Labor court dismissed union claim that employer violated technical agreement by delaying task description updates after job restructuring.
Legislator summary
AI generatedThe labor court dismissed the union's claim that the employer violated the technical agreement by failing to update task descriptions and adjust pay immediately after job restructuring. The employer argued that the union failed to prove tasks became significantly more demanding and that delayed updates were part of a broader, planned evaluation process. The court ruled that since the union did not demonstrate a material change in task difficulty and the employer acted within a legitimate evaluation framework, no violation occurred.
Legislator headnote
AI generated9 § teknisen sopimuksen 1 mom.; The employer is not liable for violating task-specific pay provisions if the employee cannot demonstrate that job duties became significantly more demanding, and if delayed updates to task descriptions were consistent with an ongoing, planned evaluation process.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Vedenpuhdistuslaitoksen vuoromestarin työtehtäviin oli töiden uudelleenjärjestelyssä lisätty aikaisemmin prosessinhoitajalle kuuluneet rutiinitoimenpiteet. Myös yksintyöskentelyn osuus oli lisääntynyt.
Asiassa oli jäänyt näyttämättä, että vuoromestarin tehtävät olisivat töiden uudelleenjärjestelyn myötä muuttuneet olennaisesti vaativammiksi. Työnantajan ei myöskään näytetty tieten rikkoneen teknisten sopimuksen määräyksiä antaessaan vuoromestarien päivitetyt tehtäväkuvaukset vasta jälkikäteen.
Kysymys myös valvontavelvollisuudesta.
TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 131
KANTAJA
Suomen Konepäällystöliitto - Finlands Maskinbefälsförbund ry, Helsinki
VASTAAJAT
Kunnallinen työmarkkinalaitos, Helsinki
Helsingin kaupunki
ASIA
Työehtosopimuksen tieten rikkominen
KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA
Suullinen valmistelu 19.10.2005
Pääkäsittely 15.11.2005
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Kunnallisessa teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksessa 2003 - 2004 on muun ohella seuraavat määräykset:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
9 § Tehtäväkohtainen palkka
1 mom. Kunnan tai kuntayhtymän toimivaltainen viranomainen päättää paikallisten yleisten periaatteiden mukaisesti viranhaltijan ja työntekijän tehtäväkohtaisesta palkasta ottaen huomioon seuraavat tekijät:
* tehtäviin kuuluva päätösvalta,
ratkaisujen merkittävyys ja vaikutukset
harkintavallan laajuus ja itsenäisyys
* töiden ja toimintojen järjestämistä koskevan vastuun laajuus,
* asema organisaatiossa,
* tehtävien vaatimat tekniset tiedot, taidot ja osaaminen,
* työnantajan edellyttämä koulutus,
* työnantajan edellyttämä kokemus,
* tehtävien edellyttämät vuorovaikutustaidot ja
* työolosuhteet.
Soveltamisohje
Tehtäväkohtaisen palkan määräytymisen tulee perustua kirjalliseen tehtäväkuvaukseen ja paikalliseen arviointijärjestelmään.
Tehtäväkuvaukset
Tehtäväkuvauksen tarkoituksena on kuvata, millaisina TS:n tehtäväkohtaiseen palkkaan vaikuttavat kahdeksan vaativuustekijää ilmenevät todellisessa toiminnassa riippumatta siitä, kuka tehtävää kulloinkin hoitaa.
Tehtäväkuvausten tulee olla vertailukelpoisia keskenään ja mahdollistaa tehtävien vaativuuden vertailu kuntatasolla. Tehtävien sisältö tulee kuvata niin, että ulkopuolinenkin ymmärtää, mitä työssä tehdään.
Tehtäväkuvausten tulee olla ajan tasalla ei työntekijän tehtävien muuttuessa tehtäväkuva muutetaan uuden tilanteen mukaiseksi.
Tehtäväkuvausten laatimista ja lomakemalleja on käsitelty TS-oppaassa.
Arviointijärjestelmä
Arviointijärjestelmän pitää perustua tehtäväkuvauksiin ja tehtäväkohtaista palkkaa määritettäessä huomioon otettaviin kahdeksaan vaativuustekijään.
