Labor court dismissed union claim that compensation must remain fixed despite employee salary table progression.

Kompensaationa työntekijöiden ilta- ja lauantailisän määräytymisperusteita koskevien työehtosopimusmääräysten muuttamisesta yrityksessä jaksotyötä tehneiden kuukausipalkkaisten työntekijöiden henkilökohtaista palkkaa oli korotettu 500 markalla. Kysymys siitä, oliko kompensaatio maksettava taulukkopalkan päälle vai oliko kompensaatio voinut pienentyä työntekijän siirryttyä palkkataulukossa seuraavaan vuosiportaaseen.

Kompensaatiota koskevan työehtosopimusmääräyksen sanamuoto, palkkauksen uudelleenjärjestelyn tarkoitus sekä eri aloilla noudatettu sopimuskäytäntö huomioon ottaen asiassa oli jäänyt näyttämättä, että kompensaatio olisi sovittu suoritettavaksi pysyvästi määrältään muuttumattomana taulukkopalkan lisäksi.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 130

KANTAJA

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry, Helsinki

VASTAAJA

Erityspalvelujen Työnantajaliitto ry, Helsinki

KUULTAVA

GlobeGround Finland Oy, Vantaa

ASIA

Työehtosopimuksen tulkinta

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry:n ja Teknisten ja Erikoisammattien Liitto ry:n välisen Nurminen Ground Services Oy:tä koskevan työehtosopimuksen uudistamista koskevassa allekirjoituspöytäkirjassa 5.4.2000 on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4. Tekstimuutokset:

a) iltalisä kello 18-24

b) lauantailisä maksetaan yksinkertaisena

Kompensaationa edellä mainituista muutoksista korotetaan nykyisten jaksotyötä tekevien NGS:n palveluksessa olevien kuukausipalkkaisten työntekijöin henkilökohtaista palkkaa mk 500 ja NAS:n palveluksessa olevien mk 430 / kuukausi.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuksen uudistamista koskevassa allekirjoituspöytäkirjassa 13.12.2000 on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2. Palkankorotukset;

1.2.2001 200 mk kuukaudessa tai 120 penniä per tunti, vähintään 2,8 %

1.3.2002 179 mk kuukaudessa, 107 penniä per tunti, vähintään 2,2 %

Markkamääräisiä lisiä korotetaan yleiskorotusprosentilla molempina ajankohtina.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry:n ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n välisessä GlobeGround Finland Oy:tä koskevassa työehtosopimuksessa 1.2.2001 - 31.1.2003 on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

9 § Palkkaperusteet

1. Kuukausipalkalla olevalle jaksotyöntekijälle maksetaan vähintään seuraavan palkkataulukon mukaista kuukausipalkkaa.

Euron jakaja 5,94573

Vuosi............1.........2. - 3. .........4. - 5.

GGF 2001

Mk

A .............7868,- ......8323,- ......8729,-

(Ramp-mies kuuluu palkkaryhmään A.)

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry:n ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n välisessä GlobeGround Finland Oy:tä koskevassa työehtosopimuksessa 1.2.2003 - 15.2.2006 on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

9 § Palkkaperusteet

1. Kuukausipalkalla olevalle jakotyöntekijälle maksetaan vähintään seuraavan palkkataulukon mukaista kuukausipalkkaa.

1.3.2003

Pääkaupunkiseutu

Euroa

Vuosi .......1 .............2 - 3 ............4 - 5 ..........6 - 7

A .......1.392,98......1.473,55......1.545,42......1.621,20-

(Ramp-mies kuuluu palkkaryhmään A)

Tämän saman työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa 29.1.2003 todetaan palkankorotuksen olevan 1.3.2004 lukien 2 %.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry on vaatinut työtuomioistuinta

vahvistamaan, että ramp-mies A:n peruspalkka kuukaudessa on työehtosopimuksen uudistamista koskevan allekirjoituspöytäkirjan 5.4.2000 sekä GlobeGround Finland Oy:tä koskevan työehtosopimuksen 9 §:n nojalla 1.705,29 euroa kuukaudessa 1.6.2003 lukien sekä 1.739,40 euroa kuukaudessa 1.3.2004 lukien ja

velvoittamaan vastaajan korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut täysimääräisesti laillisine viivästyskorkoineen.

