Labor court dismissed union claim that trucking company violated collective agreement by using a specific pay system.

Yhtiö sovelsi kuorma-autoalan työehtosopimuksen piirissä oleviin työntekijöihinsä palkkausjärjestelmää, joka perustuu 92 tunnin pituiseen kaksiviikkoisjaksoon. Jaksopalkkaan sisältyy 80 työtunnin mukaan laskettu taulukkopalkka sekä 50 prosentilla korotettu peruspalkka korvauksena 12 ylityötunnista riippumatta siitä, tekeekö työntekijä jaksossa ylitöitä vai ei. Myös työehtosopimuksen mukaiset lisät on eräin poikkeuksin sisällytetty peruspalkkaan.

Asiassa jäi näyttämättä, että työehtosopimuksen mukaiset palkat odotus-, lastaus- ja purkuajoilta, ilta- ja yötyölisät tai ylityö- ja sunnuntaityökorvaukset olisivat palkkausjärjestelmää käytettäessä jääneet jossakin tapauksessa maksamatta. Kun muitakaan työaikasäännöksiä tai -määräyksiä ei näytetty rikotun, työntekijäliiton kanne tuli hylätyksi.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 124

KANTAJA

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry, Helsinki

VASTAAJAT

Autoliikenteen Työnantajaliitto ry, Helsinki

Myway Oy, Nurmijärvi

ASIA

Työehtosopimuksen tieten rikkominen

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 12.10.2005

Pääkäsittely 7.11.2005

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välillä 1.2.2003-31.1.2006 voimassa olevassa kuorma-autoalan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

8 § Palkat

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2. Odotusajan palkka

Odotusajan palkka määräytyy taulukkopalkan mukaan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

10 § Erilliset lisät

1. Ilta ja yötyölisät

Klo 18.00-22.00 välisenä aikana tehdyiltä työtunneilta maksetaan iltatyölisää 15 % taulukkopalkasta ja klo 22.00-6.00 välisenä aikana yötyölisää 20 % taulukkopalkasta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

11 § Säännöllinen työaika

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

11. Milloin autonkuljettaja tai apumies joutuu matkallaan odottamaan, ei tätä aikaa lueta työajaksi, mutta suoritetaan siitä korvaus.

Mikäli autonkuljettaja joutuu toistuvasti siirtämään autoa lastaajan tai purkajan määräyksestä, luetaan kyseinen aika kuljettajan työajaksi. Mikäli autonkuljettaja joutuu vastaavissa olosuhteissa odottamaan joutumatta toistuvasti siirtämään autoa ja saa vapaasti poistua autonsa luota, maksetaan kyseisestä ajasta odotusajan palkkaa lukematta sitä työaikaan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

14 § Yli-, hätä ja sunnuntaityö ja niistä maksettavat korvaukset

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2. Työajan määräytyessä työaikalain 7 §:n mukaan (jaksotyö) on kaksiviikkojakson säännöllisen työajan ylittäviltä kahdeltatoista (12) ensimmäiseltä tunnilta maksettava viidelläkymmenellä (50) prosentilla ja sen yli meneviltä sadalla (100) prosentilla korotettu palkka.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5. Sunnuntaina, kirkollisena juhlapäivänä, itsenäisyyspäivänä ja vapunpäivänä tehdystä työstä maksetaan sadalla (100) prosentilla korotettua palkka.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

tuomitsee Myway Oy:n maksamaan hyvityssakkoa työehtosopimuksen määräysten tieten rikkomisesta,

tuomitsee Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n maksamaan hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä ja

velvoittaa vastaajat yhteisvastuullisesti korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut.

Perusteet

Työnantajan soveltama palkkausjärjestelmä johtaa työehtosopimusta huonompaan palkkaan, koska kuljettajalle ei makseta palkkaa purku- ja lastausajoilta, ilta- ja yötyölisiä eikä odotusajan palkkaa. Ilta- ja yötyölisät voidaan sinänsä sisällyttää sopimukseen. Sovellettava palkkausjärjestelmä on myös työehtosopimuksen 11 §:n 11 kohdan määräyksen vastainen, koska korvausta odotusajalta ei makseta. Kun palkka maksetaan muun kuin työehtosopimuksen mukaisen tuntipalkkauksen mukaan, pitää erikseen maksaa taulukkopalkan mukainen odotusajan palkka.

