Labor court dismissed union claim that city violated collective agreement by failing to adjust task-based pay upon merger.

Maalaiskunnan palveluksessa ollut LVI-teknikko oli siirtynyt kuntajaon muuttamisen yhteydessä perustetun kaupungin palvelukseen. Kaupungissa oli sen perustamisesta lukien otettu käyttöön väliaikainen palkkausratkaisu, jolla 16 henkilön tehtäväkohtaista palkkaa oli tarkistettu. Kaupungin lopullinen palkkausjärjestelmä tuli voimaan myöhemmin.

Tehtäväkohtaisista palkoista tuli päättää uuden kaupungin piirissä ottamatta vertailukohtana huomioon yhdistyneissä kunnissa aikaisemmin voimassa olleita palkkausjärjestelmiä ja niiden mukaisia tehtäväkohtaisia palkkoja. LVI-teknikon tehtävien verrattuna sopimuksen piirissä olleiden muiden uuden kaupungin palveluksessa olevien tehtäviin ei näytetty olleen niin vaativia, että kaupunki olisi rikkonut työehtosopimusta jättäessään tarkistamatta tehtäväkohtaista palkkaa väliaikaisen palkkaratkaisun yhteydessä.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 119

KANTAJA

Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN ry

VASTAAJAT

Kunnallinen työmarkkinalaitos

Mikkelin kaupunki

ASIA

Työehtosopimuksen rikkominen ja valvontavelvollisuuden laiminlyönti

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 7.9.2005

Pääkäsittely 11.10.2005

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Toiselta puolen Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja toiselta puolen muiden ohella Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN:n välillä solmitussa teknisten sopimuksessa, joka on ollut voimassa 1.2.2000 - 31.1.2001 on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

II LUKU JA PALKKAUS

9 § Tehtäväkohtainen palkka

1 mom.

Kunnallinen tai kuntayhtymän toimivaltainen viranomainen päättää paikallisten yleisten periaatteiden mukaisesti viranhaltijan ja työntekijän tehtäväkohtaisesta palkasta ottaen huomioon seuraavat tekijät:

* tehtäviin kuuluva päätösvalta,

ratkaisujen merkittävyys ja vaikutukset

harkintavallan laajuus ja itsenäisyys

* töiden ja toimintojen järjestämistä koskevan vastuun laajuus,

* asema organisaatiossa,

* tehtävien vaatimat tekniset tiedot, taidot ja osaaminen,

* työnantajan edellyttämä koulutus,

* työnantajan edellyttämä kokemus,

* tehtävien edellyttämät vuorovaikutustaidot ja

* työolosuhteet.

Soveltamisohje

Kunnan ja kuntayhtymän on tullut ennen TS:n palkkausmääräysten käyttöönottoa paikallisesti neuvotella ja pyrkiä yksimielisyyteen yhdessä ao. sopijajärjestöjen kanssa yleisistä periaatteista, joita kunnassa tai muulla perusteella on tullut maksaa erillisiä palkkioita tai lisiä mm. seuraavin perustein:

1 pääviranhaltija tai työntekijä on määrätty vastaamaan vaativammasta tehtäväkokonaisuudesta siten, että hänen vastuualueensa tai tehtäviensä vaativuus on kasvanut olennaisesti,

2 kaupanvahvistajan tehtävä ja

3 kauppa-alusten merikelpoisuuden tai ympäristövaarallisuuden toteaminen.

Luottamusmiestä ei saa luottamusmiestehtävän vuoksi asettaa muihin TS:n soveltamispiiriin kuuluviin viranhaltijoihin ja työntekijöihin verrattuna eri asemaan hänen tehtäväkohtaista palkkaa määritettäessä. (Ks. myös KVTES:n VII luvun 9 §:n määräyksiä.)

2 mom.

Jos viranhaltijan tai työntekijän tehtävien vaativuus olennaisesti muuttuu vähintään 10 työpäivän ajaksi toiseen virkaan tai tehtävään siirtymisen tai tehtävien uudelleenjärjestelyn vuoksi, tehtäväkohtaista palkkaa tarkistetaan, jos se ei vastaa muuttuneita tehtäviä.

