Asetus rajavartiolaitoksesta annetun asetuksen muuttamisesta

Valtakunnan rajojen vartioimiseksi ja valvomiseksi rajavartiolaitos toimii Suomen rajojen ylikulkemisesta annettujen säännösten ja määräysten vastaisten tekojen ja muiden rajatapahtumien ehkäisemiseksi sekä suorittaa tutkimuksia niiden selvittämiseksi.

Valtakunnan rajojen vartiointiin ja valvontaan sisältyvistä rajavartiolaitoksen tehtävistä valtakunnan alueellisen koskemattomuuden valvonnassa ja turvaamisessa on säädetty erikseen.

Lisäksi rajavartiolaitos hoitaa kansainvälisistä rajaoloja koskevista sopimuksista johtuvat tehtävät.

Rajavartiolaitoksen tehtävänä on lisäksi, niin kuin siitä jäljempänä säädetään tai on erikseen säädetty

yleisen järjestyksen ja turvallisuuden voimassa pitämiseksi raja- ja merialueella valvoa rajavyöhykettä, valtakunnan rajoista johtuvia lentorajoituksia, ilmakuvausta, ampuma-aseita, metsästystä, kalastusta, maastoliikennettä, vesiliikennettä, aluksista aiheutuvien vesien ja meren pilaantumisen ehkäisemistä sekä luonnonsuojelua koskevien säännösten ja määräysten noudattamista;

suorittaa tullivalvontaa ja alustavia tullitoimenpiteitä merialueella ja niillä maarajan osilla, joilla tullilaitos ei ole järjestänyt valvontaa;

suorittaa meripelastuspalvelua ja huolehtia meripelastuspalvelun suunnittelusta, johtamisesta ja valvonnasta samoin kuin meripelastuspalveluun osallistuvien viranomaisten ja yhteisöjen toiminnan yhteensovittamisesta;

suorittaa kiireellisiä sairaankuljetuksia harvaan asutuilla seuduilla silloin, kun niitä ei voida puuttuvien erityiskuljetusvälineiden tai vaikeiden kuljetusolosuhteiden vuoksi muutoin hoitaa; sekä

edistää rajarauhan ylläpitämistä koskevaa yhteistoimintaa viranomaisten ja väestön kesken.

Edellä 1 momentissa mainittujen tehtävien suorittaminen ei saa vaarantaa tai vaikeuttaa rajavartiolaitoksen valtakunnan rajojen vartiointiin ja valvontaan kuuluvien tehtävien suorittamista.

Poliisi-, tulli- ja rajavartioviranomaisten yhteistoiminnasta valvontatehtävissä on säädetty erikseen.

Valtakunnan puolustamista koskevan tehtävän suorittamiseksi rajavartiolaitos antaa henkilöstölleen ja rajavartiolaitoksen palvelukseen määrätyille asevelvollisille sotilaskoulutusta sekä ylläpitää ja kehittää puolustusvalmiutta yhteistoiminnassa puolustusvoimien kanssa sekä edistää osaltaan puolustustahtoa ja ruumiillista kuntoa kohottavaa toimintaa.

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

rajatapahtumalla sellaista valtakunnan rajoihin liittyvää tekoa, toimintaa tai tapahtumaa, joka voi aiheuttaa selvittelyä Suomen ja vieraan valtakunnan raja- tai muiden viranomaisten kesken;

raja-alueella Suomen valtakunnan aluetta, joka liittyy välittömästi valtakunnan rajaan ja joka on määrätty rajavartiolaitoksen valvonta-alueeksi;

merialueella Suomen valtakunnan aluevesiä ja niissä olevaa saaristoa sekä aavaa merta silloin, kun sen valvonnasta on erikseen säädetty tai sovittu;

vartiostolla rajavartiostoa ja merivartiostoa;

koululla rajakoulua ja merivartiokoulua; sekä

hallintoyksiköllä rajavartiolaitoksen esikuntaa, vartiostoa, koulua ja vartiolentolaivuetta.