Ylityöstä ja sunnuntaityöstä pitää maksaa erikseen korotettua palkkaa, eikä niitä saa sisällyttää kuljettajalle muulla kuin työehtosopimuksen mukaisella tuntipalkkaperusteella maksettavaan palkkaan. Kuljettajalle ei ole maksettu ylityöstä erikseen korotettua palkkaa, vaan ylityö on sisällytetty 92 tunnilta maksettavaan jaksopalkkaan. Tämä merkitsee käytännössä sitä, ettei tätä suuremmasta ylitöiden määrästä makseta korotettua palkkaa. Ylityökorvaukset tulee myös eritellä. Vuonna 2003 yhtiössä ei ole maksettu korvausta sunnuntaityöstäkään.

Kuljettaja, joka valitsee työehtosopimuksen mukaisen palkkauksen, ei saa tehdä ylityötä eikä hän kuulu yrityksessä kerran vuodessa maksettavan bonuspalkkajärjestelmän piiriin. Käytännössä työntekijät valitsevat Simeon-sopimuksen ja tekevät enemmän ylitöitä kuin mistä heille maksetaan.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on 4.1.2004 lähettämällään kirjeellä ilmoittanut Autoliikenteen Työnantajaliitolle, ettei Myway Oy:ssä noudateta työehtosopimusta. Liitto on kehottanut työnantajaliittoa valvomaan, että yritys noudattaa työehtosopimusta kaikilta osin. Työnantajaliitto on 5.5.2004 päivätyllä kirjeellään ilmoittanut, että yritys noudattaa työehtosopimusta ja että yrityskohtaista sopimusta voidaan soveltaa, jos työehtosopimuksen vähimmäisehdot täyttyvät. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n kehotuksesta huolimatta Autoliikenteen Työnantajaliitto on laiminlyönyt valvoa, ettei Myway Oy riko työehtosopimuksen määräyksiä.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Autoliikenteen Työnantajaliitto ry ja Myway Oy ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä sekä oikeudenkäyntikulujensa korvaamista korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Myway Oy on koti- ja ulkomaan kuorma- ja säiliöautoliikennettä harjoittava yritys. Yrityksessä työskentelee noin 70 työntekijää. Yhtiössä on käytössä niin kutsuttu Simeon-sopimus, joka sisältää muun muassa palkkaukseen liittyviä säännöksiä. Kukin työntekijä on voinut valita, haluaako hän palkkansa määräytyvän työehtosopimuksen vähimmäistason vai Simeon-sopimuksen perusteella. 67 työntekijää on valinnut Simeon-sopimuksen mukaisen palkkauksen. Palkan määräytyminen on kirjattu kunkin työntekijän työsopimukseen. Simeon-sopimuksen suosio johtuu siitä, että työntekijöiden kokonaisansiot ovat vähintään työehtosopimuksen tasoa ja pääsääntöisesti selvästi sen tason ylittävät.

Simeon-sopimuksessa määritelty työntekijän tuntipalkka sisältää aina, tekeepä hän kuinka vähän tai paljon työtä tahansa, 50 prosentin ylityökorvauksen. Mikäli työntekijä tekee yli 92 tuntia töitä kaksiviikkoisjakossa, hänen tulee ilmoittaa asiasta välittömästi ja viimeistään viikon kuluessa palkanmaksupäivästä palkanlaskijalle. Ilmoituksen jälkeen työntekijälle maksetaan 100 prosentin ylityökorotukset. Sunnuntaityökorotuksia ei ole sisällytetty Simeon-sopimuksen palkkaan, vaan ne maksetaan aina erikseen työntekijän tekemän työilmoituksen perusteella. Työtunteina on maksettu kaikki tunnit työpäivän aloituksesta alkaen aina lopetukseen saakka, joten myös odotusajasta ja tauoista on maksettu työajan palkka. Myös purku- ja lastausajoilta on maksettu työajan palkka työntekijän täyttämän ajoselvitysraportin perusteella. Ilta- ja yötyöt on maksettu Simeon-järjestelmän kautta, koska siinä maksetaan ylimääräisistä tunneista, jotka kattavat nämä lisät.

