Labor court dismissed claim for sick pay when layoff continued after temporary work sites ended.
Legislator summary
AI generatedThe Labor Court dismissed the union's claim against the flooring company and its affiliated union regarding unpaid sick pay and collective agreement violations. The court found that the employee understood the two temporary work sites were distinct from a continuous employment relationship, meaning the layoff legally continued after the sites closed. Consequently, the employee's absence was treated as a layoff rather than sickness, depriving them of sick pay entitlement.
Legislator headnote
AI generatedSection 20 of the Collective Agreement on Flooring; Principle of temporal priority of absence grounds: When a layoff and sickness period overlap, the earlier starting layoff prevails, denying sick pay if the layoff legally continued after temporary work ended.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Työntekijän kanssa oli lomautuksen kestäessä sovittu kahdesta työkohteesta yhtiön toisella paikkakunnalla sijaitsevan toimipisteen alaisuudessa. Kun työstä sovittaessa työnantajan taholta oli selkeästi todettu työkohteiden kestoaika, työntekijän on täytynyt ymmärtää, että kysymys oli kahdesta tilapäisestä työstä ja että työnantajan tarkoituksena oli lomautuksen jatkuminen näiden työkohteiden päättymisen jälkeen. Työnantaja ei ollut siten menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti jättäessään antamatta työntekijälle uuden lomautusilmoituksen työkohteiden päättymisen jälkeen.
Koska työntekijän työssä poissaolon ensisijainen syy työkohteiden päättymisen jälkeen on ollut lomautus, ei hänellä ollut oikeutta sairausajan palkkaan jälkimmäisen työkohteen päättymisen jälkeiseltä työkyvyttömyysajalta.
TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 128
KANTAJA
Rakennusliitto ry, Helsinki
VASTAAJAT
Lattian- ja seinänpäällysteliitto ry, Helsinki
Suomen Lattiakeskus Oy, Nurmijärvi
ASIA
Työehtosopimuksen rikkominen ja valvontavelvollisuuden laiminlyönti
KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA
Suullinen valmistelu 11.10.2005
Pääkäsittely 8.11.2005
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Lattian-ja seinänpäällysteliiton ja Rakennusliiton välillä 30.11.2002 allekirjoitetussa lattianpäällystysalan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
4.TYÖPALKKOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
20 § Sairaus-ja tapaturma-ajan palkka
I Oikeus palkkaan työkyvyttömyysajalta
1. Työnantaja maksaa työntekijälle, joka on estynyt tekemästä työtä sairauden, tapaturman tai ammattitaudin vuoksi, palkkaa työkyvyttömyysajalta.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
III Palkanmaksuajanjakson pituus
1. Sairausajan palkkaa maksetaan toisen sellaisen työkyvyttömyyspäivän alusta lukien, joka työssä ollessa olisi ollut työntekijän työpäivä.
2. Sairausajan palkka maksetaan kuitenkin ensimmäisen työpäivän alusta lukien, jos työntekijän työsuhde on ennen sairauden alkua jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään kaksi (2) vuotta tai jos työkyvyttömyys kestää sairastumispäivän jälkeen yli sairausvakuutuksen karenssiajan (9 arkipäivää). Tältä päivältä maksettava korvaus on enintään 9,99 € tunnilta.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
5. Työkyvyttömyysajan palkanmaksun kesto määräytyy työntekijän ennen työkyvyttömyyden alkamista jatkuneen yhdenjaksoisen työsuhteen keston perusteella.
