Labour court rules that potato peeling at a farm-adjacent company falls under rural industry collective agreement.
Legislator summary
AI generatedThe Labour Court ruled that the rural industry collective agreement applied to a potato peeling employee at a company located adjacent to a family farm. While the employer argued the company was purely a food processing entity, the court found the company's operations were intrinsically linked to the farm's production. Consequently, the court determined the work constituted ancillary activity within the rural industry sector rather than independent food processing.
Legislator headnote
AI generatedSection 1 of the rural industry collective agreement; Section 1 of the food industry collective agreement: The court held that work performed by a company adjacent to a farm, utilizing farm-produced goods, constitutes ancillary rural industry activity and thus falls under the rural industry collective agreement.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Maatilan omistajien omistama yhtiö, joka sijaitsee maatilan yhteydessä, harjoitti maatilalla tuotettujen ja myös ulkopuolelta ostettujen perunoiden kuorintaa sekä jonkin verran myös perunaeinesten valmistusta.
Asiassa oli kysymys siitä, oliko yhtiössä perunan kuorintaa, koneiden pesua ja pariisinperunoiden valmistamista tehneen työntekijän työsuhteeseen tullut soveltaa maaseutuelinkeinojen vai elintarvikealojen työehtosopimusta.
TYÖTUOMIOISTUIN LAUSUNTO Nro 14
KUULTAVAT
Maaseudun Työnantajaliitto ry
Puu- ja erityisalojen liitto ry
Elintarviketeollisuusliitto ry
Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry
ASIA
Kauhajoen käräjäoikeuden lausuntopyyntö siellä vireillä olevassa työsopimuksen irtisanomista koskevassa asiassa (A/Nevalan Peruna Oy)
KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA
Suullinen valmistelu 2.11.2004
Pääkäsittely 14.12.2004
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Maaseudun Työnantajaliitto ry:n ja Puu- ja erityisalojen liitto ry:n välillä ajaksi 1.1.1998 - 15.1.2000 tehdyssä maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
I YLEISET MÄÄRÄYKSET
1 § Soveltamisala
1. Tämä työehtosopimus on koko maata käsittävä ja sen määräyksiä noudatetaan kaikkien Maaseudun Työnantajaliittoon kuuluvien, maaseutuelinkeinoja harjoittavien jäsenyritysten ja näiden palveluksessa olevien työntekijöiden työsuhteisiin.
Maaseutuelinkeinoja tässä työehtosopimuksessa ovat:
maatilatalous mukaan lukien maatilatalouden tuotantoon liittyvä jatkojalostus, kauppakunnostus ja myynti
vihannesten, marjojen ja erikoiskasvien avomaaviljely maatilalla
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Samansisältöiset määräykset kuin edelle on jäljennetty sisältyvät samojen osallisten välillä ajalla 28.1.2000 - 31.1.2003 voimassa olleisiin maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksiin kuitenkin siten, että 1.2.2001 lukien työehtosopimuksen 1 §:n luettelon toiseksi
kohdaksi on lisätty seuraava teksti: " vihannes- ja muut alkutuotepakkaamot, joissa kauppakunnostetaan ja varastoidaan omistajayritysten tuotteita".
Elintarviketeollisuuden Työnantajaliitto ETTL ry:n ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n välillä ajaksi 29.9.1995 - 31.1.1998 tehdyssä elintarvikealojen työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavan sisältöinen määräys:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
I YLEISTÄ
1 § Soveltamisala
Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan ETTL:n elintarvikealojen jäsenyritysten ja niiden ylläpito-osastojen sekä näiden työntekijäin välisissä työsuhteissa.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Vastaavan sisältöinen määräys kuin edelle on jäljennetty on ollut myös Elintarviketeollisuusliiton ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n välisissä vuosina 1998 - 2003 voimassa olleissa elintarvikealojen työehtosopimuksissa.
KÄSITTELY KÄRÄJÄOIKEUDESSA
KANNE
Vaatimukset
A on vaatinut Nevalan Peruna Oy:n velvoittamista suorittamaan hänelle
työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaisena korvauksena työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta 16 kuukauden palkkaa vastaavan määrän 21 238,72 euroa,
maksamatta jätettyinä työpalkkasaatavina yhteensä 4 998,74 euroa,
maksamatta jätettyjä ylityö- ja arkipyhäkorvauksia yhteensä 1 496,42 euroa,
maksamatta jätettyjä työajan lyhennysvapaakorvauksia yhteensä 3 429,85 euroa sekä
odotusajan palkkaa 364,32 euroa, ja kaikille edellä mainituille saataville korkoa kanteessa tarkemmin yksilöidyin tavoin.
