Verohallituksen päätös ennakonpidätyksessä vuonna 1989 noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista

Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvot ovat keskuslämmitysasunnoissa seuraavat

a) Pääkaupunkiseutu (Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa)

Asunto valmistunut

Edun arvo mk/kk

ennen vuotta 1976

200 mk + 16,00 mk neliömetriltä

vuosina 1976-1983

200 mk + 19,70 mk neliömetriltä

vuonna 1984 tai myöhemmin

200 mk + 24,50 mk neliömetriltä

b) Muu Suomi

Asunto valmistunut

Edun arvo mk/kk

ennen vuotta 1961

130 mk + 12,50 mk neliömetriltä

vuosina 1961-1975

165 mk + 14,20 mk neliömetriltä

vuosina 1976-1983

200 mk + 15,70 mk neliömetriltä

vuonna 1984 tai myöhemmin

200 mk + 20,20 mk neliömetriltä

Asuntoedun arvo valtion asuntolainoittamassa vuokra-asunnossa on 1 momentista poiketen enintään asunnosta asuntohallituksen vahvistamien perusteiden mukaan perittävän vuokran määrä.

Asunnon valmistumisvuotena pidetään rakennuksen valmistumisvuotta. Jos rakennus on kokonaisuudessaan peruskorjattu, valmistumisvuotena pidetään rakennuksen korjausvuotta.

Jos palkansaaja vastaa itse lämmityskustannuksista keskuslämmitysasunnossa, 1§:ssä tarkoitettua edun arvoa vähennetään 3,00 mk neliömetriltä kuukaudessa.

Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvo uunilämmitysasunnossa on 8,40 mk neliömetriltä kuukaudessa. Jos palkansaaja vastaa itse lämmityskustannuksista, edun arvo on 6,00 mk neliömetriltä kuukaudessa.

Asuntoetuun liittyvän rajoittamattoman sähkönkäyttöoikeuden arvo on 1,30 mk neliömetriltä kuukaudessa. Edun arvo ei sisällä asunnon lämmitystä sähköllä.

Sähkölämmitteinen asunto rinnastetaan asuntoedun arvoa määrättäessä keskuslämmitysasuntoon.

Asuntoedun raha-arvo yhteishuoneessa lämpöineen ja valoineen on keskuslämmityshuoneessa 268,00 mk ja uunilämmityshuoneessa 80,00 mk kuukaudessa.

Asuntoedun raha-arvoa laskettaessa luetaan asunnon pinta-alaan varsinaiset asuinhuoneet ja palkansaajan tai hänen perheensä asumiseen liittyvät rakennustilat kuten sauna, uima-allas ja askartelutilat. Autotallia ei lueta asunnon pinta-alaan. Autotallin arvona pidetään sen käypää arvoa.

Ravintoedun arvo on 16 markkaa ateriaa kohden, jos edun hankkimisesta työnantajalle aiheutuneiden välittömien kustannusten määrä on vähintään 16 mk ja enintään 30 mk. Jos välittömien kustannusten määrä alittaa 16 mk tai ylittää 30 mk, edun arvona pidetään välittömien kustannusten määrää.

Välittömiä kustannuksia ovat aterian valmistuksessa käytetyt raaka-aineet sekä aterian valmistus- ja tarjoilupalkat sosiaalikustannuksineen. Jos työnantaja on sopinut ravitsemisliikkeen kanssa työpaikkaruokailun järjestämisestä, välittöminä kustannuksina pidetään työnantajan ateriasta ravitsemisliikkeelle suorittamaa määrää.

Välittöminä kustannuksina ei pidetä aterian kuljettamisesta ruokailupaikalle aiheutuneita kustannuksia.

Palkansaajan työnantajalle ateriasta suorittamaa korvausta ei oteta huomioon välittömien kustannusten määrää laskettaessa, vaan se vähennetään ravintoedun raha-arvosta.

Sairaalan, koulun, päiväkodin tai muun vastaavan laitoksen henkilökuntaan kuuluvan laitosruokailun yhteydessä saaman ravintoedun raha-arvona pidetään 12 markkaa ateriaa kohden.

Enintään 30 markan nimellisarvoisen, useampaan kuin yhteen ruokailupaikkaan kelpaavan ruokailulipukkeen muodossa saadun edun arvo on 75 % ruokailulipukkeen nimellisarvosta vähintään kuitenkin 16 mk. Nimellisarvoltaan yli 30 markan ruokailulipuke arvostetaan nimellisarvoonsa.

Ruokailulipukkeen arvostaminen 1 momentin mukaisesti 75 prosenttiin nimellisarvostaan edellyttää, että sitä voidaan käyttää ainoastaan ateriointiin eikä sitä vastaan saa rahaa, elintarvikkeita tai muita hyödykkeitä. Muussa tapauksessa lipuke arvostetaan nimellisarvoonsa. Palkansaajalle voidaan antaa edellä mainitulla tavalla arvostettuna vain yksi lipuke sellaista tosiasiallista kotimaan työssäolopäivää kohden, jona työpaikkaruokailua vastaavaa ateriaa ei ole työnantajan toimesta muulla tavoin järjestetty.

Asunnon, ravinnon, valon ja lämmön sisältävän edun arvo on 1 035,00 mk kuukaudessa yhdessä huoneessa ja 980,00 mk kuukaudessa yhteishuoneessa.

Merimiespalveluksessa olevan henkilön merimiehenä saaman luontoisedun raha-arvo on 32,00 mk päivää kohden tai enintään 720,00 mk kuukaudessa.

