Legislator Case Law & Legislation
TT:2005-127 AI generated

Labor court rules fixed-term contracts need employer justification unless employee requested them.

Case Number TT:2005-127
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Partially Allowed

Legislator summary

AI generated

The labor court ruled that a fixed-term employment contract requires a valid employer reason unless the employee explicitly requested such a term. The court found the collective agreement clarified that contracts initiated by the employer need specific justification, while those requested by the employee do not. However, the court declined to determine if the plaintiff requested the term or was in an apprenticeship, leaving that factual question for the lower court.

Legislator headnote

AI generated

Merimieslain 3 §; Työsopimuslain 2 § 2 momentti: Fixed-term employment contracts require a justified employer reason unless the employee explicitly requested the fixed term or the situation constitutes an apprenticeship.

Keywords

AI generated
fixed-term employment employer justification employee request apprenticeship exception collective agreement maritime labor law termination protection

Cited Legislation

AI generated
Maritime Act 3 §
Employment Contracts Act 2 § 2nd paragraph
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Kysymys työehtosopimuksen määräaikaisen työsopimuksen tekemistä koskevan määräyksen tulkinnasta.

TYÖTUOMIOISTUIN LAUSUNTO Nro 127

KUULTAVAT

Suomen Varustamoyhdistys ry, Helsinki

Ålands Redarförening rf, Maarianhamina

Suomen Laivanpäällystöliitto ry, Helsinki

ASIA

Helsingin käräjäoikeuden lausuntopyyntö merimiehen työsuhteen irtisanomista koskevassa asiassa (A / Oy Rettig Ab Bore)

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Suomen Varustamoyhdistyksen, Ålands Redarföreningin ja Suomen Laivanpäällystöliiton välillä 9.2.1998 allekirjoitetussa työehtosopimuspöytäkirjassa on muun ohella seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

7 Työehtosopimukseen otetaan uusi määräys: "Määräaikainen työsopimus voidaan tehdä merimieslain 3 §:n ja työsopimuslain 2 §:n 2 momentin säännöksistä ilmenevien tarkoitusperien mukaisesti, jos työn luonne, sijaisuus, harjoittelu tai muu näihin rinnastettava määräaikaista sopimusta edellyttävä seikka on siihen syynä, tai jos työnantajalla on muu yrityksen toimintaan tai suoritettavaan työhön liittyvä perusteltu syy määräaikaisen työsopimuksen tekemiseen. Osapuolet toteavat, että tämän työehtosopimuskohdan tarkoituksena on estää työntekijän irtisanomissuojan ja työntekijälle työsuhteen kestosta johtuvien etujen kiertäminen".

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KÄSITTELY KÄRÄJÄOIKEUDESSA

KANNE

A on Oy Rettig Ab Borea vastaan ajamassaan kanteessa muun ohessa vaatinut vahvistettavaksi, että A:n ja Oy Rettig Ab Boren välistä 21.5.2003 alkanutta merimieslain mukaista työsopimussuhdetta on ollut pidettävä toistaiseksi voimassa olevana, ja vaatinut yhtiön velvoittamista maksamaan hänelle merimieslain mukaista irtisanomisajan palkkaa, työsopimussuhteen perusteettoman päättämisen johdosta merimieslain 66 §:n mukaista korvausta ja merimieslain 65 §:n mukaisena hyvikkeenä kuuden kuukauden peruspalkkaa kiinteine lisineen vastaavan määrän.

Yhtiöllä ei ollut ollut lain eikä sovellettavan työehtosopimuksen mukaista perustetta solmia määräaikaista työsopimusta A:n kanssa. A palkattiin irtisanoutuneen II perämiehen tilalle. Lisäksi aluksella aloitti 31.10.2003 II perämiehenä uusi henkilö, jolla ei ollut aikaisempaa kokemusta perämiehen tehtävistä. A:n tehtävänkuva muutettiin 5.11.2003 I perämieheksi, sillä aikaisempi I perämies sanoi itsensä irti. A:n työsopimussuhteen päättymisen 31.12.2003 jälkeen lokakuun lopussa aloittanut henkilö jatkoi II perämiehenä ja I perämieheksi tuli uusi henkilö. A:n työsopimusta oli pidettävä toistaiseksi voimassa olevana.

Työehtosopimuspöytäkirjan 7 kohdan ja siinä viitattujen työsopimuslain ja merimieslain perusteella oli määräaikaisen työsopimuksen käyttämiselle oltava erityisiä perusteita. Merimieslain 3 §:ää oli tulkittava määräaikaisia työsuhteita koskevan direktiivin mukaisesti niin, että määräaikaisen työsopimuksen käyttämiselle oli oltava erityisiä perusteita. Asiaa koski Euroopan Neuvoston direktiivi 1999/70. Vaikeudet saada aluksia rahdatuiksi eivät voi olla peruste määräaikaisten työsopimusten tekemiselle.