Mikäli ajomatka ylittää 80 kilometrin säteen, palkanlaskennan perusteena käytetään työtuntimäärää, joka määräytyy ajomatkan etäisyyden ja asiakaspaikkojen lukumäärän perusteella. Laskennassa käytetään keskimääräistä ajonopeutta 60 kilometriä tunnissa, vaikka todellinen keskimääräinen ajonopeus on lähes poikkeuksetta suurempi. Jos asiakaspaikkoja on enemmän kuin yksi, työtunteihin lisätään yksi tunti. Näin määräytyvästä työtuntimäärästä ei vähennetä odotus- tai taukoaikoja. Työtuntimäärä kerrotaan työntekijän kokonaistuntipalkalla.

Työntekijöiden tekemä todellinen työaika on mitoitettu siten, että se jää alle 92 tunnin. Työ sisältää paljon odotusta, jota ei lueta työehtosopimuksen mukaan työaikaan ja joka ei siten kerrytä ylitöitä. Odotusajan runsaus on kirjattu myös työntekijöiden työsopimuksiin. Simeon-sopimuksessa odotusajan palkka ja taukoajat on maksettu kaikissa ajoissa työtunteina työntekijän tekemän tuntiselvityksen ja odotusajan osalta asiakkaan mahdollisesti vahvistuksen perusteella. Yli 80 kilometrin toimintasäteellä suoritetuista ajoista odotusajan palkka lisätään työntekijälle maksettaviin työtunteihin, mikäli ajomatkan ja asiakaspaikkojen lukumäärän perusteella laskettu työtuntimäärä ei riitä kattamaan työtuntien lisäksi todellisia odotustunteja. Odotusajan palkan laskentaperusteena on sama eritelty kokonaistuntipalkka kuin tehdyn työajankin, vaikka työehtosopimuksen mukaan korvausperusteeksi on määrätty taulukkopalkka.

Yhtiö ei ole tieten rikkonut työehtosopimuksen palkkasäännöksiä. Yhtiö on eritellyt kokonaistuntipalkan sisältämät 50 prosentin ylityökorvaukset. Sunnuntaityökorvaukset ja 100 prosentin ylityökorvaukset maksetaan työntekijän ilmoituksen perusteella erikseen. Simeon-sopimuksen käyttäminen on kullekin työntekijälle vapaaehtoista. Yhtiö on myös ryhtynyt parannustoimenpiteisiin välittömästi saatuaan työnantajaliitolta tiedon AKT:n valvontakehotuksesta. Uusi järjestelmä on otettu käyttöön vuoden 2005 alussa, ja sen myötä muun muassa työntekijän palkkaerittelyssä on aiempaa yksityiskohtaisemmin eriteltyinä kaikki palkan erät.

Autoliikenteen Työnantajaliitto ei ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan. Työnantajaliitto on reagoinut välittömästi AKT:n esittämiin väitteisiin ja selvittänyt asiaa yhtiön kanssa. Työnantajaliiton kehotuksesta yhtiössä on ryhdytty kehittämään entistä selkeämpää työaikakirjanpitoa.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

1. Simeon-sovelluksesta esitetty selvitys

Asiassa on erimielisyyttä siitä, onko Myway Oy:n käyttämä Simeon-palkkausjärjestelmä kuorma-autoalan työehtosopimuksen vastainen siten, että yhtiö olisi sitä soveltaessaan rikkonut työehtosopimuksen erinäisiä lisiä ja korvauksia koskevia määräyksiä ja pakottavia työaikasäännöksiä.

Työtuomioistuimessa on Simeon-sovelluksen synnystä ja sisällöstä kuultu kantajapuolen nimeämänä todistajana autonkuljettaja A:ta sekä työnantajapuolen nimeäminä todistajina Myway Oy:n varatoimitusjohtaja B:tä ja autonkuljettaja C:tä. Kirjallisina todisteina on esitetty muun muassa A:n 22.6.1998 päivätty työsopimus sekä yhtiön työntekijöiden palkkaerittelyjä vuosilta 2003-2005 niihin liittyvine selvityksineen.