Lisäksi A on vaatinut Nevalan Peruna Oy:n velvoittamista korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa laillisine korkoineen.
Perusteet
A oli työskennellyt Nevalan Peruna Oy:n palveluksessa elintarviketyöntekijänä 1.12.1997 - 8.12.2002. Yhtiö oli irtisanonut A:n työsopimuksen taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä. Yhtiössä tarjolla oleva työ ei kuitenkaan ollut vähentynyt lainkaan eikä myöskään työsopimuslain 7 luvun 3 §:ssä tarkoitetulla tavalla. A:n irtisanomisen aikoihin yhtiöllä oli ollut suunnitelmissa ryhtyä suuriin laajennustöihin, joiden tarkoituksena oli johtaa tuotannon kolminkertaistumiseen. Irtisanomisperustetta ei ollut myöskään siitä syystä, että A:n työsopimuksen irtisanomisen aikoihin yhtiö oli palkannut uutta työvoimaan samankaltaisiin tehtäviin, joita A oli tehnyt. Todellinen syy A:n irtisanomiseen oli ollut se, että A oli vaatinut yhtiötä noudattamaan hänen työsuhteessaan yleissitovaa työehtosopimusta ja maksamaan työehtosopimuksen mukaista vähimmäispalkkaa. Työsopimuksen irtisanominen oli siten tapahtunut työsopimuslain vastaisesti.
A:n työtehtäviin oli hänen työsuhteensa aikana kuulunut lähinnä perunoiden kuoriminen, koneiden pesu ja pariisinperunoiden tekeminen.
Koska A:n työsuhteeseen olisi siten tullut soveltaa elintarvikealojen työehtosopimusta ja maksaa palkat sen mukaisesti, on A:lla oikeus kanteessa vaadittuihin palkkasaataviin.
VASTAUS
Vastaus kannevaatimuksiin
Nevalan Peruna Oy on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.
Lisäksi yhtiö on vaatinut A:n velvoittamista korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.
Kiistämisen perusteet
A:n työsopimus oli irtisanottu 7.10.2002 kahden kuukauden irtisanomisajoin. A:n työtehtävät olivat kokonaan loppuneet, kun pariisinperunoiden valmistamisen tehostamiseksi oli vuonna 2001 jouduttu investoimaan robotti/optiseen lajittelijaan. Kone oli saatu täysitehoisesti käyttöön vuonna 2002. Pariisinperunoiden valmistaminen ei kuulunut tällä hetkellä yhdenkään työntekijän yksinomaiseen toimenkuvaan. Samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joista A oli irtisanottu, ei ollut palkattu uusia työntekijöitä. Kanteessa mainitut laajennustyötkin valmistuivat arviolta vasta syksyllä 2004. Työsopimuksen irtisanominen ei ollut siten tapahtunut lainvastaisesti.
Maaseudun Työnantajaliitto on lausunnossaan päätynyt siihen, että A:n tekemään työhön sovelletaan maaseutuelinkeinojen työehtosopimusta.
Kanteessa mainitussa Maakuntien Parhaat -teoksessa oli annettu yhtiön toimialasta ja tuotteista kaavamainen, epätäsmällinen ja virheellinen kuva. Teoksessa tuotteiden kuvaus oli samanlainen kaikilla yrityksillä, joilla oli tuotannossaan yksikin luetteloituun tuoteryhmään kuulunut tuote eli siitä eivät todelliset toimialat tai tuotteet ilmenneet. Myöskään kaupparekisteriotteessa ilmoitettu yhtiön toimiala ei täsmällisesti vastannut todellista asiantilaa. Nevalan Peruna Oy ei valmistanut enää lainkaan leipomotuotteita. Vihanneksia, joiden osuus liikevaihdosta oli alle 1 prosenttia, yhtiö vain osti ja myi. Marja- ja sienivalmisteita yhtiö ei myynyt lainkaan. Perunaa yhtiö myi kuorittuna ja eineksinä. Einesten osuus oli alle 10 prosenttia.