Sairausajan palkkaa maksetaan seuraavanpituisten ajanjakson työpäiviltä:
työsuhteen kesto..........................ajanjakso
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
yli kolme (3) vuotta mutta.....35 kalenteripäivää
alle viisi (5) vuotta
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Lattianpäällystysalan työehtosopimuksen osana noudatettavassa muiden ohella Lattian- ja seinänpäällysteliiton ja Rakennusliiton välillä solmitussa irtisanomissuojaa ja lomauttamista rakennusalalla koskevassa sopimuksessa (RISS) on muun muassa seuraavat määräykset:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Allekirjoittaneet liitot ovat sopineet, että rakennus-, vedeneristys-, lattianpäällystys-, maalaus- ja teknisen muurauksen aloilla työskentelevien työntekijöiden työsuhdeturva ja siihen liittyvät menettelytavat määräytyvät tämän sopimuksen osana noudatettavan työsopimuslain mukaan jäljempänä olevin poikkeuksin. Sopimuksen 5 §:ssä on lisäksi poikettu siitä, mitä on säädetty yhteistoiminnasta yrityksissä annetussa laissa yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvista asioista sekä työsopimuslain 5 luvun 3 §:ssä ja 9 luvun 3 §:ssä selvitysvelvollisuuden piiriin kuuluvista asioista.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
2 § Lomauttaminen
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
3. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia tilapäisestä työstä lomautuksen kestäessä, jolloin lomautus voi jatkua välittömästi työn tekemisen jälkeen ilman eri lomautusilmoitusaikaa.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
KANNE
Vaatimukset
Rakennusliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin
vahvistaa, että Suomen Lattiakeskus Oy on rikkonut lattianpäällystysalan työehtosopimuksen 2003-2004 sairausajan palkkaa koskevia määräyksiä jättäessään maksamatta A:lle työehtosopimuksen 20 §:n mukaista sairausajan palkkaa 23 päivän ajalta 4.8.-4.9.2004 ja että A:lla on oikeus saamatta jääneeseen 1 254,46 euron suuruiseen sairausajan palkkaan,
vahvistaa, että Suomen Lattiakeskus Oy on rikkonut lattianpäällystysalan työehtosopimuksen 2003-2004 määräyksiä lomauttamalla A:n ilman 14 päivän lomautusilmoitusaikaa irtisanomissuojaa ja lomauttamista rakennusalalla koskevan sopimuksen vastaisesti ja että A:lla on oikeus saamatta jääneeseen 1 073,60 euron suuruiseen lomautusilmoitusajan palkkaan 10 päivältä,
tuomitsee Suomen Lattiakeskus Oy:n työehtosopimuslain 7 §:n nojalla työehtosopimuksen tieten rikkomisesta hyvityssakkoon ja
tuomitsee Lattian- ja seinänpäällysteliiton työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon.
Rakennusliitto on lisäksi vaatinut Lattian- ja seinänpäällysteliiton ja Suomen Lattiakeskus Oy:n velvoittamista korvaamaan yhteisvastuullisesti Rakennusliiton oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä.
Perusteet
A oli ollut Suomen Lattiakeskus Oy:n palveluksessa 11.9.2000 alkaen. Työnantaja oli lomauttanut A:n 28.1.2004 alkaen. Lomautus oli kestänyt 13.6.2004 saakka, minkä jälkeen A oli ollut työssä Iisalmessa 30.6.2004 saakka. A oli ollut kesälomalla 1.7. - 9.7.2004. A oli tämän jälkeen ollut työssä Torniossa 12.7. - 31.7.2004, minkä jälkeen hän oli ollut sairauslomalla 4.8. - 4.9.2004. Viimeinen työjakso ennen sairauslomaa olisi jatkunut vielä ainakin viikon 31.7. jälkeenkin.
A oli ollut sairauslomalla 4.8. - 4.9.2004, mutta työnantaja ei ollut maksanut hänelle kyseiseltä ajalta työehtosopimuksen mukaista sairausajan palkkaa. Tällä ajanjaksolla A:lla olisi ollut 23 työpäivää, joilta hänelle olisi tullut maksaa sairausajan palkkaa 184 tunnilta. Koska A:n sairaus oli alkanut ennen kuin hänelle oli ilmoitettu lomautuksesta, oli poissaolon syyksi aikaprioriteettiperiaatteen mukaisesti katsottava sairaus.
Irtisanomissuojasta ja lomauttamisesta rakennusalalla tehdyn sopimuksen (RISS) mukaan lattianpäällystysalalla työskentelevien työntekijöiden työsuhdeturva ja siihen liittyvät menettelytavat määräytyvät sopimuksen
osana noudatettavan työsopimuslain mukaan sopimuksessa mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta. Työsopimuslain 5 luvun 4 §:n mukaan työnantajan on ilmoitettava työntekijälle lomauttamisesta henkilökohtaisesti viimeistään 14 päivää ennen lomautuksen alkua. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia RISS:n 2 §:n 3. kohdan mukaisesti tilapäisestä työstä lomautuksen kestäessä, jolloin lomautus voi jatkua välittömästi työn tekemisen jälkeen ilman eri lomautusilmoitusaikaa.
Työnantaja ei ollut sopinut A:n kanssa tilapäisestä työstä lomautuksen aikana. Tällöin lomautus ei ollut voinut jatkua työn tekemisen jälkeen välittömästi ilman eri lomautusilmoitusaikaa, vaan työnantajan olisi tullut antaa uusi lomautusilmoitus uutta 14 päivän lomautusilmoitusaikaa käyttäen. Työnantaja ei ollut ilmoittanut mitään sairausloman jälkeisestä lomautuksen jatkumisesta A:lle, vaikka hän oli ottanut yhteyttä työnantajaansa lomautuksen lopussa. A on näin ollen oikeutettu saamatta jääneeseen palkkaan 6.9.2004 lukien noudattamatta jätetyn lomautusilmoitusajan osalta. Korvausta on maksettava 80 h x 13,42 euroa eli yhteensä 1 073,60 euroa.