Perusteet

Nurminen Ground Services Oy:tä koskevan työehtosopimuksen uudistamista koskevalla allekirjoituspöytäkirjalla 5.4.2000 tehtiin työehtosopimukseen tekstimuutokset iltalisän ja lauantailisän osalta. Näistä tekstimuutoksista aiheutunut palkkamenetys sovittiin korvattavaksi silloisille jaksotyötä tekeville kuukausipalkkaisille työntekijöille erillisellä 500 markan suuruisella henkilökohtaisen palkan korotuksella. Kompensaatiolla tarkoitettiin sitä, että vanhat työntekijät säilyttävät kompensaatiolla vanhan edun, mutta työnantaja saavuttaa säästöjä sillä, että uudet työntekijät eivät tule edun piiriin. Sopijapuolten tarkoituksena oli säilyttää kompensaatio henkilökohtaisessa palkassa myös tulevaisuudessa siten, että työntekijän siirtyessä työvuosien kertymän perusteella korkeampaan taulukkopalkkaan 500 markan kompensaatio lisätään uuden taulukkopalkan päälle. Kuvattua käytäntöä noudatettiin GlobeGround Finland Oy:ssä niin kauan kuin yhtiön henkilöstöpäällikkönä oli B.

Ramp-mies A:lle oli maksettu alkuvuonna 2000 työehtosopimuksen mukaista 2 - 3 vuoden palvelusvuosia vastaavaa taulukkopalkkaa. Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 5.4.2000 mukaisesti A:n taulukkopalkkaa korotettiin siten, että hänen henkilökohtaisen palkkansa ja taulukkopalkan erotus oli 501,00 markkaa. Työehtosopimuksen yleiskorotuksen mukaisesti A:n kuukausipalkkaa korotettiin 2,8 prosentilla 1.2.2001, minkä jälkeen A:n henkilökohtaisen palkan ja taulukkopalkan välinen erotus oli 515,00 markkaa.

A oli 1.6.2001 lukien oikeutettu työehtosopimuksen mukaiseen 4 - 5 palvelusvuotta vastaavaan taulukkopalkkaan. Taulukkopalkan määrä sekä 5.4.2000 allekirjoituspöytäkirjan mukainen lisä huomioon ottaen A:n peruspalkkaa korotettiin 500,00 markkaa yli taulukkopalkan. Tämän jälkeen A:n palkkaa korotettiin yleiskorotusta vastaavasti 1.2.2002 ja 1.3.2003. A:n henkilökohtaisen palkan ja taulukkopalkan välinen erotus oli 1.3.2003 jälkeen 88,53 euroa.

A:llä täyttyi 5 palvelusvuotta toukokuussa 2003, joten 1.6.2003 lukien A olisi ollut oikeutettu 6 - 7 palvelusvuotta vastaavaan taulukkopalkkaan lisättynä 84,09 eurolla. Kun A:lle tuolloin maksettu peruspalkka 1.633,95 ylitti taulukkopalkan 1.621,20 euroa, työnantaja jätti palvelusvuosilisiin perustuvan palkankorotuksen antamatta. Tämä työnantajan tulkinta on ollut vastoin 5.4.2000 allekirjoituspöytäkirjassa sovittua. Työnantajan tulkintaan on ilmeisesti vaikuttanut se, että aiemmin henkilöstöpäällikkönä toiminut B oli irtisanoutunut yhtiön palveluksesta.

Kun A:n palkka 1.6.2003 olisi tullut olla 1.705,29 euroa kuukaudessa, niin 1.3.2004 voimaan tulleen työehtosopimuksen mukainen kahden prosentin suuruinen yleiskorotus huomioon ottaen A:n peruskuukausipalkka olisi 1.3.2004 lukien tullut olla 1.739,40 euroa. A:lle on kuitenkin maksettu vain 1.666,63 euroa. Asiassa on käyty erimielisyysneuvottelut liittojen välillä, mutta niissä ei ole päästy yhteisymmärrykseen.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Erityispalvelujen Työnantajaliitto ja GlobeGround Finland Oy ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä.

Lisäksi Erityispalvelujen Työnantajaliitto ja GlobeGround Finland Oy ovat vaatineet, että työtuomioistuin velvoittaa Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n korvaamaan Erityispalvelujen Työnantajaliiton ja GlobeGround Finland Oy:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Kyseessä oleva Nurminen Ground Services Oy:tä koskeva työehtosopimus on luonteeltaan minimipalkkasopimus kokemusvuosilisineen. Riidan kohteena oleva sopimusmääräys 5.4.2000 koski 155 henkilöä, joista tänä päivänä on yhtiön palveluksessa 112 henkilöä.