Tehtäväkohtaisen palkan tarkistamisajankohta on:

1 toiseen virkaan siirtymishetki,

2 tehtävien muutosajankohta, jos uusi tehtäväkohtainen palkka on korkeampi, tai

3 kahdeksan viikon kuluttua tehtävien muutoksesta, jos uusi tehtäväkohtainen palkka on alempi.

Vuosilomasijaisuuksissa tehtäväkohtaista palkkaa ei alenneta ja tehtäväkohtaisen palkan korottaminen koskee vain yli kaksi viikkoa kestäviä yhdenjaksoisia sijaisuuksia, jolloin tarkistamisajankohta on sijaisuuden alkaminen.

Soveltamisohje

Tehtävän vaativuuden muutoksen perusteena voi olla mm. siirto toiseen virkaan tai tehtävään, määräaikainen lisätehtävä tai tehtävien muuttaminen olennaisesti vaativammaksi tai vähemmän vaativaksi. Jos tehtäviä muutetaan määräajaksi ja uusi tehtäväkohtainen palkka on korkeampi, tehtäväkohtainen palkka alenee välittömästi em. määräajan päätyttyä.

Tehtäväkohtaista palkkaa ei muuteta, jos tilapäinen siirto toiseen virkaan tai tehtävään tai tilapäiset tehtävämuutokset on otettu huomioon tehtäväkohtaisen palkan määrässä, esim. toimiminen tilapäisesti esimiehen sijaisena tai muu sijaisuusjärjestely.

Viranhaltijalle tai työntekijälle annettu määräys hoitaa omien työtehtävien ohella vähintään puolet toisen tehtävistä tämän ollessa estyneenä merkitsee sitä, että viranhaltijan tai työntekijän tehtävät tulevat olennaisesti vaativimmiksi. Tällaisessa tapauksessa on peruste korottaa tehtäväkohtaista palkkaa, jos järjestely kestää vähintään 10 työpäivää tai vuosilomasijaisuus yli 2 viikkoa eikä näitä tilapäisiä tehtäviä ole otettu huomioon tehtäväkohtaisessa palkassa. Ennen 1.1.1998 korotus oli tapauksesta riippuen 100 mk/kk-10 % peruspalkasta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN ry on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa, että Mikkelin kaupunki on rikkonut teknisten sopimuksen 9 §:n 1 ja 2 momentin määräyksiä jättäessään tarkistamatta LVI-rakennuttaja A:n tehtäväkohtaista palkkaa 1.1.2001, vaikka A:n tehtävien vaativuus oli olennaisesti muuttunut uuteen tehtävään siirtymisen vuoksi,

tuomitsee Mikkelin kaupungin maksamaan työehtosopimuslain nojalla hyvityssakkoa työehtosopimuksen määräysten tieten rikkomisesta,

tuomitsee Kunnallisen työmarkkinalaitoksen maksamaan työehtosopimuslain mukaista hyvityssakkoa työehtosopimuslain mukaisen valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä ja

velvoittaa vastaajat korvaamaan yhteisvastuullisesti kantajan oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen.

Perusteet

Mikkelin seudun kolme peruskuntaa ja kaksi kuntayhtymää lakkautettiin 1.1.2001 lukien ja niiden tilalle muodostettiin samasta ajankohdasta alkaen Mikkelin kunta. LVI-teknikko A siirtyi 1.1.2001 alkaen Mikkelin maalaiskunnan palveluksesta Mikkelin kaupungin palvelukseen. A:n tehtävät muuttuivat kiinteistöjen huoltomiesyksikön työnjohtajan tehtävistä rakennuttaja- ja asiantuntijatehtäviksi, ja hänen tehtävänimikkeensä muutettiin 1.1.2002 alkaen LVI-rakennuttajaksi.

Mikkelin kaupunki korotti 16 teknisten sopimuksen piirissä olevan viran- ja toimenhaltijan tehtäväkohtaista palkkaa 1.1.2001 lukien. LVI-teknikko A:n esimies kiinteistöjohtaja B oli esittänyt myös A:n tehtäväkohtaisen palkan korottamista, mutta kaupunginhallitus jätti 26.3.2001 hyväksymättä esityksen A:n osalta. A:n pois jättämistä palkkatarkistusten piiristä kaupunginhallitus ei ole perustellut mitenkään.

