Tasavallan presidentin kanslian järjestysmuoto

Tasavallan presidentin kanslian järjestysmuodosta ja tehtävistä on voimassa, mitä tässä laissa ja sen nojalla annetussa kansliasäännössä säädetään tai niiden nojalla määrätään.

Tasavallan presidentin kanslian tehtävänä on avustaa tasavallan presidenttiä presidentintoimeen kuuluvissa tehtävissä, hoitaa tasavallan presidentin hallintoasiat sekä järjestää tasavallan presidentin ja hänen perheensä tarvitsemat henkilökohtaiset palvelut tasavallan presidentin ohjeiden mukaisesti. Tasavallan presidentin kanslia huolehtii tasavallan presidentin henkilökohtaisesta ja hänen käytössään olevien tilojen turvallisuudesta.

Tasavallan presidentin kanslia huolehtii 1 momentissa säädetyistä tehtävistä tarpeellisessa laajuudessa myös hallitusmuodon 25§:ssä tarkoitetuissa tapauksissa.

Tasavallan presidentin kanslian kansliapäällikkö johtaa ja valvoo tasavallan presidentin kanslian toimintaa tämän lain, sen nojalla annettujen säädösten ja tasavallan presidentin ohjeiden mukaisesti.

Kansliapäällikön ollessa estynyt hänen sijaisenaan toimii tasavallan presidentin määräämä tasavallan presidentin kanslian virkamies.

Tasavallan presidentti

antaa asetuksen, joka sisältää tasavallan presidentin kanslian kansliasäännön;

päättää tasavallan presidentin kanslian virkojen perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä viran nimen muuttamisesta;

nimittää kansliapäällikön ja kanslian esittelijät sekä määrää kansliapäällikön sijaisen;

päättää nimittämänsä virkamiehen irtisanomisesta, siirtämisestä ja harkinnanvaraisesta virkavapaudesta sekä saattamisesta kurinpitomenettelyyn tai virantoimituksesta pidättämisestä;

päättää kansliapäällikön palkkauksesta;

tekee ja irtisanoo valtion virkamieslain (755/86) 30§:ssä tarkoitetun sopimuksen nimittämänsä virkamiehen kanssa;

päättää toistuvan korvauksen myöntämisestä tämän lain 7§:n 3 momentissa tarkoitetussa tapauksessa; ja

päättää nimittämänsä virkamiehen virassa jatkamisesta eroamisiän jälkeen.

Kansliapäällikkö päättää muista tasavallan presidentin kansliaa koskevista asioista, jollei tästä laista tai kansliasäännöstä muuta johdu.

Tasavallan presidentin kanslian virkamies on se, joka on

nimitetty tai siirretty tasavallan presidentin kanslian virkaan (vakinainen virkamies) ;

otettu virkaan koeajaksi (koeaikainen virkamies) ;

otettu viran väliaikaiseksi hoitajaksi tai viransijaiseksi (virkaatoimittava virkamies) ; tai

otettu tasavallan presidentin kanslian tilapäiseksi virkamieheksi (tilapäinen virkamies).

Tasavallan presidentin kanslian tehtävässä voi toimia myös muu valtion virkamies, joka on siirretty, määrätty, komennettu tai muutoin asetettu tasavallan presidentin kanslian käytettäväksi sen toimialaan kuuluvien pysyvien tai tilapäisten tehtävien hoitamista varten (tasavallan presidentin kanslian muu virkamies).

Tasavallan presidentin kanslian virkoihin ja virkamiehiin sovelletaan, mitä valtion virkamieslain 2-14 sekä 16-18 luvussa on säädetty, jollei tässä laissa toisin säädetä. Siltä osin kuin valtion virkamieslain mukaan voidaan asetuksella taikka muutoin säätämällä tai määräämällä poiketa mainitun lain säännöksistä tai niitä täydentää, on noudatettava, mitä siten säädetään tai määrätään, jollei tästä laista tai kansliasäännöstä muuta johdu tai niiden nojalla toisin määrätä.