A:lla ei ollut oikeutta kanteessa vaadittuihin palkkasaataviin, sillä hänen palkkansa oli määräytynyt maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksen mukaisesti ja tämän työehtosopimuksen mukaista palkkaa hänelle oli maksettu. Osapuolten kesken oli sovittu, että 100 prosentin ylityökorvauksia ei maksettu lainkaan eikä ylimääräisiä lisiä makseta rahassa. Ylityö- ja arkipyhäkorvaukset samoin kuin työajan lyhennyskorvaukset oli sovittu korvattaviksi muutoin kuin rahana. Työajan lyhennyskorvaukset oli sovittu suoritettaviksi siten, että työnantaja oli tarjonnut A:lle kahvit, pullat ja voileivät kahvitunnilla, minkä lisäksi A oli saanut perunoita omiin tarpeisiinsa. Työajan lyhennyskorvausten suoritustavasta voitiin maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksen mukaan sopia paikallisesti.
KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ
Käräjäoikeus on pyytänyt työtuomioistuimen lausuntoa siitä, onko A:n työsuhteessa tullut noudattaa työsopimuslain 2 luvun 7 §:ssä tarkoitettuna yleissitovana työehtosopimuksena maaseutuelinkeinojen vai elintarvikealojen työehtosopimusta.
KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA
Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:lle, Elintarviketeollisuusliitolle, Puu- ja erityisalojen liitolle ja Maaseudun Työnantajaliitolle tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi.
Liittojen lausunnot
Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL on lausunnossaan todennut seuraavaa:
LAUSUNTO
Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry ilmoittaa lausuntonaan, että A:n ja Nevalan Peruna Oy:n välisessä työsuhteessa on tullut noudattaa työsopimuslain mukaisena yleissitovana työehtosopimuksena elintarvikealojen työehtosopimusta.
PERUSTELUT
Lausuntopyynnön liitteenä olevaan kertoelmaan on jäljennetty elintarvikealojen työehtosopimuksen 1 §:n soveltamisalaa koskeva määräys. Elintarvikealaa ja sen sopimustoimintaa tuntemattomalle lukijalle kyseisestä määräyksestä ei synny soveltamisalasta kovinkaan selvää kuvaa. SEL ry on luottamusmiehiään ja myös jäsenistöään varten julkaissut elintarvikealoja koskevan työehtosopimuksen täydennys -nimisen oppaan, jota liitto käyttää muun muassa omassa koulutustoiminnassaan. Tässä oppaassa soveltamisalaa koskeva 1 § on määritelty seuraavasti:
"1 § Soveltamisala
Koskee niitä työntekijäasemassa olevia henkilöitä, jotka työskentelevät:
tuotteiden valmistuksessa
varastotehtävissä
ylläpitotehtävissä sekä
autonkuljettajia
ja toimivat:
Kauppamyllyissä tai rehu-, keksi-, näkkileipä-, makaroni-, makeis-, viini-, tärkkelys-, margariini- ja ravintoöljytehtaissa, paahtimoissa ja maustepakkaamoissa, säilyketehtaissa, tupakkateollisuudessa, mallastamoissa, sokeritehtaissa ja Saarioinen Oy:n valmisruokatehtaissa ja siipikarjan käsittelytehtävissä, kalan käsittelylaitoksissa, perunan käsittely- ja jalostuslaitoksissa, elintarvikkeita pakkaavissa laitoksissa sekä maatilojen omien tuotteiden jatkojalostuksessa.
Sovellettaessa työsopimuslain 17 §:n yleissitovuutta katsotaan siipikarjan teurastus ja jalostus, valmisruokatuotanto sekä teurasjätteiden käsittely kuuluvaksi teurastamoiden, makkaratehtaiden ja einestehtaiden työehtosopimuksen piiriin.
Kalanpoikakasvattamot eivät kuulu lainkaan elintarviketyöläisten liiton työehtosopimusten piiriin."
Lausuntopyynnön liitteenä olevan kertoelman mukaan Nevalan Peruna Oy:n liikevaihto oli vuonna 2002 1,58 miljoonaa euroa ja vuonna 2001 1,38 miljoonaa euroa ja yhtiö työllisti pysyvästi 8 työntekijää omistajapariskunnan lisäksi. Yhtiön toimialana oli perunoiden ja vihannesten jalostus sekä einesten ym. ruokatavaroiden valmistus. Yhtiön oman ilmoituksen mukaan yhtiö myi perunaa kuorittuna ja eineksinä. Perunamäärästä noin 10 %:a käytetään eineksiin. Edelleen yhtiön oman ilmoituksen mukaan yhtiö osti ja myi vihanneksia ja tämä osuus oli liikevaihdosta alle prosentin.
A:n tehtävänä on ollut lähinnä perunoiden kuoriminen, koneiden pesu ja pariisinperunoiden tekeminen.
