Asetus ammattikasvatushallituksesta

Opetusministeriön alaisena keskusvirastona ammattikasvatushallitus edistää ammattikasvatusta sekä suunnittelee, johtaa ja valvoo alaistaan opetustointa ja suorittaa muut sille määrätyt tehtävät.

Ammattikasvatushallituksen alaisia ovat

ammattioppilaitokset;

hotelli- ja ravintolaoppilaitokset;

kauppaoppilaitokset;

koti- ja laitostalousoppilaitokset;

käsi- ja taideteollisuusoppilaitokset;

maatalousalan oppilaitokset;

merenkulkuoppilaitokset;

metsä- ja puutalousoppilaitokset;

sosiaalialan oppilaitokset;

teknilliset oppilaitokset;

terveydenhuolto-oppilaitokset;

ammatilliset erikoisoppilaitokset;

ammatilliset erityisoppilaitokset;

saamelaisalueen ammatillinen koulutuskeskus; sekä

ammatilliset kurssikeskukset.

Niin ikään ovat ammattikasvatushallituksen alaisia edellä mainittujen oppilaitosmuotojen opettajanvalmistuslaitokset, ammattikurssitoiminta, ammatillinen kirjeopetus sekä oppisopimuskoulutus ja ammatilliset pätevyystutkinnot.

Ammattikasvatushallituksessa on

yleinen osasto;

suunnittelu- ja kehittämisosasto;

teollisuusopetuksen osasto;

maa-, metsä- ja kotitalousopetuksen osasto;

liike- ja erikoisalojen opetuksen osasto; sekä

terveyden- ja sosiaalihuolto-opetuksen osasto.

Edellä 1 momentin 3-6 kohdassa mainituista osastoista käytetään jäljempänä nimitystä opetusosastot.

Osastot jakautuvat toimistoihin sen mukaan kuin jäljempänä säädetään.

Yleinen osasto käsittelee asiat, jotka koskevat

lainsäädäntöä ja oikeudellisia kysymyksiä;

ammattikasvatushallituksen ja sen alaisten oppilaitosten henkilöstöhallintoa ja -koulutusta opettajien jatko- ja täydennyskoulutusta lukuun ottamatta;

taloushallintoa;

valtionosuuksia ja -avustuksia;

toiminnan hallinnollista ja varainhoidon tarkastusta;

ammattikasvatushallituksen alaisten oppilaitosten kiinteistöjä ja rakennuksia sekä niiden käyttöä;

opintososiaalisia etuuksia ja muuta oppilashuoltoa;

opiskelijoiden oikeusturvaa; sekä

tiedotustoimintaa.

Lisäksi yleinen osasto käsittelee ne muut ammattikasvatushallituksen toimialaan kuuluvat asiat, jotka eivät kuulu muille osastoille.

Yleisessä osastossa on hallinnollinen toimisto, oppilasasiaintoimisto, rakennustoimisto, taloustoimisto ja tarkastustoimisto.

Suunnittelu- ja kehittämisosasto käsittelee asiat, jotka koskevat

ammatillisen koulutuksen määrällistä ja alueellista suunnittelua;

keskiasteen koulutuksen kehittämisohjelmia sekä niiden pohjalta annettavia ammattikasvatushallituksen ohjeita yhteistyössä muiden osastojen kanssa;

keskipitkän ja pitkän aikavälin toiminta- ja taloussuunnitelmaa yhteistyössä muiden osastojen kanssa;

opetuksen, mukaan lukien yleissivistävien aineiden opetus, aikuiskoulutus ja vammaisten ammatillinen koulutus, ja opetussuunnitelmien kehittämistä sekä niihin liittyvän kokeilutoiminnan valmistelua yhteistyössä asianomaisten opetusosastojen kanssa;

opettajankoulutuksen määrällistä tarvetta ja sen yleisiä tavoitteita sekä rakennetta;

opiskelijoiden yhteisvalintajärjestelmää;

oppikirjojen laatimista ja hyväksymistä ja muun oppimateriaalin kehittämistä sekä koulukalustojen ja opetuksessa käytettävien muun kaluston ja koneiden laatu- ja tarveselvitystä sekä hankintojen yleissuunnittelua ja järjestämistä; sekä

edellä mainittujen tehtävien edellyttämää selvittely-, tilasto- ja tutkimustyötä.