A:n mukaan työntekijöillä on käsitys, ettei Simeon-sopimuksessa rajoiteta työntekoa toisin kuin työehtosopimuksen mukaisessa palkkauksessa. Simeon-sopimus takaa palkan 92 tuntiin asti, mutta ilta- ja yötyölisiä siihen ei kuulu. Sadalla prosentilla korotettavia tunteja ei ole lainkaan maksettu, koska käytännössä kukaan ei ilmoita rajan täyttymisestä. Jos työntekijä ilmoittaisi yli 92 tunnin menevät työtunnit, enempi työnteko estettäisiin.

A:n mukaan yhtiössä ei ole työvuorolistoja, vaan tieto seuraavasta ajosta saadaan joko puhelimitse tai päätteelle autoon. Tehdyt työtunnit ilmenevät ajoselvityksistä. Ajettaessa yli 80 kilometrin säteellä kysymyksessä on urakkapalkka eikä aikapalkka. Kilometripalkka vähentää kuljettajan taukoja, koska tällöin kuljettaja ahnehtii kilometrejä eikä malta pitää taukoja.

B on kertonut olevansa Kiito-Simeon Oy:n palveluksessa ja toimivansa varatoimitusjohtajana sekä Kiito-Simeon Oy:ssä että Myway Oy:ssä. Todistajan tehtäviin kuuluu muun muassa henkilöstöasioiden hoitaminen. Simeon-järjestelmässä erotellaan alle 80 kilometrin pituiset ja sitä kauemmas ulottuvat ajoreitit. Palkka alle 80 kilometrin ajomatkoista maksetaan tuntiperusteen mukaan, ja tätä pidemmistä palkka maksetaan reissupalkka-periaatteella ajokilometrien ja asiakaspaikkojen mukaan. Ajokilometrit muunnetaan tunneiksi siten, että laskentaperusteena on 60 kilometrin tuntinopeus.

B:n mukaan 50 prosentin ylityökorvaukset on laskettu peruspalkan päälle, ja sunnuntaityölisä on koko ajan maksettu erikseen. Myös 100 prosentin ylityölisiä on maksettu, jos kuljettaja on erikseen näistä tunneista ilmoittanut. Joskus kuljettajat ovat ilmoittaneet haluavansa tehdä tunteja sisään ja pitää myöhemmin vapaata. Työntekijöitä ei ole kielletty tekemästä ilmoituksia yli 92 tunnin menevästä työajasta. Käytännössä työaika ei kuitenkaan ylitä 92 tuntia, koska kaksiviikkoisjaksoon todellisuudessa sisältyy paljon odotusaikaa, joka ei työehtosopimuksen mukaan kartuta työaikaa. Työaikaa seurataan työaikailmoitusten perusteella. Ajoneuvopäätteistäkin saa viitteitä siitä, kuinka ajotehtävät etenevät.

Edelleen B:n mukaan myös purku- ja lastausajoilta maksetaan siten, että niin sanotuista maaseutukeikoista ensimmäisestä paikasta maksetaan kahden tunnin palkka. Alle 80 kilometrin ajoissa purku- ja lastausajoilta maksetaan työtunteina työntekijän ajoselvityksen mukaan. Myös odotusajan palkka maksetaan 80 kilometrin säteen sisällä, eikä vähennyksiä tehdä edes tauoista. Jos kuljettaja merkitsee ajoselvitykseen erityisen syyn, jonka vuoksi matka on esimerkiksi onnettomuuden vuoksi viivästynyt, maksetaan palkka myös tältä ajalta.

B:n mukaan maakuntakeikoilla 92 tunnin työaika kattaa käytännössä lisät, kun otetaan huomioon todellinen ajonopeus ja kiinteä asiakaspaikkakorvaus. Alle 80 kilometrin alueella tehtävä työ on pääasiassa päiväsaikaan tehtävää työtä, koska asiakkaat sulkevat ovensa kello 16-17. Lisäksi yhtiössä on käytössä omia lisiä kuten kannustinlisiä ja konttinostoista maksettavat Sideloader-lisät. Tuloksellisina vuosina yhtiössä on myös jaettu bonusta kuljettajille. Bonuspalkka on osa Simeon-sopimusta.