A:n työtehtävien vaativuutta on arvioitava sen perusteella, mihin tehtävät sijoittuvat Mikkelin kaupungin palkkausjärjestelmässä. Kiinteistöjohtaja B arvioi 1.1.2001 A:n tehtävien vaativuudeksi 64 pistettä. Uudessa palkkausjärjestelmässä A:n tehtävien vaativuus oli 62 pistettä eli lähes yhtä suuri kuin B:n 1.1.2001 tekemä arvio. Työnjohtaja C:n ja A:n tehtäväkohtaiset palkat ja töiden vaativuus olivat Mikkelin maalaiskunnassa suurinpiirtein samat. C jatkoi samanlaisissa kunnossapidon työnjohtajatehtävissä myös Mikkelin kaupungin palveluksessa. A puolestaan siirtyi LVI-töiden erikoisasiantuntijaksi. C:n tehtävien vaativuus oli uudessa palkkausjärjestelmässä 57 pistettä ja A:n tehtävien vaativuus 62 pistettä. A:n aikaisempia työtehtäviä lähinnä vastaavien LVI-teknikon tehtävien vaativuus oli uudessa palkkausjärjestelmässä 53 pistettä. Myös nämä seikat osoittavat, että A:n työtehtävät olivat 1.1.2001 muuttuneet olennaisesti vaativammiksi.

Kun A:n tehtävät olivat muuttuneet vaativammiksi, kaupungin olisi tullut korottaa A:n tehtäväkohtaista palkkaa. Kaupunginhallitus on kuitenkin ilman perusteluja hylännyt A:ta koskevan esityksen. Mikkelin kaupunki on siten tieten rikkonut teknisten sopimuksen 9 §:n 1 ja 2 momentin määräyksiä.

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen olisi tullut keskusneuvottelujen yhteydessä havaita, että Mikkelin kaupunki on rikkonut teknisten sopimusta. Jättäessään huolehtimatta siitä, että Mikkelin kaupunki menettelee asiassa teknisten sopimuksen mukaisesti Kunnallinen työmarkkinalaitos on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa. Asiassa on käyty paikallis- ja keskusneuvottelut, jotka ovat jääneet erimielisiksi.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Mikkelin kaupunki ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä.

Lisäksi Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Mikkelin kaupunki ovat vaatineet, että työtuomioistuin velvoittaa kantajan korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Mikkelin kaupungin oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Uuden Mikkelin kaupungin perustamisen yhteydessä tarkistettiin niiden viranhaltijoiden ja työntekijöiden palkkausta, joiden työtehtävät muuttuivat 1.1.2001 olennaisesti vaativammiksi. Palkkauksia tarkistettiin työtehtävien kokonaisvaativuuden muutosten perusteella. Palkkojen tarkistukset perustuivat kokonaisratkaisuun, jonka tarkoituksena oli oikaista suurimmat epäkohdat tehtäväkohtaisissa palkoissa. Tässä kokonaistarkastelussa käytiin vuoden 2001 alussa läpi muun muassa tehnisten sopimuksen piiriin kuuluva henkilöstö siten, että kokonaisvaativuuden vertailu tehtiin keskitetysti, lähinä silloisen teknisen toimen päätehtäväalueen esimiehenä toimineen kaupungininsinöörin toimesta. Työssä käytettiIn hyväksi myös työyksiköiden johtohenkilöiden esityksiä ja näkemyksiä. Vertailun pohjalta tarkistuksista päätettiin kaupunginhallituksessa. Yksittäisten tulosalueiden tai tulosyksiköiden esimiesten palkankorotusesityksiä ei kuitenkaan viety kaupunginhallituksen päätettäväksi.

Palkkatarkistukset eivät sinällään liittyneet 1.7.2001 käyttöön otettuun uuteen palkkajärjestelmään. Kun palkkajärjestelmän käyttöönotto kuitenkin edellytti merkittäviä yhteensovitustoimia, käsitykset työtehtävien vaativuudesta poikkesivat työyksiköissä siitä, miten asia nähtiin koko kaupungin tasolla. Työtehtävien vaativuudessa 1.1.2001 alkaen tapahtuneita muutoksia on jouduttu tarkastelemaan koko kaupungin eikä yksittäisen hallintoyksikön näkökulmasta.