Tasavallan presidentin kanslian nimittävästä viranomaisesta on voimassa, mitä valtioneuvostosta on säädetty valtion virkamieslain 30§:n 3 momentissa.

Valtion virkamieslain 35§:n säännöksiä ei sovelleta tasavallan presidentin kanslian virkoihin.

Tasavallan presidentti voi irtisanoa nimittämänsä virkamiehen, kun siihen on syytä, ja määrätä virkasuhteen päättymään välittömästi tai ilmoitettuna määräpäivänä. Virkamiehellä on oikeus valtion virkamieslain voimaanpanolain (756/86) 30 ja 34§:n mukaisen irtisanomisajan palkkaa vastaavaan korvaukseen. Irtisanomisajasta säädetään kansliasäännössä.

Tasavallan presidentin irtisanomaan vakinaiseen virkamieheen sovelletaan, mitä valtion virkamieslain 52§:ssä on säädetty. Tasavallan presidentti voi erityisestä syystä myöntää määräämäkseen ajaksi toistuvan korvauksen sellaiselle virkamiehelle asetuksella säädetyistä myöntämisedellytyksistä riippumatta.

Kansliapäällikkö päättää tasavallan presidentin kanslian viran siirtämisestä.

Kansliapäällikkö ja kanslian esittelijät nimitetään virkaa haettavaksi julistamatta.

Muu kuin 1 momentissa tarkoitettu virka on ennen sen täyttämistä julistettava haettavaksi, jollei kansliasäännössä toisin säädetä tai nimittävä viranomainen erityisestä syystä yksittäistapauksessa toisin päätä. Sellaiseen virkaan nimittämisestä ja tämän lain 5§:n 2 momentissa tarkoitettuun tehtävään määräämisestä säädetään kansliasäännössä.

Tasavallan presidentin kanslian virkojen kelpoisuusvaatimuksista säädetään kansliasäännössä.

Valtion vakinainen virkamies, joka nimitetään määräaikaisesti taikka otetaan virkaatoimittavaksi tai tilapäiseksi virkamieheksi tasavallan presidentin kansliaan, on virkavapaa virasta, johon hänet on pysyvästi nimitetty, sen ajan, jonka hän on tasavallan presidentin kanslian virassa tai tehtävässä.

Mitä 1 momentissa on säädetty, ei koske eduskunnan virkamiestä.

Valtion virkamieslain 43§:ää ei sovelleta tasavallan presidentin kanslian virkamieheen.

Tasavallan presidentin kanslian muun kuin kansliapäällikön viran palkkausluokasta sekä virkamiesten muista palvelussuhteen ehdoista päättää kansliapäällikkö tasavallan presidentin ohjeiden mukaan.

Virkamiesten palvelussuhteen ehdoista on vastaavasti voimassa, mitä samaan palkkausluokkaan kuuluvassa tai muuten vertailukelpoisessa virassa taikka tehtävässä toimivan valtion muun virkamiehen osalta on säädetty, määrätty tai virkaehtosopimuksin sovittu, jollei tässä laissa tai kansliasäännössä toisin säädetä taikka niiden nojalla muuta määrätä.

Tasavallan presidentin kanslia voi asianomaisen ollessa tasavallan presidentin kanslian virassa tai tehtävässä

määrätä virkamiehen palvelussuhteen ehdoista toisin kuin virkaehtosopimuksessa on sovittu, jos henkilöstön saaminen tai pysyttäminen tasavallan presidentin kanslian virassa tai tehtävässä taikka muut painavat syyt sitä vaativat; ja

myöntää virkasuhteesta johtuvan taloudellisen etuuden tai kustannusten korvauksen virkaehtosopimuksin sovituista edellytyksistä riippumatta sekä tulo- ja menoarvion rajoissa myöntää henkilökohtaisen palkanlisän, lisäpalkkion tai muun niihin verrattavan palkkion.

Virkamiesten palvelussuhteen ehdoista on tarvittaessa neuvoteltava tasavallan presidentin kanslian neuvottelukelpoisiksi hyväksymien virkamiesyhdistysten kanssa.