B:n mukaan Simeon-sopimus ei ole työntekijöille pakollinen. Työehtosopimuksen mukaisen palkkauksen on yhtiössä valinnut vain kolme työntekijää, joista A on yksi. Kaksi muuta ajavat säiliöautoja eivätkä kuulu kuorma-autoalan työehtosopimuksen piiriin. Simeon-sopimus on hallinnollisesti joustava. Järjestelmä on säilynyt sellaisenaan vuodesta 1997 alkaen. Simeon-sopimusta ei sovelleta Venäjän ajoihin. Erot kantajan esittämissä työtuntien määrissä johtuvat siitä, ettei odotusaikoja ole vähennetty työajasta ja työaikaan on laskettu mukaan myös Venäjälle suuntautuneet ajot.

Edelleen B:n mukaan vuoden 2005 alusta yhtiössä on otettu käyttöön uusi työ- ja odotusaikojen raportointimenettely, jossa kuljettaja ilmoittaa kaksiviikkoisjaksoittain päivittäiset työ- ja odotusaikansa. Tilinauhoissa 50 prosentin ylityöt ja odotusaika näkyvät nyt eriteltyinä. Töiden aloitusajat ilmenevät työvuoroluetteloista. Työaikaa seurataan myös työntekijöiden tekemien ajoselvitysten perusteella. Ajopiirturinkiekoistakin saadaan selville mahdolliset ylityöt.

C on kertonut olleensa Myway Oy:n palveluksessa autonkuljettajana vajaat 12 vuotta. Todistaja oli toiminut luottamusmiehenä vuosina 1999-2002, mutta ei ole nyt kantajaliiton jäsen. Todistaja on ajanut lähes kaikkea yhtiössä olevaa ajoa sekä Venäjällä että kotimaassa. Simeon-järjestelmä luotiin vuonna 1997. Myös työntekijäpuoli oli ollut mukana neuvotteluissa, joissa Simeon-järjestelmä oli todettu parhaaksi. Tuolloin luottamusmiehenä toiminut työntekijä oli antanut ymmärtää neuvottelijoiden olleen yhteydessä Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:hen. Todistajalla oli käsitys, että AKT oli hyväksynyt sopimuksen. Todistaja kuuluu Simeon-sopimuksen piiriin.

C:n mukaan työnantaja ei ole kieltänyt tekemästä työtä yli 92 tuntia. Jos raja ylittyy, asiasta tulee mainita. Todellista työtä ei kuitenkaan tule yli 92 tunnin, vaan korkeintaan 70 tuntia kahdessa viikossa. Sunnuntaityölisät on aina maksettu erikseen. Odotusaikaa on ainakin neljäsosa työpäivästä. Odotusaikana ei tarvitse tehdä mitään, ja autostakin voi poistua esimerkiksi kahville. Simeon-sopimus johtaa työehtosopimusta parempaan palkkaan. Työntekijä voi päättää kumman vaihtoehdon valitsee. Simeon-sopimus on työajoiltaan joustavampi ja euromääräisesti parempi kuin työehtosopimuksen mukainen palkkaus.

3. Arviointi ja johtopäätökset

3.1 Yhtiön käyttämä palkkausjärjestelmä

Esitetyn selvityksen mukaan Myway Oy:ssä käytössä oleva Simeon-sovellus perustuu 92 tunnin pituiseen kaksiviikkoisjaksoon. Tuntimäärässä otetaan huomioon kaikki ajotehtävän alkamisen ja päättymisen väliset tunnit riippumatta siitä, kuinka paljon tähän aikaan sisältyy työtä, odotusta tai muuta aikaa. Yli 80 kilometrin säteelle ulottuvat ajot muunnetaan tunneiksi käyttäen laskentaperusteena 60 kilometrin tuntinopeutta todellisesta tuntinopeudesta huolimatta. Näissä ajoissa muunnetaan lisäksi asiakaskäynnit laskennallisiksi tunneiksi.