Teknisten sopimuksen soveltamisalueella tarkistettiin kuudentoista henkilön palkkausta. Näiden osalta työtehtävien kokonaisvaativuus oli olennaisesti kasvanut. A:n työtehtävät eivät olleet tällöin tehdyn kokonaistarkastelun perusteella muuttuneet teknisten sopimuksen 9 §:n 2 momentin mukaisesti olennaisesti vaativammiksi eikä hänen palkkaustaan näin ollen tarkistettu.

A:n Mikkelin maalaiskunnassa hoitamaa LVI-teknikon tehtävää ei ole ollut enää olemassa 1.1.2001 alkaen. LVI-teknikkona hän muun muassa vastasi keskitetyn kiinteistönhoidon tehtävistä koko kunnan osalta. Mikkelin kaupungissa näistä tehtävistä vastaa virkasuhteinen huoltopäällikkö, jonka johtamaan tulosyksikköön on 1.1.2001 lukien kuulunut muun muassa LVI-teknikko, jonka työtehtävät eivät vastaa A:n hoitamia virkatehtäviä Mikkelin maalaiskunnassa.

A on toiminut LVIS-töiden tilaajana Mikkelin kaupungissa vasta 1.10.2003 alkaen, jolloin kiinteistöpäällikkö D siirtyi osa-aikaeläkkeelle. Sitä ennen LVIS-töiden tilauksista vastasivat kaksi kiinteistöhallintoyksikköön sijoitettua virkasuhteista kiinteistöpäällikköä. A:n tehtävät ovat olleet LVI-alan asiantuntija- ja valmistelutehtäviä, eikä niihin ole sisältynyt taloudellista tulosvastuuta.

Paikallisneuvotteluissa ja myös muutoin työnantajan edustajat ovat nimenomaisesti todenneet, etteivät A:n tehtävät ole 1.1.2001 alkaen muuttuneet niin olennaisesti, että hänen palkkaustaan olisi tullut tarkistaa. Toisaalta teknisten sopimuksen 9 §:n 2 momentti on tarkoitettu sääntelemään muutostilanteita saman palkkausjärjestelmän piirissä, joten se ei edes sovellu nyt kysymyksessä olevan kaltaiseen fuusiotilanteeseen. Mikkelin kaupungissa ei ole ollut ensimmäisten kuuden kuukauden aikana paikallista järjestelmää, joten tuona aikana on tullut soveltaa valtakunnallista teknisten sopimusta. Mikkelin kaupunki on menetellyt sen mukaisesti. Koska Mikkelin kaupunki ei ole rikkonut työehtosopimusta, myöskään Kunnallinen työmarkkinalaitoskaan ei ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Tausta ja erimielisyys

Mikkelin kaupunki, Mikkelin maalaiskunta, Anttolan kunta ja kaksi kuntayhtymää lakkautettiin 1.1.2001 ja niiden tilalle perustettiin samasta ajankohdasta lukien Mikkelin kaupunki. Kuntajaon muuttamisessa lakkautettujen kuntien ja kuntayhtymien henkilökunta siirtyi 1.1.2001 lukien Mikkelin kaupungin palvelukseen. Kuntajaon muuttumisen myötä A siirtyi Mikkelin maalaiskunnan LVI-teknikon virasta työsopimussuhteiseksi LVI-teknikoksi Mikkelin kaupunkiin.

Mikkelin kaupunki korotti yhteensä 16 viranhaltijan ja työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa 1.1.2001 lukien. A:n tehtäväkohtaista palkkaa ei korotettu. Asianosaisten välillä on erimielisyyttä siitä, onko Mikkelin kaupunki rikkonut vuosina 2000 - 2001 voimassa olleen teknisten sopimuksen 9 §:n 1 ja 2 momentin määräyksiä jättäessään tarkistamatta A:n tehtäväkohtaista palkkaa 1.1.2001.