Osaston ruotsinkielisen opetuksen toimiston tehtäviin kuuluu ruotsinkielisen koulutuksen osalta edellä 1momentissa mainittujen tehtävien lisäksi osallistua myös muiden ruotsinkielistä koulutusta koskevien, ja 6 §:ssä mainittujen asioiden käsittelyyn.

Suunnittelu- ja kehittämisosastossa on suunnittelutoimisto, opetussuunnitelmatoimisto, oppimateriaalitoimisto ja ruotsinkielisen opetuksen toimisto.

Opetusosastot käsittelevät siten kuin jäljempänä säädetään, kukin omaan toimialaansa kuuluvien oppilaitosten osalta asiat, jotka koskevat

oppilaitosten ylläpitämistä ja lakkauttamista sekä niiden toiminnan muuttamista;

johto- ja ohjesääntöjä;

valtion oppilaitosten johtokuntia;

kalusto-, laboratorio- ja opetusvälinehankintoja;

opetussuunnitelmia;

opetuksen ja siihen liittyvän harjoittelun ohjausta, valvontaa ja tarkastamista;

kokeilutoimintaa yhteistyössä suunnittelu- ja kehittämisosaston kanssa;

oppilasarviointia, kokeita ja tutkintoja; sekä

kurssitoimintaa.

Kunkin opetusosaston on huolehdittava osastonsa toimialaan kuuluvasta opettajankoulutuksesta siltä osin, kuin se ei kuulu suunnittelu- ja kehittämisosaston tehtäviin. Osastojen tulee käsitellä alaistensa opettajanvalmistuslaitosten osalta edellä 1momentissa mainitut tehtävät.

Teollisuusopetuksen osasto käsittelee asiat, jotka koskevat lähinnä teollisen tuotantoelämän, rakennustoiminnan sekä liikenteen ammatillista perus- ja lisäkoulutusta.

Osaston toimialaan kuuluvat ammattioppilaitokset, teknilliset oppilaitokset, merenkulkuoppilaitokset ja ammatilliset erityisoppilaitokset kuitenkin siten, että mainituissa oppilaitoksissa annettavaa muun osaston toimialaan kuuluvaa opetusta ja sen järjestelyä koskevat asiat käsittelee asianomainen osasto.

Teollisuusopetuksen osastossa on ammattiopetuksen toimisto, teknillisen opetuksen toimisto sekä merenkulkuopetuksen toimisto.

Maa-, metsä- ja kotitalousopetuksen osasto käsittelee asiat, jotka koskevat maatilatalouden, metsätalouden, puutarhatalouden, meijeritalouden, turkistalouden, kalatalouden, porotalouden ja muun perustuotannon sekä koti- ja laitostalouden ammatillista perus- ja lisäkoulutusta.

Osaston toimialaan kuuluvat maatalousalan oppilaitokset, metsä- ja puutalousoppilaitokset ja koti- ja laitostalousoppilaitokset sekä saamelaisalueen ammatillinen koulutuskeskus samoin kuin koti- ja laitostalouden opetukseen kuuluvat asiat myös muiden ammattikasvatushallituksen alaisten oppilaitosten osalta. Lisäksi osaston tulee käsitellä

koulutilojen ja havaintometsien käyttöä;

tilojen, havainto- ja harjoitusmetsien sekä muiden alueiden hankkimista ja vuokraamista opetustarkoitukseen sekä niiden myyntiä ja vuokralle antamista;

metsätaloussuunnitelmia sekä puun ja muiden tuotteiden myyntiä;

koulutilojen ja havaintometsien tuotantorakennusten rakentamista ja korjaamista; sekä

kotitalousneuvontaa, kotitalousjärjestöjä sekä kotitalouden tutkimus- ja koetoimintaa koskevat asiat.

Maa-, metsä- ja kotitalousopetuksen osastossa on maatalousopetuksen toimisto, metsäopetuksen toimisto, maa- ja metsätilatoimisto sekä koti- ja laitostalousopetuksen toimisto.

Liike- ja erikoisalojen opetuksen osasto käsittelee asiat, jotka koskevat kaupan, ravitsemis- ja hotellipalvelujen sekä muiden palvelualojen, käsi- ja taideteollisuuden sekä niiden erikoisalojen ammatillista perus- ja lisäkoulutusta, jotka on määrätty osaston toimialaan.