Tehtäväkohtaiset palkat arvioidaan mahdollisimman yhtenäisin perustein. Tehtäväkohtaisten palkkojen tulee olla johdonmukaisessa suhteessa sekä toisiinsa että tehtyyn arviointijärjestelmään nähden.
Arviointijärjestelmän tulee olla objektiivinen, tasapuolinen ja johdonmukainen. Arviointijärjestelmän perusteiden tulee olla vertailukelpoisia keskenään.
Tehtäväkohtaisten palkkojen uudelleen määrittely järjestelmää muutettaessa
Jos TS-kehittämistyöryhmä katsoo, että tehtäväkohtaisia palkkoja määritettäessä ei ole otettu huomioon tehtäväkohtaisen palkan 8 vaativuustekijää tai että tehtäväkohtaisten palkkojen keskinäiset suhteet eivät muusta syystä ole kunnossa, on tehtäväkohtaiset palkat määritettävä uudelleen.
Työntekijän kokonaispalkka ei alene tehtäväkohtaisten palkkojen uudelleen määrittämisen seurauksena. Työntekijän tehtäväkohtainen palkka, henkilökohtainen palkka, ammattialalisä ja erillislisä voivat nousta, laskea tai pysyä ennallaan tehtäväkohtaisten palkkojen uudelleen määrittämisen seurauksena.
Tehtäväkohtaisen palkan määrittämisestä on ohjeita TS-oppaassa.
2 mom. Jos viranhaltijan tai työntekijän tehtävien vaativuus olennaisesti muuttuu vähintään 10 työpäivän ajaksi toiseen virkaan tai tehtävään siirtymisen tai tehtävien uudelleenjärjestelyn vuoksi, tehtäväkohtaista palkkaa tarkistetaan, jos se ei vastaa muuttuneita tehtäviä.
Tehtäväkohtaisen palkan tarkistamisajankohta on:
1 toiseen virkaan siirtymishetki,
2 tehtävien muutosajankohta, jos uusi tehtäväkohtainen palkka on korkeampi, tai
3 kahdeksan viikon kuluttua tehtävien muutoksesta, jos uusi tehtäväkohtainen palkka on alempi.
Vuosilomasijaisuuksissa tehtäväkohtaista palkkaa ei alenneta ja tehtäväkohtaisen palkan korottaminen koskee vain yli kaksi viikkoa kestäviä yhdenjaksoisia sijaisuuksia, jolloin tarkistamisajankohta on sijaisuuden alkaminen.
Soveltamisohje
Tehtävän vaativuuden muutoksen perusteena voi olla mm. siirto toiseen virkaan tai tehtävään, määräaikainen lisätehtävä tai tehtävien muuttaminen olennaisesti vaativammaksi tai vähemmän vaativaksi.
Jos viranhaltija tai työntekijä on määrätty vastaamaan vaativammasta tehtäväkokonaisuudesta siten, että hänen vastuualueensa tai tehtäviensä vaativuus on kasvanut olennaisesti, tämä on otettava huomioon palkkauksessa.
Jos tehtäviä muutetaan määräajaksi ja uusi tehtäväkohtainen palkka on korkeampi, tehtäväkohtainen palkka alenee välittömästi em. määräajan päätyttyä.
Tehtäväkohtaista palkkaa ei muuteta, jos tilapäinen siirto toiseen virkaan tai tehtävään tai tilapäiset tehtävämuutokset on otettu huomioon tehtäväkohtaisen palkan määrässä, esim. toimiminen tilapäisesti esimiehen sijaisena tai muu sijaisuusjärjestely.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
KANNE
Vaatimukset
Suomen Konepäällystöliitto on vaatinut, että työtuomioistuin
vahvistaa, että Helsingin kaupunki on rikkonut kantajaliiton jäseniin sovellettavaa kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen 9 §:n 1 ja 2 momentin määräyksiä jättäessään tarkistamatta vuoromestarina työskentelevän A:n tehtäväkohtaista palkkaa 1.9.2004, jolloin tehtävien vaativuus olennaisesti muuttui tehtävien uudelleenjärjestelyn vuoksi,
vahvistaa, että Helsingin kaupunki on rikkonut kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen 9 §:n 1 momentin määräyksiä jättäessään muuttamatta A:n tehtävien tehtäväkuvauksia 1.9.2004 tehtyjen tehtävien uudelleenjärjestelyjen yhteydessä,
velvoittaa Helsingin kaupungin maksamaan kantajaliitolle työehtosopimuslain nojalla hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta,
velvoittaa Kunnallisen työmarkkinalaitoksen maksamaan kantajaliitolle työehtosopimuslain nojalla hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä ja
velvoittaa vastaajat korvaamaan yhteisvastuullisesti kantajaliiton oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.