Rakennusliitto oli vaatinut Suomen Lattiakeskus Oy:tä korjaamaan työehtosopimuksen vastaisen menettelynsä muun muassa yritystason erimielisyysneuvotteluissa. Työnantaja ei ollut tähän suostunut.
Rakennusliiton ja Lattian- ja seinänpäällysteliiton välillä on neuvoteltu asiasta 14.10. ja 27.10.2004. Työnantajaliitto ei kuitenkaan ollut ryhtynyt toimenpiteisiin työehtosopimuksen määräysten vastaisen olotilan poistamiseksi. Kun Lattian- ja seinänpäällysteliitto oli selvistä työehtosopimusrikkomuksista huolimatta tukenut työnantajaa ja hyväksynyt tämän menettelyn, Lattian- ja seinänpäällysteliitto oli laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.
VASTAUS
Vastaus kannevaatimuksiin
Lattian- ja seinänpäällysteliitto ja Suomen Lattiakeskus Oy ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä.
Lattian- ja seinäpäällysteliitto ja Suomen Lattiakeskus Oy ovat lisäksi vaatineet Rakennusliiton velvoittamista korvaamaan Lattian- ja seinänpäällysteliiton ja Lattiakeskus Oy:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.
Kanteen kiistämisen perusteet
Vuoden 2004 kesäkuun alussa Suomen Lattiakeskus Oy:n aluepäällikkö B oli kysynyt aluepäällikkö C:ltä, olisiko hänellä lainata mattomiestä Oulun toimipisteeseen muutaman päivän ajaksi. C oli ilmoittanut B:lle Tampereen toimipisteestä lomautettuna olleen A:n yhteystiedot. Samalla C oli sanonut B:lle, että A:n lomautusta ei saa peruuttaa, koska työtä Tampereella ei ollut. C oli kehottanut B:tä toimimaan irtisanomissuojaa ja lomauttamista koskevan sopimuksen 2 §:n 3. kohdan edellyttämällä tavalla, jonka mukaan työnantaja ja työntekijä voivat sopia tilapäisestä työstä lomautuksen kestäessä, jolloin lomautus voi jatkua välittömästi työn tekemisen jälkeen ilman eri lomautusilmoitusaikaa.
B oli toiminut C:n pyytämällä tavalla. Hän oli ilmoittanut A:lle, että Iisalmessä olisi työtä muutamaksi päiväksi ja että kyse on tilapäisestä työstä, joka ei peruuta lomautusta.
Iisalmen työ oli alkanut 14.6.2004 ja sen oli todettu kestävän kummankin työntekijän osalta viisi päivää. Työn määrä ei ollut työskentelyn aikana lisääntynyt, mutta työn tekeminen oli kestänyt 30.6.2004 saakka. Ennen työn loppumista Iisalmessa B:n ja A:n kesken oli sovittu toisesta tilapäisestä työstä Torniossa lomautuksen kestäessä. Uusi työ oli alkanut 12.7.2004 ja päättynyt 30.7.2004, jolloin se oli ollut hieman kesken. Jäljellä olleet työt oli tehnyt eräs toinen yhtiön työntekijä ajalla 9. - 13.8.2004.
A oli jäänyt 4.8.2004 sairauslomalle, joka oli kestänyt useassa jaksossa 4.9.2004 saakka. Suomen Lattiakeskus Oy ei ollut suorittanut A:lle sairausajan palkkaa, koska A oli ollut sairauslomansa aikana lomautettuna. Suomen Lattiakeskus Oy ei ollut peruuttanut A:n 28.1.2004 alkanutta, toistaiseksi voimassa olevaa lomautusta. Lomautus menee aikaprioriteettisäännön mukaan sairausloman edelle. A oli tehnyt vain irtisanomissuojaa ja lomauttamista rakennusalalla koskevan sopimuksen 2 §:n 3. kohdan mukaisia tilapäisiä töitä lomautuksen kestäessä. Tällöin lomautus oli jatkunut välittömästi tilapäisen työn päätyttyä. A:lle oli etukäteen ilmoitettu Tornion työn loppumisesta
30.7.2004, jolloin työn olisi pitänyt olla valmis. Näin ollen A:lle oli ollut selvää, että lomautuksen kestäessä sovittu tilapäinen työ oli loppunut ennen sairausloman alkua ja että lomautus jatkuu.