VASTAUS

Oy Rettig Ab Bore on kiistänyt kanteen.

Kysymyksessä ei ollut toistaiseksi voimassa ollut työsopimus, vaan työsopimus A:n kanssa tehtiin määräaikaiseksi. Ensimmäinen määräaikainen työsopimus tehtiin 18 viikoksi ja sopimus päättyi 23.9.2003. Tämän jälkeen määräaikainen sopimus tehtiin 31.12.2003 saakka. A oli hakenut määräaikaista työsopimussuhdetta saadakseen työharjoittelua ja oli myös silloiselle työnantajalleen perustellut määräaikaista virkavapaushakemustaan harjoittelun tarpeella. Yhtiön taloudellinen tila epävarmasta rahtaustilanteesta johtuen oli epävarma eikä yhtiö voinut tämän vuoksi tarjota A:lle jatkuvaa työsopimusta. Yhtiöllä oli ollut perusteltu syy tehdä määräaikainen työsopimus A:n kanssa.

Merimieslain 3 §:n perusteella määräaikainen työsopimus voitiin tehdä ilman erityistä perustetta. Koska merimieslaki oli erityislaki suhteessa työsopimuslakiin, oli sitä sovellettava. Määräaikaista työsopimusta ei tarvitse merimieslain 38 §:n 1 momentin mukaan irtisanoa. Koska työsopimus oli tehty määräaikaisena, erillistä irtisanomisaikaa ei tarvinnut soveltaa eikä A ollut oikeutettu irtisanomisajan palkkaan. A ei ollut oikeutettu merimieslain 66 §:n 1 momentin mukaiseen korvaukseen, koska työsopimusta ei ollut purettu. A ei ollut oikeutettu merimieslain 65 §:n mukaiseen hyvikkeeseen, koska työsopimusta ei ollut purettu. Joka tapauksessa yhtiö kiisti vaaditun hyvikkeen yli kolmen kuukauden palkan määrän osalta. A palasi vakituisen työnantajansa palvelukseen 19.1.2004.

KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

Käräjäoikeus on pyytänyt työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla työtuomioistuimen lausunnon 9.2.1998 päivätyn työehtosopimuspöytäkirjan kohdan 7 tulkinnasta. Työsuhteen irtisanomista koskevan riidan osapuolilla on erilainen käsitys siitä, onko määräaikaisen työsopimuksen tekeminen edellyttänyt perusteltua syytä ja mikä on merimieslain 3 §:n 1 momentin säännöksen merkitys työehtosopimusmääräystä tulkittaessa.

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut Suomen Varustamoyhdistykselle, Ålands Redarföreningille ja Suomen Laivanpäällystöliitolle tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi.

Suomen Varustamoyhdistys, Ålands Redarförening ja Suomen Laivanpäällystöliitto ovat yhteisessä lausunnossaan esittäneet seuraavaa:

1. Osapuolten välillä 9.2.1998 allekirjoitetun työehtosopimuspöytäkirjan 7. kohtaan otettiin määräys määräaikaisen työsopimuksen solmimisen edellytyksistä. Määräys on ollut voimassa 1.1.1998 lähtien ja se on myös osa nykyistä, 30.9.2007 asti voimassa olevaa työehtosopimusta.

Määräyksellä on haluttu selkeyttää merimieslain 3 §:n tulkintaa kirjaamalla niitä seikkoja näkyviin, joiden perusteella työnantajan aloitteesta voidaan solmia työnantajan ja työntekijän välillä määräaikainen työsopimus. Johtoa määräaikaisten sopimusten solmimisen perusteista on määräykseen haettu myös silloisesta voimassaolevasta työsopimuslaista.

2. SVY, ÅR ja SLPL toteavat, että voimassa oleva 9.2.1998 päivätyn työehtosopimuspöytäkirjan 7. kohdan määräys koskee tilanteita, joissa määräaikainen työsuhde on solmittu työnantajan aloitteesta. Se ei koske tilanteita, joissa määräaikainen työsopimus on tehty työntekijän aloitteesta.