Perusteet
Suomen Konepäällystöliitto ja Kunnallinen työmarkkinalaitos ovat 21.2.2003 sopineet, että Suomen Konepäällystöliiton jäseniin noudatetaan 1.2.2003 - 15.2.2005 kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen 2003 - 2004 mukaisia työ- ja virkaehtoja.
A työskentelee Helsingin kaupungin palveluksessa vuoromestarina Helsingin Veden kahdessa laitoksessa, Vanhankaupungin ja Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksissa. Vedenpuhdistuslaitosten vuoromestareiden vastuualueeseen kuuluu raakaveden hankinta vedenpuhdistuslaitoksille sisältäen Päijännetunnelin valvonnan sekä raakaveden jaon Pitkäkoskella ja Vanhassakaupungissa sijaitsevien laitosten kesken, kahden puhdasvesilaitoksen valvonnan ja ohjauksen, laitoskiinteistöjen ja alueiden valvonnan, kiinteistöautomaatiojärjestelmien valvonnan ja käytön kummassakin laitoksessa, talousveden pumppauksen laitoksista verkostoon, verkoston valvonnan sekä Helsingin Veden vikapäivystyksen.
Kyseistä tehtäväkokonaisuutta hoidetaan vuorokauden ympäri vuoden jokaisena päivänä. Aiemmin tehtäväkokonaisuutta varten oli palkattu kaksitoista vuoromestaria ja viisi prosessinhoitajaa. Työt oli jaettu heidän kesken siten, että työvuorossa oli aina kaksi vuoromestaria ja yksi prosessinhoitaja. Näistä molempien vuoromestarien työpisteet sijaitsivat Vanhankaupungin keskusvalvomossa, ja prosessinhoitajan työpiste oli Pitkäkosken laitoksessa. Työtehtävät oli jaettu vuoromestarien kesken siten, että toisen vastuualueeseen kuului raakaveden hankinta ja Vanhankaupungin laitoksen valvonta ja ohjaus ja toiselle Helsingin Veden vikapäivystys ja Pitkäkosken laitoksen valvonta ja ohjaus. Prosessinhoitaja suoritti Pitkäkoskella laitoksen käyttöön liittyvät rutiinitoimenpiteet, vastasi laitoskiinteistöjen ja alueiden valvonnasta sekä suoritti vuoromestarin käskyn mukaiset muut tarpeelliset tehtävät.
Työnantaja on muuttanut työntekijöiden työtehtäviä 1.9.2004 lukien. Muutosten yhteydessä työntekijöiden tehtäviä yhdisteltiin siten, että edellä mainittua tehtäväkokonaisuutta on 1.9.2004 jälkeen hoitanut yhteensä 12 työntekijää. Työtehtävät on jaettu niin, että kulloinkin on töissä kaksi työntekijää. Näistä toinen työskentelee Pitkäkosken laitoksella ja toinen Vanhankaupungin keskusvalvomossa. Työntekijöiden tehtäväkuvauksia ei ole muutettu.
Pitkäkosken laitoksessa työskentelevä työntekijä joutuu edelleen suorittamaan huomattavan määrän laitoksen toimintaan liittyviä rutiinitoimenpiteitä, koska laitoksen automaatiotaso ei ole muuttunut aiemmasta. Muutoksista seuraa siten, että Vanhankaupungin keskusvalvomossa yksin työskentelevä vuoromestari valvoo yhden laitoksen sijasta kahta vesilaitosta sen aikaa, kun Pitkäkosken laitoksella työntekijä suorittaa rutiinityötä. Mikäli järjestelmään tulee jokin häiriö, jonka korjaaminen edellyttää Vanhankaupungin keskusvalvomossa työskentelevän vuoromestarin toimenpiteitä, osa valvontatehtävistä jää häiriön korjauksen ajaksi tekemättä. Häiriöiden korjaaminen saattaa tilanteesta riippuen kestää pitkäänkin.
