Laki elokuvien arkistoinnista

Elokuvan muodossa tallennetun kulttuuriomaisuuden säilyttämiseksi sekä elokuvan tuntemuksen ja tutkimuksen edistämiseksi elokuvat ja niihin liittyvä aineisto arkistoidaan siten kuin tässä laissa säädetään.

Tämä laki ei koske puolustusvoimia tai rajavartiolaitosta varten tehtyä elokuvaa, eikä muuta elokuvaa, johon on sovellettava arkistolakia (184/81) . Tätä lakia ei sovelleta myöskään elokuvaan, jota ei ole tehty julkisesti esitettäväksi, ellei 6 tai 8 §:stä muuta johdu.

Elokuvalla tarkoitetaan tässä laissa optisen kuvanmuodostuksen avulla tai muulla menetelmällä tehtyä tallennetta, jonka sisältö voidaan teknisin keinoin esittää liikkuvina kuvina.

Kotimaisen tuottajan valmistaman elokuvan negatiivia, alkuperäispositiivia tai muuta vastaavaa alkuperäisaineistoa ja siihen liittyvää ääniaineistoa ei saa tuhota ennen kuin sen omistaja on tarjonnut sitä Suomen elokuva-arkistolle, jäljempänä arkisto, korvauksetta säilytettäväksi ja arkisto on kirjallisesti kieltäytynyt sitä vastaanottamasta.

Kotimaisen tuottajan valmistaman, muun kuin yksinomaan televisiota varten tehdyn elokuvan alkuperäisaineiston omistajan on viiden vuoden kuluessa elokuvan tarkastamisesta talletettava alkuperäisaineisto ja siihen liittyvä ääniaineisto arkistoon tai muuhun arkiston tähän tarkoitukseen hyväksymään, elokuvan säilymisen vaatimat tekniset edellytykset täyttävään säilytystilaan. Jollei elokuvaa ole tarkastettava, lasketaan edellä tarkoitettu määräaika sen valmistumisesta. Mitä tässä momentissa säädetään omistajasta, koskee vastaavasti sitä, joka muuten on oikeutettu määräämään alkuperäisaineiston ja siihen liittyvän ääniaineiston tallettamisesta.

Edellä 1 momentissa säädettyä velvollisuutta ei kuitenkaan ole, jos arkisto on kirjallisesti kieltäytynyt vastaanottamasta aineistoa.

Muun kuin televisiota varten tehdyn kotimaisen elokuvan tuottajan on luovutettava arkistolle pysyvästi säilytettäväksi alkuperäisaineistoa vastaavassa teknisessä muodossa oleva esityskelpoinen kopio elokuvasta ja kopio sen mainos- ja muusta tiedotusaineistosta kolmen vuoden kuluessa elokuvan tarkastuksesta tai, jollei elokuvaa ole tarkastettava, sen valmistumisesta. Jos elokuvasta on vain yksi esityskelpoinen kopio, ei luovutusvelvollisuutta ole. Mitä edellä on säädetty tuottajasta, koskee vastaavasti muuta haltijaa, jolle esitysoikeudet ovat siirtyneet.

Jos elokuvasta valmistetaan vähintään 50 tallennetta, valmistajan on luovutettava niistä kaksi arkistolle korvauksetta. Vastaavasti on tällaisen tallenteen maahantuojan luovutettava kaksi kappaletta jokaista vähintään 50 kappaleena maahantuomaansa tallennetta, jos tallenne on valmistettu ulkomailla ja on tarkoitettu pääasiassa Suomessa levitettäväksi tai on Suomessa levittämistä varten erikseen muunnettu. Luovutusvelvollisuuden täyttämisessä on lisäksi soveltuvin osin noudatettava, mitä vapaakappalelaissa (420/80) on säädetty, jollei tästä laista muuta johdu. Mitä vapaakappalelaissa on säädetty Helsingin yliopiston kirjastolle toimitettavista ilmoituksista ja kirjaston tehtävistä, sovelletaan elokuvien osalta arkistoon.

Arkisto voi erityisestä syystä myöntää helpotuksia 5 ja 6 §:ssä tarkoitetusta luovutusvelvollisuudesta.

Arkistolla on oikeus sen jälkeen, kun elokuva on saanut julkisen esityksen, valmistaa kustannuksellaan kopioita kotimaisesta elokuvasta sekä sen mainos- ja muusta tiedotusaineistosta.

Ulkomaisen tuottajan valmistaman, Suomessa julkisen esityksen saaneen elokuvan sekä sen mainos- ja muun tiedotusaineiston kopioimisesta ja tallettamisesta sovitaan arkiston ja elokuvan oikeuksien haltijan välillä erikseen.

Arkisto ei saa käyttää tämän lain nojalla arkistoitua elokuvaa tai sen mainos- ja muuta tiedotusaineistoa muuhun tarkoitukseen kuin tutkimukseen ja korkeakoulutasoiseen elokuvaopetukseen. Arkisto voi käyttää elokuvaa tai sen mainos- ja muuta tiedotusaineistoa muuhun tarkoitukseen vain elokuvan ja aineistoon liittyvien oikeuksien haltijan suostumuksella

Joka tahallaan tai törkeästä tuottamuksesta tuhoaa elokuvan vastoin 3 §:n säännöksiä, on tuomittava elokuvan tuhoamiskiellon rikkomisesta sakkoon.

Lääninhallitus voi arkiston pyynnöstä velvoittaa sakon uhalla 4, 5 tai 6 §:ssä tarkoitetun tallettamis- tai luovutusvelvollisuutensa laiminlyöneen, taikka sen, jonka on 8 §:n nojalla annettava elokuva kopioitavaksi, täyttämään velvollisuutensa. Päätökseen, jolla uhkasakko on asetettu, ei saa hakea erikseen valittamalla muutosta.

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1984.

Tätä lakia sovelletaan elokuvaan, joka on tarkastettu, tai jollei elokuvaa ole tarkastettava, valmistunut 1 päivänä lokakuuta 1984 tai sen jälkeen. Sitä ennen tarkastetun tai valmistuneen kotimaisen elokuvan negatiivia tai alkuperäispositiivia tai muuta vastaavaa alkuperäisaineistoa ja siihen liittyvää ääniaineistoa ei kuitenkaan saa tuhota ennen kuin niitä on tarjottu arkistolle ja arkisto on kieltäytynyt niitä vastaanottamasta niin kuin 3 §:ssä on säädetty.