Todistelu

Työtuomioistuimessa on asian selvittämiseksi kuultu todistelutarkoituksessa A:ta itseään sekä todistajina liikennesuunnittelija, pääluottamusmies E:tä, tekninen johtaja B:tä ja henkilöstöpäällikkö F:ää.

Lisäksi työtuomioistuimelle on esitetty kirjallisina todisteina selvityksiä muun muassa Mikkelin maalaiskunnan teknisen toimen rakennus- ja kunnossapidon organisaatiosta, LVI-teknikon toimenkuvasta Mikkelin maalaiskunnassa, Mikkelin kaupungin huoltopalvelujen organisaatiosta 1.1.2001, Mikkelin kaupungin kiinteistöhallinnon organisaatiosta, tehtäväkohtaisista palkoista ja niiden määräytymisperusteista Mikkelin kaupungissa sekä tehtäväkohtaisten palkkojen tarkistuksista Mikkelin kaupungissa.

A:n työtehtävistä esitetty selvitys

Mikkelin maalaiskunnan teknisen toimen rakennus- ja kunnossapidon organisaatiokaavion mukaan A työskenteli LVI-teknikkona kiinteistöt-tulosalueella, joka jakautui huoltomiesyksiköön, jonka työnjohtajana A toimi sekä rakennusten kunnossapito-yksikköön ja siivoustyö-yksikköön. Kunnossapito-yksikön työnjohtajana toimi C ja siivoustyön työnjohtajana G. Mikkelin maalaiskunnassa A:n lähimpänä esimiehenään toimi talonrakennusmestari.

Esitetyn selvityksen mukaan A:n tehtäviin Mikkelin maalaiskunnassa kuului huolehtia kunnan kiinteistöjen LVIS-teknisten laitteiden käytöstä, huollosta ja kunnossapidosta sekä suunnitella ja ohjata energian käyttöä. Lisäksi A:n toimi LVI-suunnittelijana kunnan omissa pienehköissä rakennuskohteissa ja osallistui urakalla teetettävien rakennushankkeiden LVI-töiden valvontaan. Edelleen A:n tehtävänä oli kaikkien kunnan kiinteistöjen LVIS-kulutus-, korjaus- ja tarvikelaskujen tarkastus ja litterointi. A:n alaisina työskenteli kaksi huoltomiestä, sähkömies ja putkimies. A:n budjettivastuu Mikkelin maalaiskunnassa oli 10 000 markkaa.

Mikkelin kaupungin palveluksessa A on työskennellyt LVI-teknikkona kiinteistöhallinto-yksikköön kuuluvalla kiinteistöjen ylläpito-osastolla. Vuonna 2002 A:n nimike muuttui LVI-rakennuttajaksi.

A:n kertoman mukaan hänen tehtäviinsä Mikkelin kaupungissa kuuluu LVI- ja rakennusautomaatiotöiden valvontatehtäviä ja suunnittelun ohjausta, takuuajan kuluessa tehtäviä töitä, suunnittelutöitä, urakkalaskentaa, rakennuttajatehtäviä, kuntoarviointia, rakentamistavan määrittämistä sekä huoltosopimusten laatimista. Lisäksi A toimii rakennusautomaatioryhmän puheenjohtajana. Mikkelin kaupungin LVI-teknikon toimenkuvauksen mukaan LVI-teknikko toimii LVI-töiden erikoisasiantuntijana, joka asettaa suunnittelutavoitteen rakennushankkeisiin ja valvoo perus- ja ylläpitotöitä.

A:n ja B:n mukaan Mikkelin kaupungin kiinteistöhallinto-tulosalue toimii tilaajayksikkönä, joka tilaa työt tuottajayksikkönä toimivalta toimitilapalvelut-tulosalueelta tai ulkopuolisilta tuottajilta. Toimitilapalvelut-tulosalueen kunnossapito-yksikön päällikkönä toimii A:n entinen esimies H, jonka alaisena työskentelee muun muassa C. Lisäksi A on kertonut, että Mikkelin maalaiskunnassa A:n alaisina olleet huoltomiehet työskentelevät Mikkelin kaupungissa toimitilapalvelut-tulosalueen huoltoyksikössä, ja heidän lähimpänä esimiehenä toimii I. A valvoo tilaajayksikössä näiden huoltomiesten töitä.