Kaksiviikkoisjakson palkkaan on sisältynyt 80 työtunnin mukaan laskettu taulukkopalkka sekä 50 prosentilla korotettu peruspalkka korvauksena 12 ylityötunnista riippumatta siitä, tekeekö työntekijä jaksossa ylitöitä vai ei. Työehtosopimuksen mukaiset lisät on eräin poikkeuksin sisällytetty peruspalkkaan.

Asianosaiset ovat olleet eri mieltä siitä, koskeeko Simeon-sovellus myös ulkomaille suuntautuvia ajoja. Vastaaja on ilmoittanut sopimuksen koskevan vain kotimaahan suuntautuvia ajoja. Kantaja ei ole esittänyt mitään selvitystä Simeon-sovelluksen ulottumisesta myös ulkomaan ajoihin. Näin ollen työtuomioistuin lähtee siitä, ettei Simeon-sovellus koske ulkomaille suuntautuneita ajoja.

3.2 Odotusajan sekä purku- ja lastausajan palkka

Työehtosopimuksen mukaan odotusajalta maksetaan taulukkopalkka lukematta aikaa työajaksi. Purku- ja lastausaika korvataan samalla tavoin, mutta luetaan tietyissä tapauksissa myös työajaksi.

Työtuomioistuin toteaa, että työntekijöiden työsopimuksiin kirjatun mukaisesti työhön kuuluu runsaasti odotustunteja. Todistajana kuullun autonkuljettajan mukaan jopa neljäsosa työpäivästä on odotusaikaa, jolloin kuljettaja voi usein myös poistua autostaan. Esitettyihin palkkaerittelyihin liitetyistä ajoselvityksistä ilmenee, että kuljettajilla on päivittäin odotusaikaa etenkin purkaus- ja lastaustilanteiden yhteydessä. Odotusajan määrä vaihtelee kuljetettavan tavaran mukaan, ja enimmillään se voi olla useita tunteja päivässä.

Simeon-sovelluksessa kaksiviikkoisjaksoon sisältyvältä odotusajalta samoin kuin lastaus- ja purkuajalta maksetaan työajan palkka. Yli 80 kilometrin säteelle ulottuvissa ajotehtävissä nämä korvaukset maksetaan työntekijän ajoselvityksen ja asiakkaan kuittauksen perusteella. Työtuomioistuimelle esitetyissä ajoselvityksissä on esimerkkejä tällaisista merkinnöistä. Vuosilta 2003-2004 esitetyissä palkka-asiakirjoissa odotusajan palkkaa ei ole eritelty. Sen sijaan vuodelta 2005 esitetyssä palkkaerittelyssä odotusaika on erikseen mainittuna. Asiassa ei ole esitetty mitään selvitystä, joka osoittaisi, että odotusajan palkka tai lastaus- ja purkuajan palkka olisi jossakin tapauksessa jäänyt maksamatta. Kantajan vaatimuksille ei siten ole näiden palkkojen osalta perustetta.

3.3 Ilta- ja yötyölisät

Työehtosopimuksen mukaan iltatyölisää maksetaan kello 18.00 ja 22.00 välisenä aikana ja yötyölisää kello 22.00 ja 6.00 välisenä aikana tehdystä työstä. Lisät ovat suuruudeltaan 15 ja 20 prosenttia taulukkopalkasta. Työtuomioistuin toteaa kantajan myöntäneen, että ilta- ja yötyölisät voidaan sinänsä sisällyttää palkkaa koskevaan sopimukseen. Tämä periaate ilmenee myös työtuomioistuimen lausunnoista TT 1997:42 ja 1998:8. Näin ollen työtuomioistuin katsoo, että ilta- ja yötyölisät voidaan asiasta sopimalla sisällyttää peruspalkkaan edellyttäen, ettei palkka jää pienemmäksi kuin työehtosopimuksen mukaan maksettava palkka todellisen työajan perusteella määräytyvine lisineen.