Yhtiön toimiala (perunoiden jalostus ja einesten ynnä muiden ruokatavaroiden valmistus), yhtiön liikevaihto ja työntekijämäärä huomioon ottaen yhtiötä on pidettävä sellaisena perunan käsittely- ja jalostuslaitoksena, jossa tehtävään työhön on sovellettava elintarvikealojen työehtosopimusta.
Perunoiden kuoriminen sekä pariisinperunoiden ja muiden einesten valmistus on kiistatta sellaista jalostustoimintaa, jossa tehtävään työhön mainittua työehtosopimusta on sovellettava. Mikäli kyseessä olisi pelkkä perunoiden pussitus, niin tällöin ei voitaisi puhua vielä sellaisesta jalostuksesta, johon työehtosopimus tulisi sovellettavaksi.
Sillä seikalla, mistä raaka-aine on hankittu, ei ole merkitystä elintarvikealojen työehtosopimuksen soveltamisen kannalta.
Elintarviketeollisuusliitto on lausunnossaan todennut seuraavaa:
Erityisesti on mainittava, että liittomme jäsenyrityksinä on 10 perunaa jalostavaa yritystä ja ne edustavat henkilöstömäärällä ja liikevaihdolla mitattuna n. 80-90 % maamme perunaa jalostavista yrityksistä. Jäsenyrityksissämme valmistetaan mm. pariisinperunoita ja muita samanlaisia tuotteita, joita on mainittu Kauhajoen käräjäoikeudessa olevan jutun kantajien ja vastaajien esittämissä tiedoissa ja yrityksestä kaupparekisteriin merkityssä toimialaa koskevassa luettelossa.
ETL:n jäseninä olevat perunaa jalostavat yritykset muodostavat liittomme sisällä oman toimialayhdistyksensä, joka on Suomen perunateollisuusyhdistys. Perunateollisuusyhdistyksen jäsenyritykset ovat henkilöstömäärältään sekä suurempia että pienempiä kuin lausuntoasiassa kyseessä oleva yritys. Perunateollisuusyhdistyksen jäsenyrityksien työntekijöihin noudatetaan poikkeuksetta elintarvikealoja koskevaa työehtosopimusta.
Elintarviketeollisuusliitto ry:n sääntöjen 3 §:n mukaan:
"Liitto on elintarviketeollisuuden eri haaroja edustavien järjestöjen sekä elintarvikkeiden ja rehujen valmistusta, pakkaamista tai muuta vastaavaa toimintaa harjoittavien yritysten keskusliitto."
Mikäli Nevalan Peruna Oy hakisi liittomme jäsenyyttä, otettaisiin se toimialansa ja lausuntopyyntöasiakirjoissa kuvattujen tosiasioiden perusteella liittomme jäseneksi, josta ETL:n hallitus lopullisesti päättää. Se mahtuisi edellä kuvatun sääntömääräyksen kuvauksen piiriin.
Liittomme toimintaperiaatteiden mukaisesti se ohjattaisiin myös jäseneksi yllämainittuun Suomen perunateollisuusyhdistykseen. Samanaikaisesti, kun yritys hyväksytään jäseneksi liittoomme, määritellään toimialayhdistyksen lisäksi myös yrityksessä noudatettava työehtosopimus (mikäli se ei ole jo valmiiksi aiemmin määritelty tai yleissitovana jo noudatettu). Tässä tapauksessa olisi aivan selvää, että noudatettavaksi työehtosopimukseksi tulisi ETL:n ja SEL:n välinen elintarvikealojen työehtosopimus.
Liittomme tulkintana soveltamisalaa koskevissa asioissa annetaan merkitystä sille, jalostaako yritys raaka-aineista elintarvikkeita, joita kuluttajat tai toisaalta esim. toinen elintarvikealan teollisuusyritys tai hotelli- ja ravintola-ala tai kauppa voi ostaa ja käyttää. Tässä tapauksessa on selvää, että käytetystä raaka-aineesta, perunasta, yritys jalostaa tuotteita edellä kerrotulla tavalla ja edellä mainittuihin tarkoituksiin. Kaupparekisterin mukaan yhtiön toimialana on mm. perunoiden ja vihannesten osto, myynti ja jalostus.
Sovellettavan työehtosopimuksen kannalta ei tulkinnallisesti ole merkitystä sillä, minkälainen on yritysmuoto tai kuka toimittaa raaka-aineen. Lähtökohtana on, jalostetaanko perunaa ja siitä erilaisia tuotteita. Toisaalta, mitä eriytyneemmästä ja selkeästi itsenäisemmin toimivasta toiminnallisesta kokonaisuudesta ja jalostavasta yksiköstä on kysymys, saattaa tulkinta helpottua arvioitaessa toiminnan laatua.