Kevään 2000 työehtosopimusneuvotteluissa sovittiin kompensaationa työaikamuutoksista erillinen kuukausikohtainen lisä, jonka suuruus olisi ollut noin 350 markkaa. Työntekijäosapuoli kuitenkin hylkäsi tämän ratkaisumallin. Uusien neuvottelujen tuloksena allekirjoitettiin sopimus, jossa lisä korvattiin korottamalla työntekijöiden henkilökohtaisia palkkoja 500 markalla. Työntekijäpuolelle muutoksella oli välitöntä merkitystä ja arvoa siten, että lisä- ja ylityökorotukset maksetaan henkilökohtaisen palkan perusteella. Henkilökohtaiseen palkkaan ei olisi luettu erillistä ja pysyvää kuukausikohtaista lisää. Toisaalta työnantajapuoli oli valmis 500 markan korotukseen sillä perusteella, että korotus tuli pienenemään henkilöiden siirtyessä seuraavaan kokemusvuosiportaaseen. Vuosiportaiden välit vaihtelivat yleensä 300 markasta 400 markkaan.

Kantajan väite osapuolten tarkoituksesta on virheellinen. Neuvottelutuloksen 16.2.2000 ja sopimuksen 5.4.2000 kirjaukset palkantarkistuksesta ovat selkeästi erilaiset. Neuvottelutuloksessa tarkoitettiin pysyvää erillistä erää, joka muutettiin sopimuksella 5.4.2000 henkilökohtaisen palkan tarkistukseksi. Mistään ei käy ilmi, että tämä 500 markan korotus olisi tarkoitettu olemaan poikkeama vallinneesta palkankorotuskäytännöstä.

Kantajan väite GlobeGround Finland Oy:n noudattamasta käytännöstä ja sen liittymisestä henkilöstöpäällikkö B:hen on virheellinen. A:n saama palkantarkistus kesällä 2001 perustui hänen luottamusmiesasemaansa. Vallitseva käytäntö kokemusvuosiportaan vaihtuessa on ollut 500 markan korotuserän pienentyminen. Työehtosopimuksen perusteella työntekijä on oikeutettu vähintään taulukon mukaiseen palkkaan. Henkilökohtaisen palkan ollessa taulukkopalkkaa suurempi kyseessä oleva 500 markan erä on käytännössä voinut pienentyä.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Tausta ja erimielisyys

Nurminen Ground Services Oy:tä, nykyisin GlobeGround Finland Oy, koskevan työehtosopimuksen uudistamisesta 5.4.2000 tehdyllä allekirjoituspöytäkirjalla on muutettu työntekijöiden ilta- ja lauantailisän määräytymisperusteita. Kompensaationa mainituista muutoksista on sovittu, että tuolloin yrityksessä jaksotyötä tehneiden kuukausipalkkaisten työntekijöiden henkilökohtaista palkkaa korotettiin 500 markalla.

Asianosaisten välillä on erimielisyyttä siitä, lisätäänkö 500 markan kompensaatio työntekijöiden työehtosopimuksen mukaisen taulukkopalkan päälle vai sisältyykö kompensaatio työntekijän henkilökohtaiseen palkkaan siten, että henkilökohtaisen palkan ollessa taulukkopalkkaa suurempi kompensaatio on voinut pienentyä.

Todistelu

Asian selvittämiseksi on kuultu todistelutarkoituksessa kantajan nimeäminä ramp-mies A:ta ja vuoroesimies C:tä sekä vastaajan ja kuultavan nimeämänä regional vice president D:tä. Todistajina on kuultu kantajan nimeämänä opettaja E:tä, vastaajan nimeämänä asiamies F:ää sekä kantajan, vastaajan ja kuultavan nimeämänä hr-konsultti B:tä.

Kirjallisina todisteina työtuomioistuimelle on esitetty 16.2.2000 päivätty ehdotus Nurminen Ground Services Oy:tä koskevan työehtosopimuksen uudistamiseksi ja työsopimuksen uudistamisesta 5.4.2000 tehty allekirjoituspöytäkirja.

Työehtosopimusneuvotteluista esitetty selvitys

E, B ja F ovat kertoneet, että ilta- ja lauantailisien määräytymisperusteisiin haluttiin muutoksia kustannusten pienentämiseksi, jotta yhtiö pystyisi osallistumaan suunnittelemaansa liiketoimintahankkeeseen. Korvaukseksi muutoksista sovittiin, että työntekijöille suoritettaisiin rahamääräinen kompensaatio. Kompensaatio oli tarkoitus suorittaa ainoastaan tuolloin työsuhteessa oleville henkilöille.