Simeon-sovelluksessa korvataan kaikki 92 tunnin pituiseen kaksiviikkoisjaksoon sisältyvät tunnit osittain korotetulla palkalla ja todellisen työajan pituudesta riippumatta. Palkkajärjestelmään sisältyy myös sellaisia lisiä, joita työehtosopimus ei edellytä. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella voidaan työtuomioistuimen mielestä arvioida, että mahdollinen ilta- ja yötyö tulee näin korvatuksi työehtosopimuksen vähimmäistasoa vastaavasti. Kantaja ei ole esittänyt yksityiskohtaisia laskelmia tai muutakaan luotettavaa selvitystä siitä, että lisät olisivat jossakin tapauksessa jääneet maksamatta. Kannetta ei siten voida mainittujen lisien osalta hyväksyä.

3.4 Yli- ja sunnuntaityökorvaukset

Kantaja on väittänyt, ettei yhtiö ole maksanut 100 prosentilla korotettuja palkkoja tehdystä ylityöstä eikä erillistä korvausta sunnuntaityöstä. Viidenkymmen prosentin mukaisia ylityökorvauksia ei ole palkoissa eritelty.

Työtuomioistuimen lausunnoista TT 1997:42 ja 1998:8 ilmenee, ettei kuorma-autoalan työehtosopimuksessa tarkoitettuja yli- ja sunnuntaityökorvauksia voida sisällyttää kiinteään peruspalkkaan, vaan niistä on maksettava eri korvaus. Voimassa olevan työaikalain 39 §:stä johtuu, ettei tähän sääntöön ole tullut muutosta.

Työehtosopimuksen mukaan 100 prosentilla korotettuna tulevat maksettavaksi työtunnit, jotka on tehty kaksiviikkoisjakson aikana 92 tunnin jälkeen. Simeon-sovelluksen mukaan tämän määrän ylittävistä työtunneista on tullut ilmoittaa työnantajalle. Simeon-sopimuksiin kirjattuna tavoitteena on kuitenkin ollut, että tällaisia ylityötunteja tule.

Esitetyn selvityksen mukaan käytännössä tällaisia ilmoituksia ei ole juurikaan tehty. Todistajankertomusten perusteella on jäänyt epäselväksi, missä määrin 92 tunnin ylittävää työtä on yhtiössä ylipäänsä tehty ja onko siitä maksettu korotettua palkkaa vai ei. Työtuomioistuimelle ei ole esitetty yksilöityä selvitystä tapauksesta, jossa korvaus olisi jätetty maksamatta, mikäli siihen on ollut perusteita. Asiassa on siten jäänyt näyttämättä, että yhtiö olisi tässä suhteessa laiminlyönyt velvollisuuksiaan.

Vuodelta 2003 esitettyihin palkkaerittelyihin liitetyistä selvityksistä ilmenee, että sunnuntaityö on liittynyt ulkomaille suuntautuneisiin ajoihin. Muuta selvitystä Simeon-sovelluksen piirissä vuonna 2003 tapahtuneesta sunnuntaityöstä ei ole esitetty. Vuosilta 2004-2005 esitetyistä palkkaerittelyistä ilmenee, että yhtiö on maksanut erikseen korvauksen myös sunnuntaityöstä. Todistajina kuultujen yhtiön varatoimitusjohtajan ja autonkuljettajan mukaan sunnuntaityöstä on aina maksettu eri korvaus. Työtuomioistuin katsoo asiassa jääneen näyttämättä, ettei yhtiö olisi maksanut määräysten mukaista korotettua palkkaa sunnuntaityöstä.