Rajavartiolaitokseen kuuluvat rajavartiolaitoksen päällikön alaisena

rajavartiolaitoksen esikunta;

Kaakkois-Suomen rajavartiosto;

Pohjois-Karjalan rajavartiosto;

Kainuun rajavartiosto;

Lapin rajavartiosto;

Suomenlahden merivartiosto;

Saaristomeren merivartiosto;

Pohjanlahden merivartiosto;

rajakoulu;

merivartiokoulu; sekä

vartiolentolaivue

Vartiostot ja koulut ovat rajavartiolaitoksen joukko-osastoja ja vartiolentolaivue erillinen joukkoyksikkö.

Sairaanhoidon järjestämiseksi rajavartiolaitoksessa voi olla yleislääkärijohtoisia sairaaloita, poliklinikoita ja sairastupia.

Rajavartiolaitoksen päällikkö voi yksittäistapauksissa pidättää itselleen päätösvallan asiassa, joka on tässä asetuksessa säädetty tai sen nojalla määrätty rajavartiolaitoksen muun viranomaisen tai virkamiehen ratkaistavaksi.

Sisäasiainministeriössä päätettäväksi säädetyt rajavartiolaitosta koskevat asiat ratkaisee rajavartiolaitoksen päällikkö, jollei ole toisin säädetty tai tämän asetuksen nojalla määrätty.

Rajavartiolairoksen apulaispäällikkö toimii rajavartiolaitoksen päällikön apuna sekä sijaisena tämän ollessa estyneenä tai esteellisenä.

Hallinnollinen osasto käsittelee asiat, jotka koskevat

yksityisoikeudellisia sopimuksia sekä kaupallisia kysymyksiä;

Hallinnollisen osaston päällikkö ratkaisee rajavartiolaitoksen henkilöstön palkkausta koskevan asian. Hänen tehtävänään on lisäksi ohjata ja valvoa hallintotoimintaa, oikeudenhoitoa ja kurinpitovallan käyttöä rajavartiolaitoksessa.

Alueellisia rajavartioviranomaisia ovat vartiostojen komentajat ja vartiostot.

Vartioston komentajan tehtävänä on johtaa vartiostoa ja huolehtia rajavartiotoiminnasta vartioston toimintapiirissä sekä pitää yhteyttä alueellisiin viranomaisiin rajavartiolaitosta koskevissa asioissa.

Tarkempia määräyksiä rajavartiolaitoksen kokoonpanosta, alistussuhteista ja työnjaosta sekä asioiden käsittelystä, esittelystä ja ratkaisemisesta rajavartiolaitoksen hallintoyksiköissä annetaan rajavartiolaitoksen johtosäännössä.

Rajavartiolaitoksessa on ne sotilas- ja siviilivirat, jotka tähän asetukseen liitetty luettelo osoittaa.

Rajavartiolaitoksessa voi lisäksi olla tilapäisiä virkamiehiä ja työsopimussuhteessa olevaa henkilökuntaa.

Rajavartiolaitoksen päällikkö määrää virkojen tarkemmasta sijoituksesta rajavartiolaitoksessa, jollei 35§:n 2 momentista muuta johdu.

Rajavartiolaitoksen virkaan nimitettävältä vaaditaan, että hän täyttää yleiset kelpoisuusvaatimukset valtion virkaan sekä on terveydeltään ja ruumiilliselta kunnoltaan virkaan sopiva. Lisäksi häneltä vaaditaan jäljempänä säädetty kelpoisuus.

Virkaan nimitettävältä miespuoliselta henkilöltä vaaditaan, että hän on suorittanut asevelvollisuuden vakinaisessa väessä aseellisessa palveluksessa.

Mitä edellä 2 momentissa on säädetty, ei koske henkilöä, jolla on Ahvenanmaan kotiseutuoikeus.

Kelpoisuusvaatimuksena upseerin virkaan on

luutnantin virkaan upseerin tutkinto; ja

muun upseerin virkaan lisäksi, että hän on palvellut ennen nimitystään vakinaisena tai virkaatoimittavana tätä virkaa lähinnä alemmassa upseerin virassa yhteensä vähintään kaksi vuotta.

Kelpoisuusvaatimuksena toimiupseerin virkoihin on

erikoisluokan toimiupseerin sekä 1 ja 2 luokan toimiupseerin virkaan ylempi toimiupseerin virkatutkinto sekä lisäksi virkaan määrätty jatkokoulutus;

3 luokan toimiupseerin virkaan ylempi toimiupseerin virkatutkinto tai määrätty jatkokoulutus; sekä

4-6 luokan toimiupseerin virkaan alempi toimiupseerin virkatutkinto.