Nevalan Peruna Oy toimii maatilasta irrotettuna itsenäisenä osakeyhtiönä, jonka palveluksessa on pysyvästi kahdeksan työntekijää omistajapariskunnan lisäksi. Yhtiön liikevaihto on vuonna 2002 ollut 1,58 miljoonaa euroa (mainittu kanteessa). Näkemyksemme mukaan voidaan edellä kerrotuillakin perusteilla katsoa, että kysymyksessä on ETL:n toiminnan piiriin sijoitettavissa oleva teollinen elintarvikkeiden jalostustoiminta.
A:n tekemä työ
Oikeudenkäyntiasiakirjoista ilmenee, että A:n tekemä työ on ollut perunoiden kuorimista, koneiden pesemistä ja pariisinperunoiden tekemistä. Työ on ollut normaalia elintarviketeollisuusyrityksissä ja erityisesti perunateollisuusyhdistyksen jäsenyrityksissä tehtävää työtä.
Yhteenveto
Elintarviketeollisuus ry:n ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n välinen elintarvikealojen työehtosopimus on edellä kerrotulla perusteella perunaa jalostavien yritysten yleissitova sopimus. Se tulee siten yleissitovana noudatettavaksi Elintarviketeollisuusliitto ry:hyn kuulumattomissa perunaa jalostavissa yrityksissä. Merkitystä ei ole sillä, että raaka-aineen tuottava yritys tai maatila noudattaa maaseutuelinkeinojen työehtosopimusta.
Elintarviketeollisuusliitto ry esittää lausuntonaan, että Nevalan Peruna Oy:ssä on tullut työntekijöiden työsuhteissa noudattaa Elintarviketeollisuusliitto ry:n ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n välistä elintarvikealojen työehtosopimusta. Tämän vuoksi A:n tekemään työhön hänen työskennellessään Nevalan Peruna Oy:ssä on tullut noudattaa tuota sopimusta.
Puu- ja erityisalojen liitto on todennut lausunnossaan seuraavaa:
Maaseudun Työnantajaliiton ja Puu- ja erityisalojen liiton välisen maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksen 1.1.1998-15.1.2000 soveltamisalapykälä kuuluu tähän asiaan vaikuttavilta osiltaan seuraavasti:
1 § Soveltamisala
--
"Maaseutuelinkeinoja tässä työehtosopimuksessa ovat:
maatilatalous mukaan lukien maatilatalouden tuotantoon liittyvä jatkojalostus, kauppakunnostus ja myynti"
--
Sopijaosapuolet ovat olleet aina yhtä mieltä siitä, että kauppakunnostettavan tahi myytävän tuotteen on oltava pääosin maatilan omaa tuotantoa. Ilmaisu "pääosin" on tulkittu siten, että yli puolet tuotannosta on tuotettu omalla tilalla.
Samoin se, että tuotanto ja jalostus ovat saman yhtiön töitä, on ollut yleisesti tunnustettu tämän sopimuksen voimassaoloaikana. Myöhemmin, vuonna 2002, soveltamisalaa on tältä osin muutettu.
Käsiteltävässä tapauksessa iso osa jalostettavasta perunasta on viljelty B:n ja C:n omistamalla tilalla ja myyty sitten Nevalan Peruna Oy:lle. Nevalan Peruna Oy ei viljele perunaa lainkaan, ainoastaan jatkojalostaa sitä.
Puu- ja erityisalojen liiton edustaja on vieraillut puheena olevassa yrityksessä ja keskustellut omistajien kanssa. Keskustelussa kävi ilmi, että muualta kuin omistajien maatilalta ostettavan raaka-aineen osuus on huomattava.
Nevalan Peruna Oy on jalostus- ja kauppakunnostusyhtiö, jonka työsuhteisiin ei maaseutuelinkeinojen työehtosopimusta tuolloin voitu soveltaa.
Maaseudun Työnantajaliitto on lausunnossaan todennut seuraavaa:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Työnantajalta saamiemme tietojen mukaan Nevalan Peruna Oy harjoittaa perunan kuorintaa, jossain määrin perunasta tehtyjen einesten valmistusta ja hyvin vähäisessä määrin vihannesten myyntiä. Yrityksen omistajat B ja C viljelevät omistamallaan tilalla perunaa, jota em. maatilan yhteydessä sijaitseva yritys käsittelee. Yrityksessä on sen koko toiminnan ajan sovellettu työsuhteissa maaseutuelinkeinojen yleissitovaa työehtosopimusta.
Maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksen soveltamisala
Ajalla 28.1.2000 - 31.1.2003 maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksen soveltamisalapykälässä todetaan mm. seuraavasti:
maatilatalous mukaan lukien maatilatalouden tuotantoon liittyvä jatkojalostus, kauppakunnostus ja myynti
vihannesten, marjojen erikoiskasvien avomaanviljely maatilalla"
1.2.2001 alkaen soveltamisalapykälään on lisätty "-vihannes- ja muut alkutuotepakkaamot, joissa kauppakunnostetaan ja varastoidaan omistajayritysten tuotteita".
Työehtosopimuksen soveltamisalaa koskevissa työehtosopimusneuvotteluissa osapuolet ovat nähdäksemme yksimielisesti tarkoittaneet työehtosopimuksen rajautuvan siten, että edellä mainittujen soveltamisalakohtien piirissä olevat yritykset eivät ole muiden työehtosopimusten, esim. elintarviketeollisuuden tai elintarvikealan piiriin kuuluvia yrityksiä. Työehtosopimuksen soveltamisalaa koskevassa tulkinnassa lähtökohtana tulee olla maatilatalouden ja siihen liittyvän toiminnan muodostama kiinteä toiminnallinen yhteys.
Nevalan Peruna Oy/maaseutuelinkeinojen työehtosopimus
Nevalan Peruna Oy:ssä tehtävä työ on maatilatalouden tuotantoon liittyvää jatkojalostusta. Viljelijät ovat perustaneet yrityksen (aiemmin kommandiittiyhtiö) omalla tilalla viljellyn perunasadon käsittelyä ja jatkojalostusta varten. Jalostustoimintaa viljelijäpariskunnan toimesta ei olisi syntynyt ilman heidän omaa viljelyään! Perunan viljelijät ja perunasatoa käsittelevän yhtiön omistajat ovat samat henkilöt. Yhtiö sijaitsee välittömästi maatilan yhteydessä.
Edellä mainittujen seikkojen lisäksi kiinteää yhteyttä maatilatalouden ja tuotannon jatkojalostuksen osalta osoittaa se, että pääosa yrityksen käsittelemästä perunaraaka-aineesta tuotetaan viljelijöiden omana tuotantona. Viime vuosina maatilan viljelyala on lisääntynyt siten, että vuonna 2002 peruna-ala oli 60 ha, vuonna 2003 80 ha, kuluvana vuonna 120 ha ja tarkoitus on ensi vuonna viljellä perunaa 150 ha:n alalla. Viljelijöiden tuottama oma sato muodostaa siten pääosan Nevalan Peruna Oy:n käsittelemästä raaka-aineesta. Huonon satotilanteen takia perunaa on joinakin vuosina ostettu myös muilta viljelijöiltä oman tuotannon täydennykseksi.
Se seikka, että viljelijät tässä tapauksessa harjoittavat tuotannon jatkojalostusta yhtiömuodossa, ei nähdäksemme poista sitä tosiasiaa, että kysymys on näiden viljelijöiden maatilatalouteen liittyvästä tuotannon jatkojalostuksesta. Soveltamisalapykälän tarkoitus tai sanamuotokaan ei sulje pois sitä mahdollisuutta, että osa maatilatalouteen kuuluvista toiminnoista on yhtiöitetty. Jonkin maatilalla tapahtuvan toiminnon yhtiöittämiselle on usein perusteena esim. verotuksellinen seikka, millä mielestämme ei voi olla asiallista vaikutusta sovellettaviin työehtoihin. Maaseudun Työnantajaliiton jäsenkunnassa on maaseutuelinkeinojen soveltamisalalla vastaavia tapauksia, joissa maatilan yhteyteen on perustettu erillinen yhtiö tuotannon jalostusta varten, esim. nautatila+tilateurastamo oy tai maitotila+juustola oy.
Perustaessaan (tai jatkaessaan sukupolvenvaihdoksessa) yritystä viljelijät eivät ole itsekään tarkoittaneet olevansa elintarvikealan yritys, jossa noudatettaisiin elintarvikealan työehtosopimusta. Viimeksi mainittua sopimusta sovelletaan elintarviketeollisuudessa, jota Nevalan Peruna Oy ei mielestämme edusta. Perustamisesta lähtien (1978) yrityksessä on koko ajan noudatettu maaseutuelinkeinojen (aiemmin: maatalouden) työehtosopimusta ilman että asiaa olisi kiistetty tai riitautettu.