Vanhankaupungin laitoksessa työskentelevän vuoromestarin valvontavastuu on suuri. Työtehtävät on nyt jaettu niin, että järjestelmä ei kestä useita samanaikaisia häiriöitä. Kulloinkin töissä olevat kaksi työntekijää vastaavat koko pääkaupunkiseudun veden jakelusta. Tämän vuoksi siirtyminen yksintyöskentelyyn keskusvalvomossa on merkittävä laadullinen muutos työtehtävissä. Velvollisuuksien kasautuminen päällekkäisiksi on kasvattanut tehtävien vaativuutta olennaisesti. Kyseessä on itse asiassa kokonaan uusi työtehtävä eikä pelkkä työtehtävien määrällinen lisääntyminen. Mitään muutoksia automaatin tasossa ole tapahtunut, ja yhteydenpito valvomoiden välillä on kännykän varassa, kuten aiemminkin. Koska A:n tehtävät ovat pysyvästi muuttuneet olennaisesti vaativammiksi, olisi hänen palkkaansa tullut tarkistaa. Tehtäväkuvaukset olisi tullut saattaa ajan tasalle muutosten astuessa voimaan.
Kunnallinen työmarkkinalaitos on tullut tietoiseksi työehtosopimuksen soveltamiseen liittyvistä erimielisyyksistä epävirallisissa keskusteluissa kevään 2005 aikana. Kantajan ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen edustajien välillä käytiin asiaan liittyen kirjeenvaihtoa. Kunnallinen työmarkkinalaitos on laiminlyönyt asiassa valvontavelvollisuutensa.
VASTAUS
Vastaus kannevaatimuksiin
Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Helsingin kaupunki ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä. Lisäksi vastaajat ovat vaatineet, että työtuomioistuin velvoittaa kantajan korvaamaan vastaajien oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.
Kanteen kiistämisen perusteet
Vuorohenkilöstön tehtävien muutokset liittyvät Helsingin Vedessä suoritettuun kolmivuorotyön uudelleenjärjestelyyn, jonka yhteydessä laitosten miehitystä on voitu pienentää uutta tekniikkaa hyväksikäyttämällä ja nostamalla automaation tasoa ja astetta. Samalla yksintyöskentelyä on voitu lisätä tekniikan ohella työntekijöiden perehdyttämisellä ja varmistamalla yhteydenpito toisiin valvomoihin. Vuoromestari A:n tehtävät eivät ole muuttuneet niin, että hänen tehtäviensä vaativuus olisi tullut ottaa erikseen tarkasteltavaksi ennen Helsingin kaupungin uuden teknisten työnvaativuuden arviointijärjestelmän käyttöönottoa.
Vanhankaupungin ja Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitosten vuoromestarien tehtävien vaativuutta on käsitelty Helsingin kaupungin työn vuorotyön tehtävien vaativuuden arviointikokouksessa 2.6.2005. Tehtävien vaativuudesta ei päästy tuolloin yksimielisyyteen. Helsingin Veden edustajat ja kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen pääsopijapuolet ovat 14.9.2005 pidetyssä kokouksessa todenneet yksimielisesti, ettei vuoromestarien tehtävien vaativuus ole olennaisesti muuttunut.
Ottaen huomioon Helsingin kaupungin organisaation koon sekä useat samanaikaiset muutokset sopimusjärjestelmässä ja vuorotyöjärjestelyissä vuoromestarien kirjalliset tehtäväkuvaukset on ajantasaistettu työehtosopimuksen 9 §:n 1 momentin edellyttämällä tavalla. Työtehtävistä ei ole ollut osapuolten välillä missään muutosprosessin vaiheessa epäselvyyttä. Tarvittaessa työtehtävien edellyttämät palkantarkistukset voidaan toteuttaa takautuvastikin. Helsingin kaupunki ei siten ole rikkonut työehtosopimusta. Myöskään Kunnallinen työmarkkinalaitos ei ole laiminlyönyt asiassa valvontavelvollisuuttaan.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Tausta ja erimielisyys
Helsingin Vedessä on toteutettu kolmivuorotyön uudelleenjärjestelyjä 1.9.2004 lukien muun muassa siten, että Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen prosessinhoitajan tehtävät on yhdistetty Pitkäkosken vuoromestarin tehtäviin ja prosessinhoitajan tehtävä on lopetettu. Samalla Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksen keskusvalvomon kahdesta vuoromestarista toinen on siirtynyt työhön Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen valvomoon.