Ylempi toimiupseerin virkatutkinto voidaan korvata asianomaiseen tehtävään soveltuvalla muulla koulutuksella.

Toimiupseerilta vaaditaan lisäksi, että hän ennen nimitystään on palvellut vakinaisena tai virkaatoimittavana tätä virkaa lähinnä alemmassa toimiupseerin virassa yhteensä vähintään kaksi vuotta.

Edellä 3 momentissa mainittuja palvelusvuosia koskevasta vaatimuksesta voidaan poiketa, jos siihen on erityisiä syitä.

Kelpoisuusvaatimuksena jäljempänä mainittuihin virkoihin on

ilma-aluksen päällikön virkaan ilmailuasetuksessa (525/68) tarkoitettu ansiolentäjän ilmailulupakirja ja riittävä alan kokemus;

sotilasyliteknikon ja sotilasteknikon virkaan teknikon tutkinto taikka rajavartiolaitoksen tai puolustusvoimien antama tarkastaja- tai teknikkokoulutus ja vähintään reservin aliupseerin koulutus;

merivartijan virkaan merivartijan peruskurssin suorittaminen; sekä

rajavartijan virkaan rajavartijan peruskurssin suorittaminen.

Suoritettu merivartijan tai rajavartijan peruskurssi vastaa tässä pykälässä tarkoitettua reservin aliupseerin koulutusta.

Kelpoisuusvaatimuksena jäljempänä mainittuihin virkoihin on

hallinnollisen osaston osastopäällikön virkaan oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja hyvä perehtyneisyys hallintotehtäviin;

hallinnollisen osaston hallinnollisen toimiston toimistopäällikön virkaan oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja perehtyneisyyttä hallintotehtäviin;

hallinnollisen osaston tilitoimiston toimistopäällikön virkaan soveltuva korkeakoulututkinto ja perehtyneisyyttä laskentatoimeen sekä valtion tililaitokseen;

yli-insinöörin virkaan diplomi-insinöörin tutkinto ja perehtyneisyyttä laivatekniikkaan tai lentokoneenrakennustekniikkaan;

ylilääkärin virkaan lääkärintoimen harjoittamisesta annetun lain (562/78) 3§:ssä tarkoitettu oikeus toimia lääkärinä julkisessa virassa sekä perehtyneisyyttä sotilaslääkintähuoltoon;

lentoteknillisen johtajan tai lentoteknillisen tarkastajan tehtävään määrättävän insinöörin virkaan diplomi-insinöörin tutkinto sekä perehtyneisyyttä lentokoneenrakennustekniikkaan ja muuhun insinöörin virkaan diplomi-insinöörin tai insinöörin tutkinto sekä perehtyneisyyttä asianomaiseen alaan;

suunnittelijan virkaan soveltuva korkeakoulututkinto;

tulkin virkaan soveltuva tutkinto sekä lisäksi venäjänkielen hyvä taito; sekä

reviisorin virkaan toimiupseerin virkatutkinto tai virkaan soveltuva muu tutkinto sekä perehtyneisyyttä kirjanpitoon ja valtion tililaitokseen.

Muuhun kuin 25-28§:ssä mainittuun virkaan on kelpoisuusvaatimuksena sellainen kyky ja taito kuin virkaan kuuluvien tehtävien hoitaminen vaatii.

Tilapäisen virkamiehen on täytettävä vastaavalle vakinaisella virkamiehelle säädetyt kelpoisuusvaatimukset.

Rajavartiolaitoksen päällikön ja rajavartiolaitoksen apulaispäällikön virkaan nimitettävästä on pyydettävä puolustusministeriön lausunto.

Muihin rajavartiolaitoksen virkoihin nimittää

osastopäällikön ja hallinnollisen osaston hallinnollisen toimiston toimistopäällikön tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä;

toimistopäällikön, yli-insinöörin ja ylilääkärin sisäasiainministeriö;

insinöörin, suunnittelijan, tulkin, reviisorin, erikoisluokan toimiupseerin, 1 ja 2 luokan toimiupseerin, ilma-aluksen päällikön, sotilasyliteknikon ja sotilasteknikon rajavartiolaitoksen päällikkö; sekä

muut virkamiehet rajavartiolaitoksen esikunnassa rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö, vartiostossa vartioston komentaja ja koulussa koulun johtaja.