Osaston toimialaan kuuluvat kauppaoppilaitokset, hotelli- ja ravintolaoppilaitokset, käsi- ja taideteollisuusoppilaitokset sekä ammatilliset kurssikeskukset samoin kuin ravintotalousalan opetukseen kuuluvat asiat myös muiden ammattikasvatushallituksen alaisten oppilaitosten osalta.

Osaston tehtäviin kuuluvat myös kotiteollisuusneuvontaa ja kotiteollisuusjärjestöjä sekä oppisopimuskoulutusta ja ammatillisia pätevyystutkintoja koskevat asiat ja työllisyyskoulutuksen järjestäminen.

Liike- ja erikoisalojen opetuksen osastossa on kauppaopetuksen toimisto, käsi- ja taideteollisuusopetuksen toimisto, ravitsemis- ja hotellipalvelujen opetuksen toimisto sekä ammattikurssi- ja oppisopimusasiain toimisto.

Terveyden- ja sosiaalihuolto-opetuksen osasto käsittelee asiat, jotka koskevat terveydenhuollon, kauneudenhoitoalan sekä sosiaalialan ammatillista perus- ja lisäkoulutusta.

Osaston toimialaan kuuluvat terveydenhuolto-oppilaitokset ja sosiaalialan oppilaitokset sekä sosiaalialan ja kauneudenhoitoalan opetukseen kuuluvat asiat myös muiden ammattikasvatushallituksen alaisten oppilaitosten osalta.

Terveyden- ja sosiaalihuolto-opetuksen osastossa on terveydenhuolto-opetuksen toimisto ja sosiaalihuolto-opetuksen toimisto.

Osastojen ja toimistojen tulee osallistua ammattikasvatushallituksen toiminnan ja talouden suunnitteluun, kehittää, ohjata ja valvoa toimialaansa kuuluvaa toimintaa sekä avustaa muita osastoja ja toimistoja toimialaansa kuuluvien asioiden osalta.

Ammattikasvatushallituksen päällikkönä on pääjohtaja. Lisäksi ammattikasvatushallituksessa on ylijohtaja. Kunkin osaston päällikkönä on osastopäällikkö.

Toimiston päällikkönä on toimistopäällikkö, suunnittelu- ja kehittämisosaston ruotsinkielisen opetuksen toimiston päällikkönä kuitenkin apulaisosastopäällikkö.

Lisäksi ammattikasvatushallituksessa on yliagronomin, yli-insinöörin, ylimetsänhoitajan, ylitarkastajan, koulutuspäällikön ja suunnittelijan virkoja sekä muuta virkasuhteessa ja työsopimussuhteessa olevaa henkilökuntaa.

Osastopäälliköillä ja apulaisosastopäälliköllä sekä suunnittelu- ja kehittämisosaston ja opetusosaston toimistopäälliköillä on ammattikasvatusneuvoksen arvonimi.

Pääjohtaja johtaa ja valvoo ammattikasvatushallituksen toimintaa ja sille kuuluvien tehtävien suorittamista. Hänen tulee seurata ammattikasvatuksen yleistä kehitystä sekä tehdä aloitteita ja valmistaa suunnitelmia tarpeellisiksi uudistuksiksi ja parannuksiksi.

Ylijohtajan tulee pääjohtajan ohella johtaa ja valvoa opetusosastojen sekä suunnittelu- ja kehittämisosaston toimintaa erityisesti ammatillisen koulutuksen suunnittelun ja kehittämisen osalta työjärjestyksessä tarkemmin määrättävällä tavalla.

Osastopäällikön tulee

johtaa osastonsa toimintaa ja valvoa, että osastolle kuuluvat asiat hoidetaan tehokkaasti;

seurata kehitystä osaston toimialalla ja tehdä tarpeellisia aloitteita uudistuksiksi; sekä

jakaa tehtävät osastonsa toimistoille ja virkamiehille.

Osastopäällikkö voi ottaa käsiteltäväkseen osastolle kuuluvan asian, joka muutoin olisi muun virkamiehen käsiteltävä.

Apulaisosastopäällikön ja toimistopäällikön osalta on soveltuvin osin vastaavasti voimassa, mitä edellä tässä pykälässä on säädetty osastopäälliköstä.