Vuosilta 2003-2004 esitetyistä palkka-asiakirjoista ilmenee, ettei peruspalkkaan sisältyviä 50 prosentin mukaisia ylityökorvauksia ole erotettu säännölliseltä työajalta maksetuista palkoista. Sen sijaan vuodelta 2005 esitetyssä palkkaerittelyssä ylityökorvaukset ilmenevät erikseen. Esitetyn selvityksen mukaan yhtiö on kehittänyt muun muassa palkkaerittelyitään saatuaan asiasta huomautuksen työnantajaliitolta. Myös vuotta 2005 edeltävänä aikana jaksopalkka on maksettu ajalta, johon on sisältynyt yksilöity määrä lain ja työehtosopimuksen mukaan 50 prosentin korotuksella korvattavia tunteja. Ylityökorvausten erittelyvaatimus on siten ollut jossakin määrin tulkinnanvarainen Simeon-järjestelmään sovellettuna. Yhtiön menettelystä ei ole näytetty aiheutuneen työntekijöille palkkaetuuksien menetystä. Näistä syistä työtuomioistuin katsoo, ettei yhtiö ole menetellyt asiassa siten, että sen olisi perustellusti pitänyt tietää rikkovansa työehtosopimusta.

3.5 Muu säännösten tai määräysten vastaisuus

Kantaja on katsonut, ettei yhtiö valvo työntekijöidensä työaikoja. Todistajana kuullun yhtiön varatoimitusjohtajan mukaan yhtiössä on vuoden 2005 alusta alkaen otettu käyttöön työ- ja odotusaikojen raportointi. Vuodelta 2005 esitetyn palkkaerittelyn liitteenä olevasta työaikaselvityksestä ilmenee, että työntekijät ilmoittavat kaksiviikkoisjaksoittain muun muassa tekemänsä työtunnit. Lisäksi työaikaa on jo aiemminkin seurattu työntekijöiden tekemien ajoselvitysten perusteella. Työtuomioistuin katsoo asiassa jääneen näyttämättä, että Myway Oy:n käyttämä Simeon-sovellus olisi tällä perusteella työehtosopimuksen vastainen.

Kantaja on vielä katsonut, että Simeon-sovellus on tieliikenteen sosiaalilainsäädännön yhdenmukaistamisesta annetun EU-asetuksen (3820/85) 10 ja 15 artiklan vastainen. Asetuksen 10 artiklan mukaan kuljettajille ajomatkan tai kuljetettujen tavaroiden määrän perusteella maksettavat palkkiot ovat kiellettyjä myös silloin, kun ne maksetaan lisäpalkkioina tai palkanlisinä, paitsi jos tällaiset palkkiot eivät ole omiaan vaarantamaan liikenneturvallisuutta. Asetuksen 15 artiklan mukana kuljetusyritysten on järjestettävä kuljettajien työ asetuksessa säädetyn mukaiseksi. Työtuomioistuin toteaa, ettei kantaja ole esittänyt selvitystä siitä, että liikenneturvallisuus voisi vaarantua Simeon-palkkauksen käytön vuoksi. Muutakaan selvitystä palkkausjärjestelmän asetuksen vastaisuudesta ei ole esitetty.

3.6 Yhteenveto

Edellä kerrotun perusteella työtuomioistuin katsoo, ettei kantaja ole näyttänyt, että Myway Oy:n työntekijöilleen Simeon-sovelluksen perusteella maksama palkka jäisi alle työehtosopimuksen mukaisen vähimmäispalkan määrän tai että järjestelmä olisi muutoin työehtosopimuksen määräysten tai pakottavien työaikasäännösten vastainen. Yhtiö ei ole myöskään vuotta 2005 edeltävänä aikana tietensä rikkonut ylityökorvauksen erittelemistä koskevaa vaatimusta. Kun yhtiö on menetellyt työehtosopimuksen mukaisesti ja vielä työnantajaliiton kehotuksesta selkeyttänyt maksamiensa ylityökorvausten erittelyä, myöskään Autoliikenteen Työnantajaliitto ei ole laiminlyönyt asiassa valvontavelvollisuuttaan. Kanne on näistä syistä hylättävä.

4. Oikeudenkäyntikulut

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Myway Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut, joiden määrä on jätetty oikeuden harkintaan. Asian laatuun, sen edellyttämiin toimenpiteisiin ja aiheutuneisiin kustannuksiin nähden kohtuullinen korvauksen määrä on 1 000 euroa.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry velvoitetaan korvaamaan Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Myway Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 1 000 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Lonka, K. Rautiainen, Vannela, Vertanen ja Reinamo jäseninä. Sihteeri on ollut Aaltonen.

Tuomio on yksimielinen.