Asianosaisten välillä on erimielisyyttä siitä, onko Helsingin kaupunki menetellyt vastoin teknisten sopimuksen 9 §:n 1 ja 2 momentin määräyksiä jättäessään tarkistamatta vuoromestari A:n tehtäväkohtaista palkkaa ja saattamatta hänen tehtäväkuvauksensa ajan tasalle edellä kuvattujen työn uudelleenjärjestelyjen yhteydessä.
Todistelu
Vastaajat ovat esittäneet kirjallisina todisteina muun muassa Helsingin Veden 11.8.2005 päivätyn muistion työtehtävien uudelleenjärjestelyistä, pöytäkirjan Helsingin Veden 2.6.2005 pidetystä vuorotyön tehtävien vaativuuden arviointikokouksesta, 31.3.2005 päivätyt vuorotyöntekijöiden tehtävänkuvaukset Vanhassakaupungissa ja Pitkäkoskella sekä pöytäkirjat 8.12.2003 ja 14.9.2005 pidetyistä Helsingin Veden kokouksista.
Helsingin Vedessä toteutetuista työnjärjestelyistä ja niiden vaikutuksista vuoromestarien työtehtävien vaativuuteen on kuultu todistelutarkoituksessa vuoromestari, luottamusmies A:ta itseään ja vastaajien nimeämänä todistajana käyttöpäällikkö B:tä.
A on kertonut, että ennen töiden uudelleenjärjestelyjä Vanhankaupungin keskusvalvomossa työskenteli samassa vuorossa kaksi vuoromestaria, joista toinen valvoi Vanhankaupungin laitosta ja toinen Pitkäkosken laitosta. Lisäksi samassa vuorossa työskenteli yksi prosessinhoitaja, jonka tehtäviin kuului muun muassa kiinteistön valvonta, alkukemikalonti, suodatus, otsonointi ja loppukemikalointi. Prosessinhoitajan työpiste sijaitsi Pitkäkoskella.
Tehtäviä järjesteltiin 1.9.2004 lukien siten, että nykyisin Vanhankaupungin keskusvalvomossa työskentelee yksi vuoromestari ja toinen Pitkäkosken valvomossa. Toinen vuorotyöntekijä valvoo Vanhankaupungin keskusvalvomossa kumpaakin laitosta sen ajan, kun toinen suorittaa rutiinitoimenpiteitä Pitkäkoskella. Vuoromestarit vaihtavat laitokselta toiselle kuukausittain.
A:n käsityksen mukaan hänen työtehtäviensä vaativuus on tehtävien uudelleenjärjestelyjen myötä lisääntynyt, koska vuoromestarin on valvottava Vanhankaupungin keskusvalvomossa samanaikaisesti kahta laitosta aikaisemman yhden laitoksen sijasta sillä aikaa, kun toinen vuorotyöntekijä suorittaa rutiinitoimenpiteitä laitoksilla. Vuoromestari joutuu valvontavuoronsa aikana tekemään päätökset itsenäisesti. Vuoromestarin on lisäksi suoritettava aikaisemmin prosessinhoitajalle kuuluneita rutiinitoimenpiteitä laitoksilla. Prosessinhoitajalle kuuluneet tehtävät ovat sinänsä yksinkertaisempia kuin vuoromestarin tehtävät.
A:n kertoman mukaan vuoromestarit tekevät työtä kolmessa vuorossa. Yhden vuoron aikana vuoromestari joutuu valvomaan yksin kahta laitosta yhdestä kolmeen tuntiin. Erityistapauksissa, kuten sähkökatkoksen aikana, vuoromestari voi joutua valvomaan yksin molempia laitoksia jopa koko vuoron ajan. Keskimäärin vuoromestari joutuu puuttumaan prosessin kulkuun pari kolme kertaa vuoron aikana.