Ammattikasvatushallitukselle kuuluvat asiat ratkaisee

ammattikasvatushallitus istunnossaan;

pääjohtaja; tai

ylijohtaja, osastopäällikkö, apulaisosastopäällikkö tai toimistopäällikkö taikka muu ammattikasvatushallituksen virkamies, jolle on sellainen päätösvalta työjärjestyksessä annettu.

Asiat ratkaistaan esittelystä, jollei jonkin asian osalta ole erikseen toisin säädetty tai määrätty.

Ammattikasvatushallituksen istunnossa käsitellään asiat, jotka koskevat

ammattikasvatushallituksen toimialaan kuuluvan hallinnon ja toiminnan yleisiä suuntaviivoja tai toimintaohjeita;

useamman kuin yhden osaston toimialaa, mikäli asia on periaatteellinen tai laajakantoinen;

määräysten ja muiden ohjeiden kuin menettelytapaohjeiden antamista;

valituksia asioissa, joissa ammattikasvatushallitus on valitusviranomaisena;

toiminta- ja taloussuunnitelmaa ja tulo- ja menoarvioita sekä muita valtioneuvoston ja ministeriön ratkaistavia periaatteellisia ja laajakantoisia asioita;

virastodemokratiaohjesääntöä ja henkilöstöneuvoston vaaliohjesääntöä;

keskiasteen koulutuksen kehittämisohjelmia sekä niiden pohjalta annettavia ammattikasvatushallituksen ohjeita;

oppilaitosten ylläpitämistä ja lakkauttamista sekä niiden toiminnan muuttamista;

viranomaisille annettavia lausuntoja ja muita asioita, joilla on periaatteellinen tai laajakantoinen merkitys ja jotka pääjohtaja määrää istunnossa käsiteltäviksi; sekä

jäljempänä 23ja 24 §:ssä tarkoitettuja ammattikasvatushallituksen ratkaistavia asioita.

Ammattikasvatushallituksen istuntoon ottavat osaa pääjohtaja puheenjohtajana sekä jäseninä ylijohtaja ja osastopäälliköt sekä suunnittelu- ja kehittämisosaston apulaisosastopäällikkö.

Ammattikasvatushallitus on istunnossaan päätösvaltainen, kun puheenjohtaja ja viisi jäsentä on saapuvilla, näiden joukossa yleisen osaston osastopäällikkö tai muu tuomarin virkaan vaadittavan tutkinnon suorittanut jäsen sekä se tai ne jäsenet, joiden toimialaa käsiteltävänä oleva asia kokonaan tai pääasiallisesti koskee.

Jos istunnossa ilmenee erimielisyyttä asian ratkaisemisesta, asia päätetään äänestämällä noudattaen samaa menettelyä kuin monijäsenisessä tuomioistuimessa.

Tarkemmat määräykset istunnossa tapahtuvasta esittelystä, esittelylistoista, pöytäkirjoista, toimituskirjoista ja muista vastaavista asioista annetaan työjärjestyksessä.

Pääjohtaja ratkaisee asiat, joita ei käsitellä istunnossa tai joita ei työjärjestyksessä määrätä jonkun muun ratkaistavaksi.

Pääjohtaja voi, jos katsoo asian laadun sitä vaativan, ottaa yksittäistapauksessa ratkaistavakseen sellaisenkin asian, joka muutoin olisi muun virkamiehen ratkaistava. Sama koskee ylijohtajaa opetusosastojen sekä suunnittelu- ja kehittämisosaston toimialaan kuuluvien, 14§:ssä tarkoitettujen asioiden osalta.

Jos syntyy epätietoisuutta siitä, kenen ratkaistaviin asia kuuluu, on kysymys asian ratkaisijasta saatettava pääjohtajan päätettäväksi.

Asia, joka koskee kahden tai useamman osaston toimialaa, käsitellään siinä osastossa, jonka toimialaan asia pääasiallisesti kuuluu, jollei sitä 4§:n mukaan ole käsiteltävä yleisessä osastossa tai 5 §:n mukaan suunnittelu- ja kehittämisosastossa.

Epäselvässä tapauksessa pääjohtaja määrää, missä osastossa tai toimistossa asia on käsiteltävä.

Opetusosastojen ja -toimistojen käsitellessä ruotsinkielisiä oppilaitoksia koskevia asioita valmistelu ja käsittely tapahtuvat sen mukaan kuin työjärjestyksessä on lähemmin määrätty.