3. Työehtosopimusosapuolet toteavat yhteisenä tulkintanaan, että tilanteessa, jossa on kyse työharjoittelusta, on työehtosopimuksen mukaan työnantajalla peruste määräaikaisen sopimuksen solmimiselle. Käräjäoikeudessa esillä olevasta tapauksesta työehtosopimusosapuolille on syntynyt se käsitys, että kyse on ollut normaalista työharjoittelusta ja peruste tällöin määräaikaisten sopimusten solmimiselle on ollut olemassa. Tätä puoltaisi myös se seikka, että kantaja on ollut lausuntopyyntöön liitetyn kertoelman mukaan "virkavapaalla" toistaiseksi voimassaolevasta työsuhteestaan toiseen varustamoon.

Toisaalta työehtosopimusosapuolet toteavat, että mikäli tilanne on ollut se, että kantaja oli nimenomaisesti itse halunnut määräaikaiseen työsuhteeseen, mihin myös näyttäisi vastaajan "virkavapaus" viittaavan, ei tällaisen määräaikaisen työsopimuksen solmimiselle tarvitse olla työehtosopimuksen tai merimieslain mukaan perusteltua syytä.

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Työehtosopimuspöytäkirjan 7 kohdassa on sovittu siitä, että määräaikainen työsopimus voidaan tehdä merimieslain 3 §:n ja vuoden 1970 työsopimuslain 2 §:n 2 momentin säännöksistä ilmenevien tarkoitusperien mukaisesti, jos työn luonne, sijaisuus, harjoittelu tai muu näihin rinnastettava määräaikaista sopimusta edellyttävä seikka on siihen syynä, tai jos työnantajalla on muu yrityksen toimintaan tai suoritettavaan työhön liittyvä perusteltu syy määräaikaisen työsopimuksen tekemiseen.

A on solminut Oy Rettig Ab Boren kanssa merimiehen työsopimuksen, joka on sitä allekirjoitettaessa merkitty määräaikaiseksi ja kestämään noin 18 viikkoa 21.5.2003 lukien sekä sittemmin jatkettu päättymään 31.12.2003.

Työehtosopimukseen osalliset ovat työtuomioistuimelle antamassaan lausunnossa ilmoittaneet, että työehtosopimuspöytäkirjan määräyksellä on haluttu selkeyttää merimieslain 3 §:n tulkintaa kirjaamalla perusteita, joiden nojalla työnantajan aloitteesta voidaan solmia määräaikainen työsopimus. Jos kuitenkin työntekijä on itse halunnut määräaikaiseen työsuhteeseen, ei tällaisen määräaikaisen työsopimuksen solmimiselle tarvitse olla työehtosopimuksessa tarkoitettua perusteltua syytä. Edelleen työehtosopimusosalliset ovat olleet yhtä mieltä siitä, että tilanteessa, jossa on kyse työharjoittelusta, työehtosopimuksen mukaan voidaan solmia määräaikainen sopimus.

Työtuomioistuimella ei ole perusteita päätyä tulkittavana olevan määräyksen sisällöstä muunlaiseen käsitykseen. Näin ollen työtuomioistuin lausuntonaan esittää, että työnantajan aloitteesta tehtävälle määräaikaiselle työsopimukselle on työehtosopimuspöytäkirjan 7 kohdan nojalla oltava pöytäkirjassa tarkoitettu peruste. Työntekijän aloitteesta tehtävälle määräaikaiselle työsopimukselle ei erityistä syytä tarvita. Työharjoittelu on tavallisesti ja myös tässä tapauksessa vastaajan mukaan sellainen syy, jonka vuoksi työntekijällä on intressi rajoittaa työsopimuksen kestoa, ja määräaikainen työsopimus voidaan siten solmia.

Ottamatta lähemmin kantaa merimieslain 3 §:n 1 momentin tulkintaan työtuomioistuin toteaa, että merimieslaissa kuten yleensäkin työlainsäädännössä asetetaan vain työsuhteiden vähimmäisehdot, joita paremmista ehdoista voidaan pätevästi sopia. Määräaikaisten työsopimusten solmimiselle on siten voitu myös merimieslain kannalta asettaa sellaisia rajoituksia, joista tässä tapauksessa on työehtosopimuspöytäkirjalla sovittu.

Työtuomioistuimella ei kuitenkaan ole perusteita ottaa kantaa siihen kysymykseen, onko käräjäoikeudessa vireillä olevan jutun kantaja A ollut työharjoittelussa tai onko hän muutoin itse halunnut määräaikaiseen työsuhteeseen. Tältä osin asia jää käräjäoikeuden lopullisesti ratkaistavaksi sille esitetyn ja vielä mahdollisesti esitettävän aineiston perusteella.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Äimä, Niskanen, Lindahl, Vertanen ja Lehto jäseninä. Esittelijä on ollut Salonen.

Lausunto on yksimielinen.