Tilapäisen virkamiehen ottaa sama viranomainen, joka nimittää vastaavan vakinaisen virkamiehen. Jollei vastaavaa vakinaista virkamiestä ole, ottaa tilapäisen virkamiehen rajavartiolaitoksen esikuntaan rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö, vartiostoon vartioston komentaja ja kouluun koulun johtaja.

Työsopimussuhteisen henkilöstön ottaa 1 momentissa tarkoitettu viranomainen.

Viran väliaikaisen hoitajan ja viransijaisen ottaa rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö, vartioston komentaja ja koulun johtaja niihin virkoihin, joihin hän nimittää virkamiehen, sekä muihin virkoihin rajavartiolaitoksen päällikkö.

Virkamiehen ollessa estyneenä hoitamaan virkaan kuuluvia tehtäviä määrätään tehtävien hoitamisesta asianomaisen hallintoyksikön työjärjestyksessä. Jos estyneenä oleminen kuitenkin kestää yli kolme kuukautta, antaa määräyksen tehtävien hoitamisesta jäljempänä 34§:ssä tarkoitettu viranomainen.

Rajavartiolaitoksen esikunta julistaa haettavaksi toimistopäällikön, insinöörin, suunnittelijan ja reviisorin virat.

Muut rajavartiolaitoksen virat täytetään niitä haettavaksi julistamatta.

Rajavartiolaitoksen päällikölle ja apulaispäällikölle myöntää virkavapautta sisäasiainministeriö. Sisiäasiainministeriö myöntää myös muille valtioneuvoston esittelijöinä toimiville virkamiehille kolmea kuukautta pitemmän virkavapauden. Yli vuoden kestävän harkinnanvaraisen virkavapauden myöntää kuitenkin edellä mainituille samoin kuin muille tasavallan presidentin nimittämille virkamiehille valtioneuvosto.

Muun kuin 1 momentissa tarkoitetun virkavapauden myöntämisestä määrätään rajavartiolaitoksen johtosäännössä.

Virkamiehen määrää virka-asemaan tai tehtävään nimittävä viranomainen, kuitenkin niin, että rajavartiolaitoksen päällikkö määrää everstiluutnantin, komentajan, majurin, komentajakapteenin, kapteenin ja kapteeniluutnantin virka-asemaan tai tehtävään.

Yliluutnantin, luutnantin, 1 ja 2 luokan toimiupseerin ja sotilasteknikon määrää virka-asemaan tai tehtävään rajavartiolaitoksen esikunnassa rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö, vartiostossa vartioston komentaja ja koulussa koulun johtaja.

Rajavartiolaitoksen virkamies on velvollinen siirtymään toiseen rajavartiolaitoksen virkaan tai toiseen virka-asemaan taikka tehtävään, kun se on tarpeen palveluksen asianmukaista järjestelyä varten.

Päätöksen 1 momentissa tarkoitetusta siirtämisestä tekee 34§:ssä mainittu viranomainen. Jos päätös edellyttää siirtymistä 6§:ssä tarkoitetusta hallintoyksiköstä toiseen, päätöksen tekee rajavartiolaitoksen päällikkö, lukuunottamatta everstin ja kommodorin tai sitä ylemmässä upseerin virassa palvelevia upseereita sekä osastopäällikön, toimistopäällikön, yli-insinöörin ja ylilääkärin virassa palvelevia virkamiehiä, joiden osalta päätöksen siirtämisestä tekee nimittävä viranomainen.

Jos siirtäminen toiseen virkaan, virka-asemaan tai tehtävään aiheuttaa virkamiehelle palveluspaikkakunnan muutoksen, on asianomaiselle annettava asiaa koskevasta päätöksestä tieto vähintään kolme kuukautta aikaisemmin.

Rajavartiolaitoksen virkamiehen siirtämisessä muuhun kuin rajavartiolaitoksen virkaan toisessa virastossa noudatetaan valtion virkamieslain (755/86) säännöksiä.

