Valtioneuvoston päätös asuinrakennusten ja asuntojen korjaustoimintaan myönnettävien avustusten jakoperusteista

Valtion vuoden 1987 tulo- ja menoarvion momentilla 35.45.56 (Avustukset korjaustoimintaan) myönnetystä siirtomäärärahasta voidaan myöntää avustusta ympärivuotisessa asuinkäytössä olevien asuinrakennusten tai asuntojen perusparannusten suunnitteluun, terveyshaittojen poistamisen edellyttämiin korjaustoimenpiteisiin sekä erityisesti vanhusväestön asuinrakennusten ja asuntojen korjaustoimintaan siten kuin tässä päätöksessä määrätään.

Avustusta ei myönnetä kunnalle, kuntainliitolle eikä yhteisöille, joissa kunnilla on määräämisvalta.

Perusparannusten suunnitteluun myönnettävä avustus on enintään 15 markkaa asuinrakennuksen tai asunnon neliömetriä kohti.

Suunnitteluavustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että perusparannuksen arvioidut kustannukset ovat vähintään 1 000 markkaa neliömetriä kohden.

Terveyshaittojen poistamisen edellyttämiin korjaustoimenpiteisiin myönnettävä avustus on enintään 20 prosenttia korjaustoimenpiteiden aiheuttamista hyväksytyistä kustannuksista, kuitenkin enintään 7 500 markkaa asuntoa kohden.

Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että kunnan viranomainen on todennut asuinrakennuksessa tai asunnossa ilmenevän terveydellisen haittatekijän ja arvioinut korjaustoimenpiteen tarkoituksenmukaiseksi.

Vanhusväestön asuinrakennusten ja asuntojen korjaustoimintaan myönnettävän avustuksen enimmäismäärä asuinrakennusta tai asuntoa kohden on 40 prosenttia hyväksytyistä korjauskustannuksista. Avustusta voidaan myöntää kuitenkin enintään 20 000 markkaa asuinrakennusta tai asuntoa kohden.

Avustusta voidaan myöntää mikäli asunnossa pysyvästi asuvasta ruokakunnasta vähintään yksi henkilö on 65-vuotias tai vanhempi ja avustuksen myöntämistä voidaan pitää sosiaalisesti tarkoituksenmukaisena ja taloudellisesti tarpeellisena.

Erityisestä syystä avustusta voidaan myöntää myös muiden vastaavassa sosiaalisessa asemassa olevien ruokakuntien asuinrakennusten ja asuntojen korjaamiseen.

Myönnettäessä avustusta 4§:n mukaiseen tarkoitukseen on avustuksen myöntämisen edellytyksenä, että asuinrakennuksessa tai asunnossa asuvan ruokakunnan tulot eivät ylitä kuukaudessa seuraavia henkilöluvusta riippuvia tulorajoja

Henkilöluku

1

2

3

4

Tulot

3 300

3 900

4 300

5 200

mk

Kutakin lisähenkilöä kohden korotetaan tulojen enimmäismääriä 500 markalla. Jos ruokakuntaan kuuluu enemmän kuin yksi tulonsaaja, vähennetään kunkin muun kuin eniten ansaitsevan henkilön kuukausituloista 2 900 markkaa.

Jos korjaustoimenpiteen suunnitteluun on myönnetty 2§:n mukaista avustusta, ei 3 ja 4§:ssä tarkoitettujen toimenpiteiden korjauskustannuksiin voida sisällyttää samoja suunnittelukustannuksia.

Tämän päätöksen 3 ja 4§:ssä tarkoitettuja avustuksia ei voida myöntää samaan korjaustoimenpiteeseen.

Tämän päätöksen nojalla myönnettävän avustuksen sekä samaan tarkoitukseen valtion varoista myönnettyjen lainojen ja avustusten sekä lainojen, joiden koron maksuun valtion varoista myönnetään hyvitystä, yhteismäärä saa olla enintään 90 prosenttia korjauskustannuksista.

Avustusta myönnettäessä on otettava huomioon korjattavan asuinrakennuksen tai asunnon todennäköinen käyttöaika sekä korjaustoimenpiteiden tarkoituksenmukaisuus.

Asuntohallitus antaa tarkempia ohjeita korjaustoimenpiteille asetettavista vaatimuksista.