Tarkasteltaessa Nevalan Peruna Oy:tä TE-keskusten tulkitsemassa yritystaloudellisessa mielessä on kysymyksessä maatilayritykseksi luettava yritys, jolle on myönnetty investointitukea nimenomaan sillä perusteella. Mikäli olisi kysymyksessa teollisuusyritys, investointituet myönnettäisiin KTM:n hallinnoiman rahoituksen puitteissa. Tämäkin seikka osoittaa yhtenä osatekijänä sitä, että Nevalan Peruna Oy:ssä on kysymys maatalouden ja jatkojalostuksen muodostamasta kiinteästä yhteydestä ja kokonaisuudesta.
Maaseutuelinkeinojen työehtosopimus/elintarvikealan työehtosopimus
Maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksen soveltamisala on määritelty suhteellisen seikkaperäisesti verrattuna elintarvikealan työehtosopimukseen. Edellä esitetyillä perusteilla tulee mielestämme selkeästi voitavan katsoa, että Nevalan Peruna Oy kuuluu maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin.
Yhteenveto
Edellä esitetyillä perusteilla katsomme, että Nevalan Peruna Oy on maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin kuuluva yritys, jolloin se työehdoissaan noudattaa kyseisen työehtosopimuksen määräyksiä.
Puu- ja erityisalojen liitto on vielä todennut, että maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksen soveltamisalaa on 1.2.2003 voimaan tulleella sopimusmuutoksella laajennettu toiminnan yhtiöittämistä koskevalla lisäyksellä. Tämän laajennetun soveltamisalamääräyksen pohjalta tarkasteltuna käräjäoikeudessa vireillä olevan kanteen kaltaisessa tilanteessa saattaisi olla mahdollista, että maaseutuelinkeinojen työehtosopimus tulisi sovellettavaksi. Ennen mainitun muutoksen voimaantuloa kysymyksessä oleva sopimus ei tullut sovellettavaksi, mikäli toimintaa harjoitettiin erillisenä yhtiönä.
TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO
Erimielisyys
Työtuomioistuimessa kuultavina olleet liitot ovat jääneet erimielisiksi siitä, onko Nevalan Peruna Oy:n palveluksessa olleen A:n työsuhteeseen tullut soveltaa maaseutuelinkeinojen työehtosopimusta vai elintarvikealojen työehtosopimusta.
Esitetty näyttö
Asian selvittämiseksi työtuomioistuimessa on kuultu todistelutarkoituksessa Nevalan Peruna Oy:n toimitusjohtajaa C:tä ja Maaseudun Työnantajaliiton toimitusjohtajaa D:tä sekä todistajina Puu- ja erityisalojen liiton työehtosihteeriä E:tä ja Elintarviketeollisuusliiton johtajaa F:ää. Lisäksi työtuomioistuimelle on esitetty asiakirjaselvityksenä Nevalan Peruna Oy:tä koskeva kaupparekisteriote, Maakuntien Parhaat esite, Elintarviketeollisuusliiton säännöt, selvitys Nevalan Peruna Oy:n tuottamasta ja käyttämästä perunamäärästä vuosilta 1997 - 2002 sekä maatalouden työehtosopimuksen ja maaseutuelinkeinojen työehtosopimusten soveltamisalamääräykset ajalta 29.9.1995 - 15.2.2005.
Nevalan Peruna Oy:n omistavat C ja hänen puolisonsa puoliksi. Yhtiön palveluksessa on yhteensä 10 työntekijää, minkä lisäksi yhtiössä työskentelevät C ja hänen vaimonsa sekä poikansa. Yksi yhtiön työntekijöistä työskentelee työajastaan lähes puolet maataloudessa ja puolet yhtiön töissä. Myös muut työntekijät työskentelevät työtilanteen mukaan sekä yhtiön että maatalouden tehtävissä. Maatilalla ja osakeyhtiöllä on kummallakin oma konekantansa ja kummankin koneita käytetään sekä yhtiön että maatalouden töissä.