Työnjärjestelyjen yhteydessä mitään työtehtäviä ei A:n mukaan ole jätetty pois. Myöskään vedenpuhdistuslaitosten automaation tasoa ei ole nostettu. Esimerkiksi veden määrää on edelleen valvottava manuaalisesti, mikä työllistää vuoromestareita huomattavasti. Valvomossa ja laitoksessa työskentelevät voivat olla yhteydessä toisiinsa matkapuhelimella, kuten aikaisemminkin. Laitoksista Pitkäkosken laitos on suurempi ja tekniikaltaan vanhempi.
B on kertonut toimivansa vuoromestarien esimiehenä. Aiemmin prosessinhoitaja toimi vuoromestarin alaisena ja teki tämän määräämiä rutiiniluonteisia tehtäviä. Prosessinhoitajan tehtävät olivat yksinkertaisempia kuin vuoromestarien työt. Töiden uudelleenjärjestelyssä vuoromestarien tehtäviin on lisätty aikaisemmin prosessinhoitajille kuuluneet rutiinitoimenpiteet.
Kun toinen vuoromestari on suorittamassa tehtäviä laitoksella, toinen valvoo Vanhankaupungin keskusvalvomosta kahta laitosta. Ajallisesti rutiinitehtäviä tehdään enemmän Pitkäkosken laitoksella, joka on suurempi ja tekniikaltaan vanhempi. Keskimäärin vuoromestari joutuu valvomaan yksin kahta laitosta puolesta tunnista tuntiin yhden vuoron aikana. Prosessiin tulee häiriöitä vain harvoin. Laitosten toimintaa pyritään B:n käsityksen mukaan kehittämään jatkuvasti.
B on kertonut arvioivansa alaistensa työtehtävissä tapahtuneita muutoksia. Arvioinnissa käytetään valmista lomakkeistoa. Arvionnissa tehtävien vaativuus pisteytetään. Tällä tavalla myös mahdolliset muutokset tehtävien vaativuudessa saadaan selville. Lopullisen arvioinnin siitä, onko tehtävien vaativuus muuttunut olennaisesti, tekee Helsingin Veden arviointiryhmä. B:llä ei ollut tarkempaa tietoa arviointiryhmän työstä eikä siitä, millainen tehtävien vaativuuden muutos katsotaan olennaiseksi.
Arviointi ja johtopäätökset
Suomen Konepäällystöliitto ja Kunnallinen työmarkkinalaitos ovat 21.2.2003 hyväksyneet sovintoehdotuksen, jonka mukaan Suomen Konepäällystöliiton jäseniin noudatetaan 1.2.2003 - 15.2.2005 kunnallisen teknistä henkilöstöä koskevan virka- ja työehtosopimuksen 2003 - 2004 mukaisia virka- ja työehtoja.
Vuosina 2003 - 2004 voimassa olleen kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen 9 §:n 1 momentissa on lueteltu tekijät, jotka tulee ottaa huomioon tehtäväkohtaisesta palkasta päätettäessä. Mainitun määräyksen soveltamisohjeen mukaan tehtäväkohtaisen palkan määräytymisen tulee perustua kirjalliseen tehtäväkuvaukseen ja paikalliseen arviointijärjestelmään. Tehtäväkuvausten tulee olla ajan tasalla, ja työntekijän tehtävien muuttuessa tehtäväkuva muutetaan uuden tilanteen mukaiseksi. Pykälän 2 momentin mukaan henkilön tehtäväkohtaista palkkaa tarkistetaan, jos tehtävien vaativuus on muuttunut olennaisesti toiseen virkaan tai tehtävään siirtymisen tai tehtävien uudelleenjärjestelyjen vuoksi, eikä aikaisempi tehtäväkohtainen palkka vastaa muuttuneita tehtäviä.
Työtuomioistuimelle esitetyn selvityksen mukaan Helsingin Veden kolmessa toimipisteessä on toteutettu keskeytymättömän kolmivuorotyön uudelleenjärjestelyjä. Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen prosessinhoitajan tehtävät on yhdistetty Pitkäkosken vuoromestarin tehtäviin ja prosessinhoitajan tehtävä on lopetettu 1.9.2004 lukien. Työnjärjestelyjen taustalla on Helsingin Veden 11.8.2005 laatiman muistion mukaan ollut laitosten tekniikan kehittäminen.
