Asetus keskusmetsälautakunnista ja metsälautakunnista

Keskusmetsälautakunnan tehtävänä on

seurata metsätalouden kehitystä, tehdä yksityismetsätaloutta koskevia aloitteita ja esityksiä sekä edistää metsäalan yhteistoimintaa;

ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin yksityismetsien tuoton kohottamiseksi;

hoitaa metsänparannuslaeissa (413/67 ja 140/87) sille annetut tehtävät;

ohjata ja valvoa metsälautakuntien toimintaa, metsänparannustoiminnan osalta noudattaen kuitenkin, mitä metsänparannuslainsäädännössä säädetään;

edistää yksityismetsätalouden suunnittelua;

huolehtia metsälautakuntien toimihenkilöiden jatko- ja täydennyskoulutuksesta ja metsänomistajien neuvonnasta sekä suorittaa yksityismetsätaloutta edistävää julkaisu- ja tiedotustoimintaa; sekä

suorittaa muut tehtävät, jotka on säädetty sen tehtäväksi tai jotka maa- ja metsätalousministeriö sille antaa.

Keskusmetsälautakunta voi tarpeellisessa laajuudessa harjoittaa metsänviljelyaineiston tuotantoa.

Metsälautakunnan tehtävänä on

seurata toimintapiirinsä yksityismetsätalouden kehitystä, tehdä sitä koskevia aloitteita ja esityksiä sekä edistää metsäalan yhteistoimintaa;

valvoa yksityismetsälain (412/67) noudattamista;

suorittaa yksityismetsätaloutta koskevaa suunnittelua;

suorittaa metsänparannuslaeissa ja metsänhoitoyhdistyksistä annetussa laissa (558/50) sille annetut tehtävät;

suorittaa yksityismetsätaloutta edistävää koulutus-, neuvonta- ja tiedotustoimintaa;

antaa maanomistajille tarvittaessa ammattiapua yksityismetsätalouden piiriin kuuluvissa tehtävissä; sekä

suorittaa muut tehtävät, jotka on säädetty sen tehtäväksi tai jotka maa- ja metsätalousministeriö sille antaa.

Metsälautakunta voi tarpeellisessa laajuudessa harjoittaa metsänviljelyaineiston tuotantoa.

Keskusmetsälautakuntia ovat Keskusmetsälautakunta Tapio, joka on pääasiallisesti suomenkielistä aluetta varten, ja Centralskogsnämnden Skogskultur, joka on pääasiallisesti ruotsinkielistä aluetta varten. Keskusmetsälautakunnan toimiston sijaintipaikkakunnan määrää maa- ja metsätalousministeriö.

Keskusmetsälautakunnassa on johtaja ja apulaisjohtaja sekä muita toimihenkilöitä sen mukaan kuin työjärjestyksessä määrätään.

Kelpoisuusehtoina keskusmetsälautakunnan johtajan ja apulaisjohtajan toimiin vaaditaan maatalous-metsätieteellisistä tutkinnoista annetussa asetuksessa (529/78) tarkoitettu maatalousja metsätieteiden kandidaatin tutkinto, jonka suorittaneelle myönnetään metsänhoitajan arvo, tai sitä vastaava aikaisempi tutkinto ja hyvä perehtyneisyys metsätalouteen sekä hallinnon tuntemusta.

Lisäksi vaaditaan, että asianomainen on aikaisemmalla toiminnallaan osoittanut, että hänellä on sellainen taito ja kyky, jota toimen menestyksellinen hoitaminen edellyttää.

Muiden toimihenkilöiden kelpoisuusehdot määrätään työjärjestyksessä.

Johtajan valitsee toimeen ja siitä vapauttaa johtokunta. Päätös on alistettava maa- ja metsätalousministeriön vahvistettavaksi.

Apulaisjohtajan ja muun toimihenkilön, jonka kelpoisuusehtona on korkeakoulututkinto, ottaa toimeen johtokunta. Muut toimihenkilöt ottaa johtaja.

Eron keskusmetsälautakunnan toimesta myöntää se, joka on toimen täyttänyt.

Johtajan tehtävänä on

johtaa, valvoa ja kehittää keskusmetsälautakunnan toimintaa sekä vastata siitä, että keskusmetsälautakunta toimii tehokkaasti ja taloudellisesti;

huolehtia johtokunnan käsiteltäviksi tulevien asioiden valmistelusta sekä johtokunnan päätösten täytäntöönpanosta; ja

seurata metsätalouden yleistä kehitystä ja pitää yhteyttä metsätalous- ja muihin viranomaisiin sekä metsäalan yhteisöihin ja järjestöihin.

Apulaisjohtajan tehtävänä on johtajan apuna johtaa, valvoa ja kehittää keskusmetsälautakunnan toimintaa sekä suorittaa työjärjestyksessä hänelle annetut muut tehtävät.