Muutosta tasavallan presidentin kanslian päätökseen valtion virkamieslain 84§:n 2 momentissa, 88§:n 2 momentissa, 89§:n 1 momentissa ja 90§:ssä tarkoitetuissa tapauksissa haetaan valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen noudattaen, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) on säädetty.

Oikeudesta vanhuus-, työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkkeeseen sekä virkamiehen jälkeen suoritettavasta perhe-eläkkeestä on voimassa, mitä siitä on erikseen säädetty.

Tasavallan presidentti voi myöntää ylimääräisen eläkkeen tasavallan presidentin kanslian henkilöstöön kuuluvalle tai aikaisemmin kuuluneelle henkilölle.

Tasavallan presidentin kanslian virkamiehen kuoltua suoritetaan hänen omaisilleen valtion varoista ryhmähenkivakuutusta vastaavana etuna taloudellista tukea noudattaen, mitä sitä tai vastaavaa etua koskevassa virkaehtosopimuksessa on kulloinkin määrätty.

Viranomaisen tai virkamiehen on tasavallan presidentin kanslian pyynnöstä annettava tämän lain 2§:ssä säädettyjen tehtävien suorittamiseksi tarpeellista virka-apua, jonka antamiseen asianomainen on toimivaltainen.

Virka-avulla tarkoitetaan hallitusmuodon 32§:ssä tarkoitettujen tietojen tai muiden selvitysten ja viranomaissuoritteiden antamista, henkilöstön asettamista käytettäväksi tämän lain 5§:n 2 momentissa säädetyssä tarkoituksessa ja tavalla sekä toimenpiteitä ja tehtäviä, jotka muutoin ovat tarpeellisia tämän lain 2§:ssä säädettyjen tehtävien suorittamiseksi.

Presidentintoimen hoitaminen on turvattava työtaistelutoimenpiteestä huolimatta. Jos työtaistelutoimenpide estää tai olennaisesti haittaa presidentintoimen hoitamista, tulee osapuolten siitä tiedon saatuaan viivytyksettä ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin sellaisen esteen tai haitan poistamiseksi.

Tasavallan presidentin nimittämää virkamiestä syytetään virkarikoksesta Helsingin hovioikeudessa.

Tasavallan presidentin ja tasavallan presidentin kanslian tulojen ja menojen ottamiseen tulo- ja menoarvioon, hyväksytyn tulo- ja menoarvion soveltamiseen ja sen toteuttamisen valvontaan sekä tasavallan presidentin kansliaan tilivirastona sovelletaan, mitä valtion tulo- ja menoarvion ja tilinpäätöksen perusteista annetussa laissa (136/31) ja sen nojalla annetuissa säädöksissä on ministeriöstä säädetty kuitenkin siten, että valtiovarainministeriön lupaa edellyttävästä toimenpiteestä päättää kansliapäällikkö.

Tasavallan presidentin arkistosta säädetään tarvittaessa asetuksella.

Tasavallan presidentin kanslian arkistoon sovelletaan, mitä arkistolaissa (184/81) on säädetty, jollei kansliasäännössä toisin säädetä tai sen nojalla toisin määrätä.

Tasavallan presidentin ja tasavallan presidentin kanslian käsittelemien asioiden ja asiakirjojen salassapidosta on voimassa, mitä yleisten asiakirjain julkisuudesta annetussa laissa (83/51) on säädetty, jollei kansliasäännössä toisin säädetä tai tasavallan presidentti toisin määrää.

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan kansliasäännöllä.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1988. Tasavallan presidentin kanslian virkamiehistä sekä heidän virkasuhteestaan ja heihin sovellettavista palvelussuhteen ehdoista on soveltuvin osin voimassa, mitä niistä on sitä ennen sovittu tai määrätty taikka valtion virkamieslain voimaanpanolaissa säädetty, jollei tästä laista muuta johdu, kunnes niistä tämän lain nojalla toisin säädetään tai määrätään.