Jos palkansaaja tai hänen perheensä käyttää yksityisajoihin työnantajan henkilö- tai pakettiautoa, palkansaajan saama etu katsotaan autoeduksi. Autoedun arvo vahvistetaan käyttäen joko kuukausikohtaista arvoa tai ajopäiväkirjan taikka muun luotettavan selvityksen perusteella määräytyvää kuukausikohtaista perusarvoa ja siihen lisättyä kilometrikohtaista arvoa seuraavasti

Kuukausikohtainen arvo

Ajopäiväkirjan tai muun luotettavan selvityksen perusteella määräytyvä arvo

mk/kk

perusarvo mk/kk

kilometrikohtainen arvo +p/km

a) Ikäryhmä A (1-3 vuotta)

I autoluokka, sylinteritilavuus enintään 1300 cm ja uushankintahinta enintään 90 000 mk

-vapaa autoetu

1 580

800

52

-auton käyttöetu

1 220

800

28

II autoluokka, sylinteritilavuus enintään 1600 cm 3 ja uushankintahinta enintään 130 000 mk

-vapaa autoetu

1 890

960

62

-auton käyttöetu

1 470

960

34

III autoluokka, sylinteritilavuus enintän 2000 cm 3 ja uushankintahinta enintään 200 000 mk

-vapaa autoetu

2 630

1 490

76

-auton käyttöetu

2 180

1 490

46

IV autoluokka, sylinteritilavuus yli 2000 cm 3 ja uushankintahinta enintään 240 000 mk

-vapaa autoetu

3 510

2 100

94

-auton käyttöetu

2 970

2 100

58

V autoluokka, uushankintahinta yli 240 000 mk

-vapaa autoetu

4 920

3 120

120

-auton käyttöetu

4 290

3 120

78

b) Ikäryhmä B (yli 3 vuotta)

I autoluokka, sylinteritilavuus enintään 1 300 cm 3

-vapaa autoetu

1 180

400

52

-auton käyttöetu

820

400

28

II autoluokka, sylinteritilavuus enintään 1 600 cm 3

-vapaa autoetu

1 410

480

62

-auton käyttöetu

990

480

34

III autoluokka, sylinteritilavuus enintään 2 000 cm 3

-vapaa autoetu

1 880

740

76

-auton käyttöetu

1 430

740

46

IV autoluokka, sylinteritilavuus yli 2 000 cm 3

-vapaa autoetu

2 460

1 050

94

-auton käyttöetu

1 920

1 050

58

Auton ikäryhmä kussakin autoluokassa määräytyy rekisteriotteeseen merkityn auton käyttöönottovuoden perusteella. Ikäryhmään A kuuluvat vuonna 1987 ja sen jälkeen käyttöönotetut autot. Ikäryhmään B kuuluvat muut autot.

Uushankintahinnalla tarkoitetaan auton maahantuojan tai sen puuttuessa tukkukaupan ilmoittamaa 30.4.1988 voimassa ollutta automallin ohjevähittäismyyntihintaa. Jos automallilla ei ole ollut 30.4.1988 ohjevähittäismyyntihintaa, uushankintahintana käytetään automallin käyttöönottokuukauden ohjevähittäismyyntihintaa.

Autoon hankitut lisävarusteet talvirenkaita ja autopuhelinta lukuunottamatta otetaan huomioon uushankintahintaa määriteltäessä siltä osin kuin niiden arvo ylittää 10 000 mk.

Ikäryhmään A kuuluva auto, jonka uushankintahinta ylittää sylinteritilavuuden perusteella määräytyvän autoluokan ylärajan, siirtyy hintaansa vastaavaan luokkaan. Tätä määräystä sovelletaan vain sellaisiin autoihin, jotka on otettu käyttöön 1.3.1989 tai sen jälkeen. Auto pysyy ikäryhmään A kuulumisensa ajan siinä luokassa, johon se käyttöönottovuonna uushankintahintansa perusteella sijoittuu.

Ikäryhmään B kuuluvien autojen luokka määräytyy yksinomaan kuutiotilavuuden perusteella.

Vapaa autoetu on kysymyksessä, kun työnantaja suorittaa autosta johtuvat kustannukset. Auton käyttöetu on kysymyksessä, kun palkansaaja suorittaa itse ainakin auton polttoainekulut. Palkansaajan auton kustannuksista työnantajalle suorittama korvaus vähennetään vapaan autoedun tai auton käyttöedun raha-arvosta.

Autoetua vahvistettaessa luetaan yksityisajoihin auton käyttäminen asunnon ja työpaikan välisiin matkoihin.

Autoedun raha-arvoa on korotettava 1 500 markalla kuukaudessa tai 100 penniä kilometriä kohden, jos auton kuljettamisesta huolehtii työnantajan palkkaama kuljettaja.

Edellä 14§:ssä tarkoitetusta ajopäiväkirjasta on käytävä ilmi autolla verovuonna päivittäin ajettu kilometrimäärä.

Autolla ajetuista työajoista on ajopäiväkirjaan merkittävä päivittäin seuraavat tiedot

-ajon alkamis- ja päättymisajankohta,

- ajon alkamis- ja päättymispaikka sekä tarvittaessa ajoreitti,

- matkamittarin lukema ajon alkaessa ja päättyessä,

-matkan pituus,

-ajon tarkoitus ja

-auton käyttäjä.

Sellaisen edun raha-arvona, jonka käypä hinta ilmeisesti on tämän päätöksen mukaista raha-arvoa alhaisempi tai jota edellä ei ole mainittu, on pidettävä sen käypää arvoa.