A:n mukaan hänen työtehtävänsä Mikkelin kaupungissa ovat vaativammat kuin työtehtävät Mikkelin maalaiskunnassa. Mikkelin kaupungissa A toimii kertomansa mukaan erikoisasiantuntijana, jonka tekemiä töitä teetettiin Mikkelin maalaiskunnassa ulkopuolisella konsultilla. Mikkelin maalaiskunnassa A:lla oli myös työnjohdollisia tehtäviä. Mikkelin kaupungissa A toimii kertomansa mukaan erityisasiantuntijana ja töiden valvojana ja on siten korkeammassa asemassa kuin työnjohtajat. Sekä Mikkelin maalaiskunnassa että Mikkelin kaupungissa LVI-teknikon kelpoisuusvaatimuksena on ollut teknikon tai ammattikorkeakoulututkinto.

B:n käsityksen mukaan A:n tehtävät Mikkelin maalaiskunnassa olivat A:n esimiesasema ja tehtävien taloudellinen vastuu huomioon ottaen vaativampia kuin A:n tehtävät Mikkelin kaupungissa. B:n mukaan A:n tehtäviä Mikkelin maalaiskunnassa ja Mikkelin kaupungissa on kuitenkin vaikea verrata keskenään. F on puolestaan kertonut, että A:lla oli Mikkelin maalaiskunnassa taloudellinen vastuu, minkä lisäksi hän toimi esimiesasemassa. Mikkelin kaupungissa A:lla ei ollut taloudellista vastuuta ja hänen työaikansa oli lyhyempi kuin Mikkelin maalaiskunnassa. F:n tiedossa ei ollut sellaista erityistä seikkaa, joka olisi osoittanut A:n tehtävien muuttuneen kuntajaon muuttumisen myötä vaativammiksi.

Mikkelin kaupungin palkkausjärjestelmä

F:n mukaan Mikkelin kaupungin palkkausjärjestelmän valmistelu alkoi jo vuonna 2000. Kun palkkausjärjestelmää ei kuitenkaan saatu valmiiksi Mikkelin kaupungin perustamiseen 1.1.2001 mennessä, kaupunginhallitus päätti palkkausjärjestelmää valmistelleen työryhmän esityksestä ottaa käyttöön väliaikaisen erillisratkaisun viranhaltijoiden ja työntekijöiden tehtäväkohtaisista palkoista. E:n mukaan erillisratkaisu pyrittiin sopimaan siten, että se olisi vastannut viranhaltijoiden ja työntekijöiden tulevia tehtäviä ja palkkauksen tasoa Mikkelin kaupungissa.

Lopullinen palkkausjärjestelmä ja siihen liittyvä työtehtävien pisteytys otettiin Mikkelin kaupunginhallituksen 28.5.2001 tekemällä päätöksellä käyttöön 1.7.2001 lukien.

Tehtäväkohtaisten palkkojen tarkistuksista esitetty selvitys

Mikkelin kaupungin kaupunginhallituksen jaoston 26.3.2001 päivätyn kokouspöytäkirjan 56 §:n mukaan 1.1.2001 voimaan tulleet palkantarkistukset päätettiin toteuttaa uuteen palkkausjärjestelmään nähden erillisenä ratkaisuna. Päätöksen mukaan yhteensä 16 henkilön tehtäväkohtaista palkkaa korotettiin 1.1.2001 lukien.

F on kertonut, että yksiköt tekivät esitykset niiden henkilöiden tehtäväkohtaisten palkkojen korottamiseksi 1.1.2001 lukien, joiden työt olivat muuttuneet vaativammiksi. Yksiköiden esitysten pohjalta tekninen johtaja J teki lopulliset markkamääräiset esitykset kaupunginhallitukselle tehtäväkohtaisten palkkojen korottamiseksi. F:n kertoman mukaan käytössä ei tuolloin ollut muuta järjestelmää kuin työtehtävien vaativuuden arviointi markkamääräisesti.