Työehtosopimusneuvotteluihin osallistuivat työnantajapuolelta ainakin B ja D sekä työntekijäpuolelta ammattiosaston puheenjohtaja C ja luottamusmies E. Ensimmäinen ehdotus kompensaation suorittamiseksi laadittiin 16.2.2000. Ehdotuksen sanamuodon mukaan kompensaatio olisi ollut erillinen kuukausikohtainen lisä. Kompensaation suuruudeksi arvioitiin noin 350 markkaa, mikä perustui laskelmaan työntekijöille ilta- ja lauantailisien poistamisesta koituvista ansionmenetyksistä. E:n mukaan ehdotus kuitenkin hylättiin työntekijöiden äänestyksessä, koska kompensaation määrää pidettiin liian vähäisenä ja työntekijät pelkäsivät, että irrallisena lisänä kompensaatio olisi myöhemmin ollut helposti otettavissa pois. Erillisenä lisänä kompensaatio ei myöskään olisi vaikuttanut muun muassa ylityökorvauksiin.

Lopullinen allekirjoituspöytäkirja on laadittu 5.4.2000. Allekirjoituspöytäkirjan sanamuodon mukaan kompensaationa muutoksista jaksotyötä tekevien kuukausipalkkaisten työntekijöiden henkilökohtaista palkkaa korotetaan 500 markalla. F on kertonut laatineensa allekirjoituspöytäkirjan tekstin. E:n ja B:n mukaan 500 markkaan päädyttiin laskemalla, kuinka paljon työntekijät olivat keskimäärin saaneet ilta- ja lauantailisiä kuukaudessa.

E:n ja C:n mukaan neuvotteluissa oli ollut puhetta, että kompensaatio olisi pysyvä siten, etteivät työehtosopimuksen mukaiset korotukset vähennä kompensaatiota. Työnantajapuolelta ei ollut esitetty asiaan toisenlaista näkemystä. E ei kertomansa mukaan olisi edes suostunut sopimaan sellaisesta järjestelmästä, jossa kompensaatio olisi ajan mittaan vähentynyt. Allekirjoituspöytäkirjan tekstin oli laatinut työnantajapuolen edustaja. E:n mukaan työnantajapuolen edustajat eivät maininneet neuvotteluissa, että 16.2.2000 ja 5.4.2000 laaditut tekstit olisivat erilaisista sanamuodoistaan huolimatta olleet sisällöllisesti erilaiset.

B, F ja D ovat kertoneet, että 5.4.2000 laaditussa allekirjoituspöytäkirjassa kompensaatio sovittiin henkilökohtaisen palkan korotukseksi. Tarkoitus oli, että ikälisäkorotukset vähentäisivät kompensaation määrää ajan myötä. B:n ja D:n mukaan näin sovittu kompensaatio oli työnantajan kannalta edullinen, koska taulukkopalkkojen vuosikorotukset tulisivat vähentämään kompensaation määrää ja koska kompensaatiota ei maksettu uusille työntekijöille. Työntekijäpuolelle oli D:n ja F:n kertoman mukaan puolestaan etua siitä, että henkilökohtaisen palkan korotuksena kompensaatio vaikutti muun muassa ylityökorvauksiin, mikä todettiin myös neuvotteluissa. D on kertonut tiedustelleensa neuvottelutauon aikana F:ltä 16.2.2000 ja 5.4.2000 laadittujen ehdotusten eroavaisuuksia, sisältöä ja merkitystä. F oli selittänyt asian ja vakuuttanut, että työntekijäliiton neuvotteluedustaja oli perillä käytetyn terminologian eroista.

Kompensaatiota koskevasta käytännöstä esitetty selvitys

A:n mukaan aluksi työnantaja suoritti kompensaation erillisenä lisänä peruspalkan päälle. A:lle maksettiin 2-3 vuoden ikälisä 1.6.2001 siten, että 500 markan kompensaatio suoritettiin uuden taulukkopalkan päälle. A:n käsityksen mukaan kompensaatio suoritettiin samalla tavalla myös muille työntekijöille. A:lle maksettu kompensaatio ei perustunut hänen asemaansa luottamusmiehenä. Työnantaja muutti käytäntöään loppusyksyllä 2001, mistä lähtien kompensaatiota ei enää suoritettu taulukkopalkan päälle. Myös yrityksen henkilöstöpäällikkö vaihtui syksyllä 2001.

D, F ja B ovat kertoneet, että työnantaja oli päättänyt suorittaa työntekijöille kompensaation taulukkopalkan päälle syksyyn 2001 saakka, vaikka tästä ei ollutkaan työehtosopimusneuvotteluissa sovittu. Kompensaation maksaminen allekirjoituspöytäkirjassa sovitulla tavalla henkilökohtaisen palkan korotuksena siten, että ikälisät olisivat vähentäneet kompensaation määrää, olisi todistajien mukaan johtanut joidenkin työntekijöiden kohdalla epäoikeudenmukaiseen lopputulokseen, kun kompensaatio olisi vähentynyt jo ensimmäisen puolen vuoden aikana. D:n mukaan kyse oli eräänlaisesta sopeutumisjaksosta. E:n ja B:n mukaan kompensaatiota ei ole merkitty työntekijöiden palkkalaskelmaan erilliseksi lisäksi.