Keskusmetsälautakunnalle kuuluvat asiat ratkaisee johtokunta, johtaja, apulaisjohtaja tai muu toimihenkilö sen mukaan kuin työjärjestyksessä määrätään.

Työjärjestyksessä annetaan tarkemmat määräykset keskusmetsälautakunnan organisaatiosta ja toimityypeistä.

Työjärjestyksen vahvistaa maa- ja metsätalousministeriö.

Haasteen ja muun tiedoksiannon katsotaan tulleen keskusmetsälautakunnan tietoon, kun se on annettu tiedoksi johtajalle tai apulaisjohtajalle.

Metsälautakunnassa on johtaja ja apulaisjohtaja sekä muita toimihenkilöitä sen mukaan kuin metsälautakunnan työjärjestyksessä määrätään.

Kelpoisuusehtoina vaaditaan johtajalta ja apulaisjohtajalta maatalous-metsätieteellisistä tutkinnoista annetussa asetuksessa tarkoitettu maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin tutkinto, jonka suorittaneelle myönnetään metsänhoitajan arvo, tai sitä vastaava aikaisempi tutkinto ja hyvä perehtyneisyys käytännön metsätalouteen sekä hallinnon tuntemusta.

Lisäksi vaaditaan, että asianomainen on aikaisemmalla toiminnallaan osoittanut, että hänellä on sellainen taito ja kyky, jota toimen menestyksellinen hoitaminen edellyttää.

Muiden toimihenkilöiden kelpoisuusehdot määrätään työjärjestyksessä.

Johtajan tehtävänä on

johtaa, valvoa ja kehittää metsälautakunnan toimintaa sekä vastata siitä, että lautakunta toimii tehokkaasti ja taloudellisesti;

huolehtia johtokunnan käsiteltäväksi tulevien asioiden valmistelusta sekä johtokunnan päätösten täytäntöönpanosta; ja

pitää yhteyttä toimintapiirinsä metsätalous- ja muihin viranomaisiin sekä metsäalan yhteisöihin ja järjestöihin.

Johtajan valitsee toimeen ja siitä vapauttaa johtokunta. Päätös on alistettava keskusmetsälautakunnan vahvistettavaksi.

Apulaisjohtajan ja muun toimihenkilön, jonka kelpoisuusehtona on korkeakoulututkinto taikka metsätalousinsinöörin tutkinto, ottaa toimeen johtokunta. Muut toimihenkilöt ottaa johtaja.

Eron metsälautakunnan toimesta myöntää se, joka on toimen täyttänyt.

Metsälautakunnalle kuuluvat asiat ratkaisee johtokunta, johtaja tai muu toimihenkilö sen mukaan kuin työjärjestyksessä määrätään.

Maa- ja metsätalousministeriö määrää metsälautakunnan työjärjestyksen perusteet, joita noudattaen keskusmetsälautakunta vahvistaa työjärjestykset.

Työjärjestyksessä annetaan myös tarkemmat määräykset metsälautakunnan toimityypeistä.

Metsälautakunnan toimiston sijoituspaikkakunnan määrää maa- ja metsätalousministeriö.

Haasteen tai muun tiedonannon katsotaan tulleen metsälautakunnan tietoon, kun se on annettu tiedoksi johtajalle tai apulaisjohtajalle.

Keskusmetsälautakunnan ja metsälautakunnan johtokunnan jäsenellä tulee olla kokemusta metsätaloudesta ja metsälautakunnan johtokunnan jäsenellä lisäksi paikallisolojen tuntemusta. Johtokunnan jäseneksi ei saa määrätä henkilöä, joka toimikauden alkaessa on täyttänyt 65 vuotta.

Keskusmetsälautakunta antaa tarkemmat määräykset keskusmetsälautakunnista ja metsälautakunnista annetun lain 5§:n 1 momentissa tarkoitetusta metsänhoitoyhdistysten edustajien kokouksesta.

Johtokunnan jäsenen toimikausi on neljä kalenterivuotta. Milloin jäsen tai varajäsen eroaa kesken toimikauden, määrätään uusi jäsen tai varajäsen toimikauden jäljellä olevaksi ajaksi.

Eron johtokunnan jäsenelle ja varajäsenelle myöntää pyynnöstä johtokunta.

Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessa varapuheenjohtajan kutsusta. Johtokunta on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on saapuvilla. Johtokunnan päätökseksi tulee se mielipide, jota enemmän kuin puolet läsnäolevista on kannattanut tai, äänten mennessä tasan, johon puheenjohtaja on yhtynyt.

Keskusmetsälautakunnan ja metsälautakunnan tulee laatia usean vuoden kattavia toiminta- ja taloussuunnitelmia noudattaen soveltuvin osin niitä ohjeita, joita valtion viranomaisia varten annetaan.

Määrärahojen ottamiseksi valtion tulo- ja menoarvioon keskusmetsälautakunnille ja metsälautakunnille myönnettäviä valtion avustuksia varten tulee keskusmetsälautakuntien toimittaa maa- ja metsätalousministeriölle esityksensä noudattaen valtion tulo- ja menoarvioesityksen valmistelusta annettavia ohjeita.