Yleisenä kelpoisuusvaatimuksena ammattikasvatushallituksen virkoihin on sellainen taito ja kyky, jota viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää. Sen lisäksi vaaditaan

pääjohtajalta ylempi korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys opetustoimeen ja hallinnollisiin tehtäviin;

ylijohtajalta ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys opetustoimeen ja sen suunnitteluun sekä kokemusta hallinnollisissa tehtävissä;

yleisen osaston osastopäälliköltä oikeustieteen kandidaatin tutkinto sekä hyvä kokemus hallinnollisissa tehtävissä;

suunnittelu- ja kehittämisosaston osastopäälliköltä ja apulaisosastopäälliköltä ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys opetustoimeen sekä suunnittelu- ja kehittämistehtäviin;

opetusosaston osastopäälliköltä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys ammatilliseen koulutukseen ja työelämän tehtäviin jollakin osaston koulutusalalla;

hallinnollisen toimiston toimistopäälliköltä ja ylitarkastajalta sekä oppilasasiaintoimiston ylitarkastajalta oikeustieteen kandidaatin tutkinto sekä kokemusta hallinnollisissa tehtävissä;

oppilasasiaintoimiston toimistopäälliköltä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä kokemusta hallinnollisissa tehtävissä;

tarkastustoimiston toimistopäälliköltä ja ylitarkastajalta oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai muu virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys taloushallinnollisiin tehtäviin;

taloustoimiston toimistopäälliköltä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä hyvä perehtyneisyys valtion tili- ja maksujärjestelmään;

rakennustoimiston toimistopäälliköltä ja ylitarkastajalta virkaan soveltuva diplomi-insinöörin tai arkkitehdin tutkinto;

opetussuunnitelmatoimiston, oppimateriaalitoimiston ja suunnittelutoimiston toimistopäälliköltä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys opetustoimeen ja asianomaisen toimiston alaan kuuluvaan suunnittelu- ja kehittämistehtävään;

maa- ja metsätilatoimiston toimistopäälliköltä agronomin tutkinto tai metsätutkinto taikka virkaan soveltuva maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin tutkinto sekä perehtyneisyys toimiston toimialaan;

ammattikurssi- ja oppisopimusasiain toimiston toimistopäälliköltä ja ylitarkastajalta virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys toimiston toimialaan kuuluvaan ammatilliseen koulutukseen;

opetusosaston muun toimiston toimistopäälliköltä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä kelpoisuus toimiston toimialaan kuuluvan oppilaitoksen opettajan virkaan tai toimeen ja opettajakokemusta;

yli-insinööriltä virkaan soveltuva diplomi-insinöörin tai arkkitehdin tutkinto, kokemusta tutkintoa vastaavan alan käytännön työtehtävissä sekä opettajakokemusta tai perehtyneisyyttä ammatilliseen koulutukseen;

yliagronomilta agronomin tutkinto tai virkaan soveltuva maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin tutkinto sekä ammatillisen oppilaitoksen opettajan kelpoisuus ja opettajakokemusta;

ylimetsänhoitajalta virkaan soveltuva maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin tutkinto tai metsätutkinto sekä ammatillisen oppilaitoksen opettajan kelpoisuus ja opettajakokemusta;

opetusosaston ja opetussuunnitelmatoimiston ylitarkastajalta ja koulutuspäälliköltä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä ammatillisen oppilaitoksen opettajan kelpoisuus ja opettajakokemusta; sekä

muulta ylitarkastajalta ja suunnittelijalta virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyyttä asianomaisen toimiston toimialaan kuuluviin tehtäviin.

Muihin kuin 1 momentissa mainittuihin virkoihin vaadittavista erityisistä kelpoisuusvaatimuksista päättää ammattikasvatushallitus.

Sen estämättä, mitä 1 momentin 14 ja 18 kohdassa on säädetty virkaan soveltuvasta ylemmästä korkeakoulututkinnosta, merenkulkuopetuksen toimiston toimistopäällikön ja ylitarkastajan virkaan tuottaa kelpoisuuden myös merikapteeninkirja.

Kelpoisuuden 1 momentissa mainittuihin virkoihin tuottaa myös sanotussa momentissa mainittua tutkintoa vastaava aikaisempi tutkinto.