Suomen Lattiakeskus Oy ei ollut menetellyt asiassa työehtosopimuksen vastaisesti. Mikäli katsottaisiin, että kyseessä on ollut lomautuksen peruutus, Suomen Lattiakeskus Oy:tä ei tule tuomita työehtosopimuslain 7 §:n mukaiseen hyvityssakkoon, koska Suomen Lattiakeskus Oy:n tarkoituksena oli ollut lomautuksen tilapäinen keskeytys.
Suomen Lattian-ja seinänpäällysteliitto oli toiminut asiassa Suomen Lattiakeskus Oy:n antaman tiedon varassa, minkä vuoksi liittoa ei voida tuomita hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Tausta ja erimielisyys
Suomen Lattiakeskus Oy on tammikuussa 2004 lomauttanut yhtiön Tampereen toimipisteen alueella työskennelleen A:n 28.1.2004 alkaen toistaiseksi. Saatuaan työnantajalta työtarjouksen A on ollut työssä yhtiön Iisalmessa sijainneessa työkohteessa 14.6. - 30.6.2004 ja yhtiön Torniossa sijainneessa työkohteessa 12.7. - 30.7.2004. A on ollut sairauslomalla 4.8. - 4.9.2004.
Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, onko A:n edellä mainittujen työskentelyjaksojen kohdalla ollut kysymys lattianpäällystysalan työehtosopimuksen osana noudatettavan irtisanomissuojaa ja lomauttamista rakennusalalla koskevan sopimuksen 2 §:n 3. kohdan mukaisesta tilapäisestä työstä lomautuksen kestäessä, ja onko lomautus siten voinut töiden päättymisen jälkeen jatkua ilman uutta lomautusilmoitusta. Lisäksi asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys A:n oikeudesta työehtosopimuksen mukaiseen sairausajan palkkaan edellä mainitulta sairausloma-ajalta.
Todistelu
Työtuomioistuimessa on kuultu kantajan puolesta todistelutarkoituksessa A:ta sekä vastaajien puolesta todistajina Suomen Lattiakeskus Oy:n Tampereen toimipisteen aluepäällikköä C:tä ja yhtiön Oulun toimipisteen aluepäällikköä B:tä.
A:n mukaan yhtiön Oulun konttorin aluepäällikkö B oli ennen hänen Iisalmen työkohteeseen menoaan ollut puhelimitse yhteydessä häneen ja ilmoittanut, että Iisalmessa olisi tarjolla töitä. Samassa yhteydessä oli tullut esille, että yhtiöllä olisi työmaa myös Torniossa. A oli B:n kanssa käymässään keskustelussa ilmoittanut, että hänellä oli lomia pitämättä ja että hän pitää kesälomaa kysymyksessä olevien työmaiden välillä. B oli työstä sovittaessa ilmoittanut Tornion työkohteen aikataulun. A:n muistaman mukaan B oli ilmoittanut, että työkohteen tulisi olla valmis elokuun loppuun mennessä. B:n kanssa käydyn keskustelun yhteydessä ei ollut tullut esille, että kysymys olisi lomautuksen kestäessä tehtävästä tilapäisestä työstä. A itse oli olettanut, että Tornion työkohteen päättymisen jälkeen hänen työnsä jatkuisi yhtiön Tampereen toimipisteen alueella. A:n mukaan hänelle oli maksettu vuosilomapalkat jo ennen hänen heinäkuussa pitämäänsä vuosilomaa.
C:n mukaan yhtiön Oulun toimipisteen aluepäällikkö B oli soittanut hänelle kesäkuun 2004 alussa tiedustellen, olisiko Tampereen toimipisteestä mahdollista lainata mattomiestä Ouluun. C oli antanut B:lle lomautettuna olleen A:n yhteystiedot ja korostanut B:lle sitä, että A:n 28.1.2004 alkanutta lomautusta ei saanut keskeyttää, koska Tampereen toimipisteessä ei huonosta työtilanteesta johtuen ollut työtä tarjolla.
Arviointi ja johtopäätökset
Irtisanomissuojaa ja lomauttamista rakennusalalla koskevan sopimuksen 2 §:n 3. kohdan mukaan työnantaja ja työntekijä voivat sopia tilapäisestä työstä lomautuksen kestäessä, jolloin lomautus voi jatkua välittömästi työn tekemisen jälkeen ilman eri lomautusilmoitusaikaa.