Toiminnan vuotuiseksi suunnittelemiseksi keskusmetsälautakuntien tulee toimittaa sen jälkeen, kun valtion tulo- ja menoarvioesitys on annettu eduskunnalle, itseään ja asianomaisia metsälautakuntia koskeva seuraavan vuoden toimintasuunnitelma maa- ja metsätalousministeriön vahvistettavaksi.

Valtion tulo- ja menoarvion tultua vahvistetuksi metsähallitus vahvistaa talousarvioesitysten sekä maa- ja metsätalousministeriön vahvistaman toimintasuunnitelman perusteella keskusmetsälautakuntien ja metsälautakuntien talousarviot valtionavustusten myöntämistä varten. Avustuksen ennakot maksetaan kuukausittain.

Metsähallituksen tulee ennen tilintarkastajien määräämistä pyytää edustavimman metsänomistajajärjestön ehdotus toisen tilintarkastajan ja hänen varamiehensä osalta.

Valvontatilintarkastajan on ainakin kahdesti vuodessa tarkastettava kirjanpito ja varojen hoito ja annettava tarkastuskertomus vuositilintarkastajille ennen tilintarkastusta. Milloin tarkastuksessa ilmenee jotain muistutettavaa, hänen on viipymättä ilmoitettava siitä johtokunnalle ja vuositilintarkastajalle.

Saatuaan keskusmetsälautakuntien ja metsälautakuntien tilinpäätökset metsähallitus vahvistaa niille myönnettävän valtionavustuksen lopullisen suuruuden. Metsähallitus antaa keskusmetsälautakunnille ja metsälautakunnille tarvittavat ohjeet avustusten käytöstä ja tilinpidosta.

Metsälautakunta määrää katselmustoimikuntaan palveluksessaan olevan toimihenkilön. Katselmustoimikunnan puheenjohtajan sekä jäsenen, joka on metsälautakunnan toimihenkilö tai metsänomistajan edustaja, toimikausi on neljä vuotta.

Kelpoisuusehtona vaaditaan katselmustoimikunnan puheenjohtajalta ja jäseneltä perehtyneisyyttä yksityismetsätalouteen ja lisäksi puheenjohtajalta metsäalan lainsäädännön tuntemusta. Katselmustoimikunnan jäseneksi ei saa määrätä tai valita henkilöä, joka toimikauden alkaessa on täyttänyt 65 vuotta.

Pyyntö katselmuksen suorittamisesta on tehtävä asianomaiselle metsälautakunnalle, joka ilmoittaa asian edelleen katselmustoimikunnan puheenjohtajalle. Katselmustoimikunta kokoontuu puheenjohtajan kutsusta.

Keskusmetsälautakunnan ja metsälautakunnan henkilökunnan palkkaus- ja muut palvelussuhteen ehdot määräytyvät sen mukaan kuin yksityisten valtionapulaitosten toimiehtosopimuslaissa (238/79) on säädetty.

Maa- ja metsätalousministeriö määrää keskusmetsälautakunnan esityksestä keskusmetsälautakunnan ja metsälautakunnan johtokunnan sekä katselmustoimikunnan jäsenten palkkiot sekä tilintarkastajien palkkioiden perusteet. Keskusmetsälautakunnan ja metsälautakunnan johtokunnan jäsenille ja tilintarkastajille sekä katselmustoimikunnan jäsenille suoritetaan päivärahaa ja matkakustannusten korvausta samojen perusteiden mukaan kuin keskusmetsälautakunnan ja metsälautakunnan toimihenkilöille.

Keskusmetsälautakunnan ja metsälautakunnan toimihenkilö ei saa harjoittaa sellaista toimintaa tai ottaa suoritettavakseen sellaista tehtävää, joka saattaa olla ristiriidassa hänen asemansa kanssa asianomaisen lautakunnan toimihenkilönä. Lautakunnan toimihenkilö ei myöskään saa luvatta ottaa sellaista sivutointa, josta hänellä on oikeus kieltäytyä. Sivutoimiluvan antaa keskusmetsälautakunnan johtajalle ja apulaisjohtajalle metsähallitus sekä muulle toimihenkilölle asianomainen keskusmetsälautakunta tai metsälautakunta.

Tarkemmat määräykset tämän asetuksen täytäntöönpanosta antaa tarvittaessa maa- ja metsätalousministeriö.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1987.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Tämän asetuksen voimaan tullessa piirimetsälautakunnan päämetsänhoitaja siirtyy metsälautakunnan johtajaksi ja keskusmetsälautakunnan metsänparannuspiirin päämetsänhoitaja apulaisjohtajaksi.

Ensimmäistä kertaa asetettavien johtokuntien jäsenten toimikausi päättyy vuoden 1990 lopussa.