Valtioneuvoston päätös vuonna 1989 tehtävistä pellon kesannoimissopimuksista

Maataloustuotannon ohjaamisesta ja tasapainottamisesta annetun lain (81/83), jota tässä päätöksessä sanotaan tuotannonohjaamislaiksi, 2§:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu pellon kesannoimissopimus voidaan vuonna 1989 tehdä yksivuotiseksi kesannoimiskaudeksi.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa on määrätty, viherkesantoa koskeva kesannoimissopimus voidaan tehdä myös kolmivuotiseksi. Viherkesannolla tarkoitetaan kesantoa, jonka viljelijä on sitoutunut kylvämään ensimmäisen sopimusvuoden aikana maatilahallituksen hyväksymän kasvin siemenellä.

Pellon kesannoimissopimus voidaan tehdä myös tuotannonohjaamislain mukaisen kotieläintuotannon vähentämissopimuksen tai naudanlihan tuotantosopimuksen tehneen viljelijän kanssa.

Kesannoimissopimuksen viljelijän kanssa tekee kunnan maatalouslautakunta.

Kesannoimista koskeva hakemus on toimitettava viimeistään 23 päivänä maaliskuuta 1989 asianomaiselle maatalouslautakunnalle.

Pellon kesannoimissopimuksessa on määriteltävä peltoalue, jonka kesannoimista sopimus koskee.

Edellytyksenä pellon kesannoimissopimuksen tekemiselle on, että viljelijän omistamasta tai tuotannonohjaamislain 9§:n 3 momentissa tarkoitetuin tavoin viljelijän hallinnassa olevan maatilan peltoalasta kesannoidaan vähintään sanotun lain 9§:n 1 momentissa tarkoitettu vähimmäisosuus tai -ala.

Kesannoitavaksi alaksi voidaan hyväksyä

muu peltoalue kuin nurmi, jos sitä on viljelty tai hoidettu kesantona kesannoimisvuotta edeltävänä vuotena,

nurmi edellyttäen, että se on ollut viljelyksessä kesannoimisvuotta edeltävänä vuotena ja että kesannoitavalta alalta on korjattu nurmisatoa enintään neljänä kesannoimisvuotta edeltävänä vuotena, sekä

edellä 1§:n 2 momentissa tarkoitettu viherkesanto. Kesannoitavalta alalta ei saa korjata satoa eikä sitä saa laiduntaa.

Kesannoimispalkkiota maksetaan sopimusvuodelta eri maatalouspiirien alueella seuraavasti

Maatalouspiiri

Palkkio mk/ha

Helsingin

2 310

Helsingin ruotsalainen

2 310

Turun

2 310

Porin

2 100

Hämeenlinnan

2 100

Kouvolan

1 890

Mikkelin

1 570

Tampereen

1 890

Seinäjoen

1 890

Vaasan

1 890

Ylivieskan

1 570

Jyväskylän

1 570

Kuopion

1 570

Joensuun

1 400

Kajaanin

1 400

Oulun

1 400

Rovaniemen

1 150

Kemin

1 150

Salaojitetusta ja hyväkuntoisesta pellosta, joka on ollut viljelyksessä kesannoimiskautta edeltävänä vuotena, maksetaan palkkio tältä osin 20 prosentilla korotettuna.

Mikäli kesannoimissopimuksen tekijänä on oikeushenkilö, palkkiota suoritetaan 80 prosenttia edellä 1 ja 2 momentissa mainitulla tavalla määräytyvästä kesannoimispalkkiosta.

Maatalouslautakunnan on maksettava kesannoimispalkkio yksivuotisten sopimusten osalta vuoden 1989 marraskuun loppuun mennessä ja 1§:n 2 momentissa tarkoitettujen sopimusten osalta kunkin sopimusvuoden marraskuun loppuun mennessä.

Kesannoimissopimuksen alaiselle pellolle saadaan kylvää ruista ja syysvehnää sopimuskauden päättymistä edeltävänä syksynä.

Maatilahallitus määrää maatalouspiireille sopimuskiintiöt maatalouspiirien viljan viljelyalojen suhteessa ja maatalouspiirit maatalouslautakunnille kuntien peltoalojen suhteessa. Maatilahallitus voi tarvittaessa muuttaa maatalouspiirien kiintiöitä ottaen huomioon hyväksymiskelpoisten hakemusten perusteella eri alueilla maksettavat palkkiomäärät.

Sopimuksia voidaan, sen mukaan kuin maatilahallitus tarkemmin määrää, tehdä vuoden 1989 tulo- ja menoarvion tultua vahvistetuksi.

Tarkempia määräyksiä kesantopeltojen hoidosta ja tämän päätöksen täytäntöönpanosta antaa maatilahallitus.

Tämä päätös tulee voimaan 19 päivänä lokakuuta 1988.