Korjausavustuksen myöntää se kunta, jonka alueella korjattava asuinrakennus tai asunto sijaitsee.

Asuntohallitus vahvistaa kunnittain myönnettävien avustusten määrän.

Avustusta on haettava siten kuin asuntohallitus tarkemmin määrää.

Korjaustöitä ei saa aloittaa ennen kuin avustuksen myöntämistä tarkoittava päätös on annettu tai korjaustoimenpiteiden tekninen tarkoituksenmukaisuus on hyväksytty, ellei erityisestä syystä muuta johdu.

Lääninhallitus maksaa asuntohallituksen antamien ohjeiden mukaan korjausavustuksen kunnan käytössä olevalle valtion postisiirtotilille edelleen avustuksen saajalle suoritettavaksi.

Kunnan on tehtävä asuntohallitukselle vuosittain tilitys sille korjausavustuksina myönnettäviksi osoitettujen varojen käytöstä.

Vuokra-asuntokäytössä olevaa asuinrakennusta tai asuntoa, jonka korjaamiseen on myönnetty tämän päätöksen 4 §:n mukaista avustusta, on käytettävä 4§:ssä tarkoitettujen ruokakuntien vuokra-asuntona viiden vuoden ajan avustuksen ensimmäisen erän nostamisesta lukien. Vastaavasti on omistusasuntokäytössä olevaa asuinrakennusta tai asuntoa, jonka korjaamiseen on myönnetty edellä tarkoitettua avustusta käytettävä avustuksensaajan omana asuntona viiden vuoden ajan ensimmäisen erän nostamisesta lukien. Erityisestä syystä asuntohallitus voi myöntää vapautuksen tästä ehdosta.

Jos hakija on avustuksen saamiseksi antanut virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja tai salannut tietoja ja menettelyllä on ollut vaikutusta avustuksen myöntämiseen, tai avustus on suoritettu muutoin virheellisin edellytyksin tai perusteettomasti, kunta määrää avustuksen tai asianomaisen osan siitä takaisin maksettavaksi. Palautettavalle määrälle on suoritettava sen nostopäivästä lukien vuotuista korkoa, joka kolmella prosenttiyksiköllä ylittää Suomen Pankin kulloinkin voimassa olleen peruskoron.

Milloin avustuksen kohteena olleen omaisuuden käyttötarkoitus muuttuu tai omaisuus luovutetaan tai siirtyy muutoin toisen omistukseen tai hallintaan edellä 13§:ssä edellytettynä käyttöaikana, on avustusta vastaava osuus omaisuuden arvosta palautettava valtiolle kuuden kuukauden kuluessa edellä tarkoitetusta olosuhteiden muuttumisesta, ellei asuntohallitus erityisistä syistä toisin päätä. Kun omaisuus on vakuutettu ja sille tapahtuu vahinko, lasketaan palautettava määrä saatavasta vakuutus- tai muusta korvauksesta vastaavalla tavalla. Avustuksen saajan on ilmoitettava kunnalle edellä tarkoitetusta olosuhteiden muutoksesta ja avustuksen kohteena olleelle omaisuudelle sattuneesta vahingosta välittömästi tapahtuman jälkeen, kuitenkin viimeistään kuukauden kuluessa. Mitä avustuksen saajasta on sanottu koskee vastaavasti avustuksen saajan kuolinpesää.

Milloin avustuksen saaja ei ole maksanut edellä 1 ja 2 momentin mukaisesti määrättyä avustuksen palautusta tai korkoa valtiolle määrättyyn eräpäivään mennessä tai tehnyt määräajassa edellä tarkoitettua ilmoitusta olosuhteiden muuttumisesta tai vahinkotapahtumasta, valtiolle on maksettava vuotuista viivästyskorkoa 16 prosenttia palautettavalle määrälle eräpäivästä tai vahinkotapahtuman ollessa kyseessä vahinkotapahtumasta lukien.

Tarkempia ohjeita tämän päätöksen täytäntöönpanosta antaa tarvittaessa asuntohallitus.

Tässä päätöksessä tarkoitettujen avustusten myöntämisessä, käyttämisessä, maksamisessa ja käytön valvonnassa on muutoin soveltuvin osin noudatettava valtioneuvoston päätöstä valtionavustuksia koskeviksi yleismääräyksiksi (490/65).

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1987.