A on ollut lomautettuna Suomen Lattiakeskus Oy:n Tampereen toimipisteestä työn vähyyden vuoksi 28.1.2004 alkaen. Lomautuksen aikana hänelle on kesäkuun alussa tarjottu edellä todetuin tavoin työtä yhtiön Oulun toimipisteen alueelta. A:n samoin kuin yhtiön Oulun toimipisteen aluepäällikön B:n kertoman mukaan A:lle tehtyjen työtarjousten yhteydessä on tullut esille työmaiden kestoaika, joka Iisalmen työkohteen osalta on arvioitu viideksi päiväksi ja Tornion työkohteen osalta enintään kolmeksi viikoksi. Muista työkohteista tai lomautuksen mahdollisesta päättymisestä ei ole keskusteltu A:n ja työnantajan edustajien välillä. A:n on B:n kanssa käymänsä keskustelun perusteella täytynyt työtuomioistuimen mielestä ymmärtää, että kysymys on ollut kahdesta tilapäisestä työstä ja että työnantajan tarkoituksena on ollut lomautuksen jatkuminen näiden Tampereen toimipisteen ulkopuolella olleiden työkohteiden päättymisen jälkeen.
Työnantajan ja A:n välille näin syntyneen sopimuksen sisältöön ei työtuomioistuimen mielestä ole vaikuttanut sekään, että A on oman valintansa nojalla ilmoittanut vuosiloma-ajakseen työmaiden välille sijoittuvan ajan 1.7. - 9.7.2004. C:n kertomuksesta on käynyt ilmi, että yhtiössä noudatetun käytännön mukaan lomautettuna ollut henkilö on työttömyyskassalle tekemäänsä ilmoitukseen merkinnyt ajankohdan, jonka hän on halunnut katsoa vuosiloma-ajaksi. Tällainen ilmoitus ei ole muuttanut A:n työkomennuksia Iisalmessa ja Torniossa yhdenjaksoiseksi, tilapäistä työtä pidemmäksi työrupeamaksi.
A:n lomautus on siten voinut jatkua irtisanomissuojaa ja lomauttamista rakennusalalla koskevan sopimuksen 2 §:n 3. kohdan mukaisesti Tornion työkohteen päättymisen jälkeen ilman eri lomailmoitusaikaa. Näin ollen A:lla ei ole oikeutta kanteessa vaadittuun lomautusilmoitusajan palkkaan.
A on ollut sairauslomalla 4.8. - 4.9.2004 eli ajankohtana, jolloin hänelle tammikuussa 2004 annettuun lomautusilmoitukseen perustuva lomautuksensa on edelleen jatkunut. Silloin kun työntekijän sairausaika ja muu työstä poissaolo kohdistuvat samaan ajanjaksoon, työntekijän poissaoloa ja siihen liittyviä oikeuksia palkkaan arvioidaan oikeuskäytännössä ja oikeustieteellisessä kirjallisuudessa vakiintuneen aikaprioriteettiperiaatteen mukaisesti. Periaatteen nojalla työntekijän oikeus palkkaan poissaololta määräytyy sen mukaan, mikä poissaoloperuste on alkanut ensin. Koska A:n lomautus on alkanut tammikuussa 2004 eli ennen hänen sairauslomaansa, on ensisijaisena poissaoloperusteena 4.8. - 4.9.2004 välisenä aikana pidettävä hänen lomautustaan. Näin ollen A:lla ei ole oikeutta kanteessa vaadittuun sairausajan palkkaan.
Kun Suomen Lattiakeskus Oy ei ole menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti jättäessään antamatta A:lle uutta lomautusilmoitusta ja jättäessään maksamatta sairausajan palkan, ei myöskään Lattian- ja seinänpäällysteliitto ole syyllistynyt asiassa valvontavelvollisuuden laiminlyöntiin.
Oikeudenkäyntikulut
Jutun hävitessään Rakennusliitto on velvollinen korvaamaan Suomen Lattiakeskus Oy:n ja Lattian- ja seinänpäällysteliiton oikeudenkäyntikulut, joiden määräksi on ilmoitettu 2496 euroa. Vaadittu määrä on riidaton.
Tuomiolauselma
Kanne hylätään.
Rakennusliitto velvoitetaan korvaamaan Suomen Lattiakeskus Oy:n ja Lattian- ja seinänpäällysteliiton oikeudenkäyntikulut 2 496 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Äimä, Niskanen, Lindahl, Vertanen ja Salonen jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.
Tuomio on yksimielinen.