D on edelleen kertonut, että yhtiöittämistoimenpiteen syynä ovat käytännössä yleensä verotukselliset seikat, eikä yhtiöittäminen sinänsä aiheuta muutosta harjoitetun toiminnan luonteeseen. Jotta kysymys olisi soveltamisalamääräyksessä tarkoitetusta jatkojalostuksesta, tulee käsiteltävien tuotteiden olla pääosin peräisin työnantajan maatilalta ja jatkojalostuksen liittyä kiinteästi maatalouteen esimerkiksi siten, että maatilalla ja yhtiöllä on samat omistajat, työntekijät osallistuvat sekä yhtiön että maatilan töihin ja toiminnat fyysisesti tapahtuvat läheisessä yhteydessä. Työehtosopimuksen soveltamisen kannalta merkitystä ei ole sillä, kenelle jatkojalostettu tai kauppakunnostettu tuote myydään.
F on kertonut, että Elintarviketeollisuusliiton jäseninä olevat yritykset ovat joko elintarvikkeita jalostavia tai lähinnä ulkomaisessa omistuksessa olevia elintarvikkeita markkinoivia ja myyviä yhtiöitä, joilla ei ole omaa tuotantoa Suomessa. Elintarviketeollisuusliiton jäseninä on kymmenkunta perunaa jalostavaa yritystä, joista yksi on työntekijämäärältään pienempi kuin Nevalan Peruna Oy. F:n mukaan perunan teollisesta jalostuksesta on kysymys silloin, kun perunaa ryhdytään pesemään, kuorimaan ja kypsentämään. Jo pelkkä perunan kuoriminen yrityksessä on elintarvikealan työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvaa toimintaa. Nevalan Peruna Oy on sellainen perunaa jalostava yritys, joka Elintarviketeollisuusliiton sääntöjen mukaan voitaisiin ottaa liiton jäseneksi. F:n mukaan Elintarviketeollisuusliiton jäseninä olevista perunaa jalostavista yrityksistä yksikään ei toimi maatilan yhteydessä.
Arviointi ja johtopäätökset
Nevalan Peruna Oy:ssä tehty perunan kuorinta ja perunaeinesten valmistaminen sinänsä ovat laadultaan sellaista toimintaa, jota elintarvikealojen työehtosopimukseen osallisten puolelta esitetyn selvityksen mukaan harjoitetaan myös mainitun työehtosopimuksen soveltamisalalla. Elintarviketeollisuusliiton mukaan liiton jäseninä on perunan jalostusta harjoittavia yrityksiä ja liiton sääntöjen mukaan myös Nevalan Peruna Oy voitaisiin toimintansa perusteella ottaa liiton jäseneksi. Toisaalta F:n kertomuksesta on käynyt ilmi, että yksikään liiton jäseninä olevista perunaa jalostavista jäsenyrityksistä ei toimi maatilatalouden yhteydessä.
Se seikka, harjoitetaanko toimintaa osana maatilataloutta vai erillisen yhtiön nimissä, ei käytännössä välttämättä vaikuta erityisemmin toiminnan laatuun, vaan yhtiöittäminen on saattanut johtua esimerkiksi verotuksellisista syistä. Työtuomioistuimen mielestä riittäviä perusteita ja näyttöä ei ole esitetty sille, että ennen 1.2.2003 voimaan tullutta työehtosopimuksen muutosta muutoin maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluva toiminta jäisi soveltamisalan ulkopuolelle pelkästään siitä syystä, että toimintaa on harjoitettu erillisen yhtiön nimissä.
Nevalan Peruna Oy:n toiminta liittyy edellä todetun mukaisesti aviopuolisoiden B:n ja C:n harjoittamaan maatilatalouteen. Jatkojalostettava tuote saadaan pääosin omalta maatilalta. Yhteisten omistajien, yhtiön sijaintipaikan ja yhteisten työntekijöiden ja muun toiminnan yhteisyyden vuoksi yhtiön ja maatilan voidaan katsoa muutoinkin muodostavan yhteisen toiminnallisen kokonaisuuden. Yhtiön toimintaa voidaan pitää maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksessa tarkoitettuna maatilatalouden liitännäistoimintana.
Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin lausuntonaan katsoo, että A:n työsuhteeseen on voitu kysymyksessä olevana ajankohtana soveltaa maaseutuelinkeinojen työehtosopimusta. Koska yhtiön toiminta sinänsä on sellaista, että siihen voitaisiin soveltaa myös elintarvikealojen työehtosopimusta, saattaa maatilan ja yhtiön toiminnasta ja tuotannosta käräjäoikeudessa mahdollisesti vielä esitettävä lisäselvitys antaa aihetta päätyä muuhun arvioon.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Kröger, Kallio, Tuliara, Lounasmaa ja Lehto jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.
Lausunto on yksimielinen.