Suunnittelu- ja kehittämisosaston ruotsinkielisen opetuksen toimiston virkamieheltä vaaditaan säädetyn suomen kielen taidon lisäksi sama ruotsin kielen taito kuin virkamieheltä ruotsinkielisellä virka-alueella.

Pääjohtajan, ylijohtajan, osastopäällikön ja apulaisosastopäällikön nimittää tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä virkaa haettavaksi julistamatta. Ylijohtaja, osastopäällikkö ja apulaisosastopäällikkö nimitetään pääjohtajan annettua asiasta lausunnon.

Toimistopäällikön nimittää valtioneuvosto ammattikasvatushallituksen esityksestä.

Yliagronomin, yli-insinöörin, ylimetsänhoitajan, ylitarkastajan, koulutuspäällikön ja suunnittelijan nimittää ammattikasvatushallitus.

Muihin virkoihin nimittää ja työsopimussuhteeseen ottaa pääjohtaja, jollei tätä oikeutta ole työjärjestyksessä annettu yleisen osaston osastopäällikölle.

Pääjohtajalle myöntää virkavapautta opetusministeriö sekä ylijohtajalle, osastopäällikölle ja suunnittelu- ja kehittämisosaston apulaisosastopäällikölle pääjohtaja. Yli kolme kuukautta kestävän virkavapauden myöntää kuitenkin pääjohtajalle valtioneuvosto ja muille edellä mainituille opetusministeriö.

Muille ammattikasvatushallituksen virkamiehille myöntää virkavapautta pääjohtaja, jollei tätä oikeutta ole työjärjestyksessä annettu yleisen osaston osastopäällikölle.

Viran hoidosta virkavapauden aikana päättää se viranomainen, joka on virkavapauden myöntänyt.

Pääjohtajan ollessa estynyt toimii hänen sijaisenaan ylijohtaja tai joku osastopäälliköistä sen mukaan kuin opetusministeriö määrää.

Ylijohtajan, osastopäällikön ja apulaisosastopäällikön sijaisen määrää pääjohtaja ja toimistopäällikön sijaisen osastopäällikkö.

Pääjohtajan viran ollessa avoinna määrää virkaa toimittavan hoitajan valtioneuvosto. Muun avoinna olevan viran virkaa toimittavan hoitajan määrää se viranomainen, joka myöntää siitä virkavapautta.

Pääjohtajaa, ylijohtajaa, osastopäällikköä sekä suunnittelu- ja kehittämisosaston apulaisosastopäällikköä syytetään virkavirheestä Helsingin hovioikeudessa ja muita ammattikasvatushallituksen virkamiehiä asianomaisessa alioikeudessa.

Ammattikasvatushallituksen virkamiehet ja työsuhteiset toimihenkilöt eivät saa julkaista oppikirjaa tai siihen liittyvää oppimateriaalia eivätkä olla sellaisen tekijänä, jos oppikirja tai muu oppimateriaali on tarkoitettu käytettäväksi ammattikasvatushallituksen alaisessa oppilaitoksessa. Niin ikään ammattikasvatushallituksen virkamiehet ja työsuhteiset toimihenkilöt eivät korvauksesta saa laatia tai olla mukana laatimassa huonetilaohjelmaa, piirustuksia eikä työselityksiä ammattikasvatushallituksen alaisen oppilaitoksen rakennusta varten.

Opetusministeriö voi erityisestä syystä myöntää yksittäistapauksessa poikkeuksia 1momentissa säädetystä kiellosta.

Tarkemmat määräykset sisäisestä työnjaosta ja hallinnon järjestelystä ammattikasvatushallituksessa annetaan työjärjestyksessä, jonka vahvistaa pääjohtaja. Ennen päätöksen tekemistä on ylijohtajaa, osastopäälliköitä ja apulaisosastopäällikköä kuultava.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1987 ja sillä kumotaan ammattikasvatushallituksesta 23 päivänä lokakuuta 1981 annettu asetus (715/81) siihen myöhemmin tehtyine lisäyksineen ja muutoksineen.

Joulukuun 31 päivään 1987 saakka sovelletaan ammattikasvatushallituksen virkoihin ja toimiin sekä viran ja toimen haltijoihin tämän asetuksen säännösten sijasta 1 momentissa mainitun asetuksen 12, 31-35 ja 38-39 §:n säännöksiä.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.