunta on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtaja ja vähintään viisi muuta jäsentä on saapuvilla.

Neuvottelukunta voi asettaa keskuudestaan työvaliokunnan ja jaostoja.

Neuvottelukunta voi asettaa työryhmän selvittämään jotakin erityistä rikoksentorjunnan kysymystä. Neuvottelukunta voi kutsua työryhmään oikeusministeriön suostumuksella jäseniä neuvottelukunnan ulkopuolelta.

Neuvottelukunnalla on sihteeristö. Siinä toimivat oikeusministeriöön neuvottelukunnan tehtäviä varten tulo- ja menoarvion rajoissa pää- tai sivutoimisiksi otettavat henkilöt. Pääsihteerin ja muun henkilöstön ottaa oikeusministeriö, pääsihteerin neuvottelukuntaa kuultuaan.

Pääsihteeriltä vaaditaan tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto.

Neuvottelukunnasta on muutoin voimassa, mitä valtion komiteoista on määrätty.

Oikeusministeriö antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä tämän asetuksen soveltamisesta.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1989.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.