Arviointi ja johtopäätökset

Esitetyn selvityksen mukaan riidanalainen kompensaatio oli työehtosopimuksen uudistamista koskevassa neuvottelutuloksessa 16.2.2000 määritelty erilliseksi kuukausikohtaiseksi lisäksi, jonka suuruudeksi oli arvioitu 350 markkaa. Työntekijät hylkäsivät neuvottelutuloksen määrältään riittämättömänä ja sen takia, että kompensaatio oli henkilökohtaisesta palkasta erillinen lisä. Uudella tavoin määritellystä 500 markan suuruisesta kompensaatiosta on sovittu 5.4.2000 päivätyllä allekirjoituspöytäkirjalla.

Työtuomioistuimelle on esitetty osin ristiriitaista selvitystä siitä, onko työehtosopimusneuvotteluissa osapuolten välillä käsitelty allekirjoituspöytäkirjassa mainitun kompensaation tulkintaa sen pysyvyyden kannalta. Riidatonta kuitenkin on, että neuvottelutuloksen ja allekirjoituspöytäkirjan sanamuodot ovat kompensaation osalta erilaiset. Lisäksi kompensaation suuruus on neuvottelutuloksen jälkeen arvioitu 350 markaksi, kun sen sijaan allekirjoituspöytäkirjan mukainen kompensaatio on 500 markkaa, minkä ohella se vaikuttaa ylityökorvausten määrään.

Määräyksen tulkinnassa on työtuomioistuimen mielestä otettava huomioon se, että kysymyksessä eivät ole olleet palkankorotusneuvottelut, vaan palkkauksen uudelleenjärjestely, jolla työnantaja on tavoitellut tulevaisuudessa pieneneviä palkkakustannuksia. Tämä työtuomioistuimen mielestä puoltaa työnantajapuolen todistajien esittämää käsitystä, jonka mukaan kompensaatio on - allekirjoituspöytäkirjassa sovittujen, välittömästi vaikuttavien parannusten vastapainona - tarkoitettu aikaa myöten pieneväksi.

Esitetty tulkinta vastaa työtuomioistuimen käsityksen mukaan myös eri aloilla noudatettua sopimuskäytäntöä. Taulukkopalkkojen korotukset, palkkaryhmän muutokset, kokemusvuosien määrän lisääntyminen tai vastaavat muutokset eivät ole vaikuttaneet korottavasti taulukkopalkkoja korkeampiin henkilökohtaisiin palkkoihin (ks. esim. TT 1977:119, 1988:61, 1992:128 ja 1996:77), ellei toisin ole nimenomaan sovittu (TT 1988:65).

Tässä tapauksessa työnantaja on yksipuolisella päätöksellään suorittanut kompensaation erillisenä lisänä syksyyn 2001 saakka. Asiassa esitetty selvitys huomioon ottaen työnantajan päätös on työtuomioistuimen mielestä ollut perusteltu, eikä se siis yksin osoita, että kompensaatiolisä olisi tarkoitettu pysyväksi. A:lle kesällä 2001 uuden taulukkopalkan päälle suoritetun 500 markan suuruisen erillisen lisän ei myöskään ole näytetty perustuneen hänen luottamusmiesasemaansa.

Edellä esitetyistä syistä työtuomioistuin katsoo, että allekirjoituspöytäkirjan määräystä on sen tausta ja sanamuoto huomioon ottaen tulkittava vastaajan esittämällä tavalla. Kun A:n henkilökohtainen palkka on ollut työehtosopimuksen mukaista taulukkopalkkaa suurempi, palkkaan sisältyvä kompensaatio on siten voinut pienentyä hänen siirryttyään palkkataulukossa seuraavaan vuosiportaaseen. Näin ollen Palvelualojen ammattiliiton kanteen hyväksymiselle ei ole perustetta.

Oikeudenkäyntikulut

Palvelualojen ammattiliitto on jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry:n ja Globe-Ground Finland Oy:n oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikulujen määräksi on ilmoitettu 1 500 euroa. Määrä on riidaton.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry velvoitetaan korvaamaan Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry:n ja GlobeGround Finland Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 1500 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Jalanko, Virtanen, Vannela, Vertanen, Ahokas jäseninä. Sihteeri on ollut Mäkinen.

Tuomio on yksimielinen.