Rajavartiolaitoksen virkamiesten eroamisikä on 60 vuotta, paitsi

rajavartiolaitoksen päälliköllä 63 vuotta;

everstiluutnantilla, komentajalla, majurilla, komentajakapteenilla, erikoisluokan sekä 1-5 luokan toimiupseerilla, sotilasyliteknikolla ja sotilasteknikolla 55 vuotta;

merivartijalla 53 vuotta; sekä

kapteenilla, kapteeniluutnantilla, yliluutnantilla, luutnantilla, ilma-aluksen päälliköllä, 6 luokan toimiupseerilla ja rajavartijalla 50 vuotta.

Sisäasiainministeriö määrää, mitä virkoja erikoisupseerin ja toimiupseerin sotilasarvot vastaavat.

Upseerin, erikoisupseerin ja toimiupseerin ylentämisen edellytyksenä on, että hänet on nimitetty vastaavaan virkaan. Ylentämisessä noudatetaan muutoinkin vastaavia perusteita kuin puolustusvoimissa.

Rajavartiolaitoksen virkamiehen on viipymättä ilmoitettava esimiehelleen rajavartiolaitoksen toimialaan kuuluvasta, tietoonsa tulleesta tärkeästä asiasta. Hänen on muutoinkin ryhdyttävä asian vaatimiin tarpeellisiin toimenpiteisiin.

Rajavartiolaitoksen virkamiehellä on vapaa-aikanakin velvollisuus oma-aloitteisesti ryhtyä välttämättömiin toimenpiteisiin ja tarvittaessa ilmoittautua palvelukseen havaitessaan tai saadessaan tietoonsa rajatapahtuman tai hätätilanteen tai muun sellaisen vakavan tapahtuman.

Rajavartiolaitoksen palveluksessa oleva virkamies ja työntekijä ei saa ilman asianmukaista lupaa ilmaista sivullisille eikä esimiehiään lukuunottamatta muille rajavartiolaitoksessa palveleville mitään rajavartiolaitosta koskevaa tai sen toimialaan kuuluvaa sellaista seikkaa, joka asian luonteen vuoksi on ilmoitettu salaiseksi tai luottamukselliseksi taikka joka ei muutoin ole julkisuuteen tarkoitettu. Tämä vaitiolovelvollisuus ei lakkaa asianomaisen erottua rajavartiolaitoksen palveluksesta.

Rajavartiolaitoksen esikunta myöntää rajavartiolaitoksen virkamiehelle sivutoimiluvan. Valtion virkamieslain 24§:n 3 momentissa tarkoitetusta sivutoimesta on virkamiehen viipymättä ilmoitettava sille hallintoyksikölle, jossa hän palvelee.

Toimiupseerin virkaan vaadittava koulutus annetaan rajavartiolaitoksessa tai puolustusvoimissa.

Rajavartiolaitoksen kouluissa

voidaan suorittaa toimiupseerin virkatutkinto ja antaa toimiupseerin virkaan vaadittava jatkokoulutus;

Valtioneuvoston esittelijöinä toimivat rajavartiolaitoksen päällikkö, rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö, rajavartiolaitoksen esikunnan osastojen päälliköt ja hallinnollisen osaston hallinnollisen toimiston päällikkö.

Jos rajavartiolaitoksen sotilasvirassa palveleva virkamies irtisanotaan valtion virkamieslain 47§:n nojalla ja irtisanomisesta päättää rajavartiolaitoksen esikunnan alainen viranomainen, on tämän alistettava irtisanomispäätös rajavartiolaitoksen esikunnan vahvistettavaksi.

Virkamiehen siirtämistä tai virka-asemaan taikka tehtävään määräämistä koskevaan 35§:n 2 momentissa tarkoitettuun päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla eikä siitä saa tehdä oikaisuvaatimusta.

Edellä 28§:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja virkamiehiä syytetään virkarikoksesta Helsingin hovioikeudessa.

Rajavartiolaitoksesta annetun lain 16§:ssä tarkoitettuja rajavartiomiehiä ovat tämän asetuksen 25-27§:ssä ja 28§:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut virkamiehet.