Vuoromestari A:n tehtäväkenttä on esitetyn selvityksen mukaan työn uudelleenjärjestelyjen johdosta muuttunut siten, että hänen työtehtäviinsä on lisätty aikaisemmin prosessinhoitajalle kuuluneet rutiinitoimenpiteet. Tältä osin A:n työtehtävät ovat Pitkäkoskella tehtyjen työvuorojen aikana muuttuneet osin yksinkertaisemmiksi ja vähemmän vaativiksi. Toisaalta A valvoo Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksella tehtävien työvuorojen aikana keskusvalvomosta kahta laitosta aikaisemman yhden laitoksen sijaan sen ajan, kun Pitkäkosken valvomossa työskentelevä henkilö suorittaa laitoksilla rutiinitoimenpiteitä. Työtuomioistuimelle esitetyn selvityksen mukaan kahden laitoksen valvontatyötä on enimmillään kolme tuntia yhden työvuoron aikana. Työskentelyssä on yksintyön osuus lisääntynyt, joskin A voi tarvittaessa olla puhelinyhteydessä toiseen vuorotyöntekijään.
Vanhankaupungin ja Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitosten valvomoiden vuoromestarien ja prosessinhoitajien tehtävien vaativuutta on käsitelty Helsingin Veden arviointikokouksissa 2.6.2005 ja 14.9.2005, joista jälkimmäisessä vuoromestarien tehtävien vaativuuden ei ole katsottu olennaisesti muuttuneen työn uudelleenjärjestelyjen johdosta. Kokoukseen ovat osallistuneet työnantajan edustajien lisäksi henkilöstön edustajia teknisten sopimuksen pääsopijapuolina toimivista liitoista.
Kun arvioidaan esitetyn selvityksen perusteella A:n työtehtävien muutoksia kokonaisuudessaan ja otetaan huomioon Helsingin Veden arviointikokouksen yksimielinen johtopäätös vuoromestarien tehtävien vaativuudesta, asiassa on työtuomioistuimen mielestä jäänyt näyttämättä, että A:n työtehtävät olisivat muuttuneet olennaisesti vaativammiksi. Helsingin kaupunki ei siten ole rikkonut teknisten sopimuksen 9 §:n määräyksiä jättäessään tarkistamatta A:n tehtäväkohtaista palkkaa 1.9.2004 lukien.
Helsingin Vesi on antanut vuoromestarien päivitetyt tehtäväkuvaukset 1.9.2004 toimeenpannuista työn uudelleenjärjestelyistä vasta 31.3.2005. Uudet tehtäväkuvaukset liittyvät kuitenkin Helsingin Veden kaikkien työtehtävien vaativuuden arviointihankkeeseen, jolle on laadittu työaikataulu vuosille 2003-2007 ja jonka yhteydessä on teknisen henkilöstön osalta tarkoitus siirtyä kokonaan uuteen arviointimenettelyyn. Kun lisäksi A:n työtehtävissä ei edellä esitetyn mukaan ole tapahtunut palkkaukseen vaikuttavia muutoksia, työtuomioistuin katsoo myös jääneen näyttämättä, että antaessaan päivitetyt tehtäväkuvaukset vasta jälkikäteen Helsingin kaupunki olisi tietensä rikkonut teknisten sopimuksen 9 §:n 1 momentin määräyksiä.
Edellä esitetyistä syistä myöskään Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ei voida katsoa laiminlyöneen asiassa valvontavelvollisuuttaan.
Oikeudenkäyntikulut
Jutun hävitessään Suomen Konepäällystöliitto on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Helsingin kaupungin oikeudenkäyntikulut. Kulujen määräksi on ilmoitettu 1854,40 euroa. Oikeudenkäyntikulujen määrä on riidaton.
Tuomiolauselma
Kanne hylätään.
Suomen Konepäällystöliitto - Finlands Maskinbefälsförbund ry velvoitetaan korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Helsingin kaupungin yhteiset oikeudenkäyntikulut 1 854 eurolla 40 sentillä, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Kröger, Virtanen, Sutela, Vertanen ja Ahokas jäseninä. Sihteeri on ollut Mäkinen.
Tuomio on yksimielinen.