E on kertonut kuuluneensa Mikkelin kaupungin palkkausjärjestelmää valmistelleeseen työryhmään. E:n mukaan työryhmässä ei käsitelty yksittäisten henkilöiden tehtäväkohtaisia pisteytyksiä, vaan yksiköiden esimiehet tekivät J:lle esitykset pisteytyksiksi. Työryhmässä ei myöskään käsitelty J:n kaupunginhallitukselle tekemää esityslistaa henkilöiden lopullisiksi tehtäväkohtaisiksi pisteiksi.

Kuntajaon muuttumisen yhteydessä B esitti A:n tehtäväkohtaisiksi pisteiksi 64 pistettä ja siten A:n palkan korottamista. B:n kertoman mukaan A:n tehtävä Mikkelin kaupungissa oli uusi, eikä tehtävällä sen vuoksi vielä ollut täsmällistä asemaa palkkausjärjestelmässä. B:n mukaan Mikkelin kaupungissa ei myöskään ollut samanlaista tehtävää, jossa A oli työskennellyt Mikkelin maalaiskunnassa. Kertomansa mukaan B perusteli esitystään A:n tehtäväkohtaisen palkan korottamiseksi muun muassa tilaaja- ja tuottajayksiköiden erilaisilla tehtävillä ja LVI-teknikon työtehtävien laajuudella. Lisäksi B on kertonut, että kaupunginhallituksen päätös olla hyväksymättä A:ta koskevaa esitystä oli ymmärrettävä, koska raja tehtäväkohtaisten palkkojen korottamiselle oli vedettävä johonkin.

Mikkelin kaupunginhallituksen päätöksen 28.5.2001 § 443 mukaan LVI-teknikko A:n tehtäväkohtaisiksi pisteiksi on 1.7.2001 lukien vahvistettu 60, LVI-teknikko I:n pisteiksi 53, siivouspalveluesimies G:n pisteiksi 53 ja talonrakennusmestari C:n pisteiksi 57.

Mikkelin kaupunginhallituksen jaoston päätöksellä 28.10.2002 § 284 A:n tehtäväkohtaista pisteytystä on 1.11.2002 alkaen korotettu 62 pisteeksi. Mikkelin kaupunginhallituksen jaoston päätöksellä 24.6.2002 § 183 A:n tehtäväkohtaisiksi pisteiksi on tehtäväjärjestelyjen perusteella vahvistettu 68 pistettä.

Arviointi ja johtopäätökset

Vuosina 2000 - 2001 voimassa olleen teknisten sopimuksen 9 §:n 1 momentissa on lueteltu tekijät, jotka kunnan tai kuntayhtymän toimivaltaisen viranomaisen on otettava huomioon tehtäväkohtaisesta palkasta päätettäessä. Teknisten sopimuksen 9 §:n 2 momentin mukaan tehtäväkohtaista palkkaa tarkistetaan, jos henkilön tehtävien vaativuus on muuttunut olennaisesti toiseen virkaan tai tehtävään siirtymisen tai tehtävien uudelleen järjestelyjen vuoksi eikä aikaisempi tehtäväkohtainen palkka vastaa muuttuneita tehtäviä.

Mikkelin kaupungin 1.1.2001 lukien voimaan tullut väliaikainen palkkausratkaisu on työtuomioistuimelle esitetyn selvityksen mukaan ollut lopullisesta palkkausjärjestelmästä erillinen ratkaisu, koska uuden palkkausjärjestelmän valmistelu oli tuolloin vielä kesken. Maaliskuussa 2001 yhteensä 16 henkilön tehtäväkohtaista palkkaa tarkistettiin Mikkelin kaupungin perustamisesta aiheutuneiden työtehtävien muutosten perusteella 1.1.2001 lukien. Kaupunginhallituksen jaosto ei kuitenkaan hyväksynyt esitystä A:n tehtäväkohtaisen palkan korottamiseksi. Mikkelin kaupungin lopullinen palkkausjärjestelmä tuli voimaan 1.7.2001 lukien.

Kantaja on esittänyt, että A:n ja C:n tehtävät ovat Mikkelin maalaiskunnassa olleet samanlaisia ja että heidän tehtäväkohtaisia pisteitään tulisi verrata toisiinsa myös Mikkelin kaupungissa. A on esitetyn selvityksen mukaan työskennellyt Mikkelin kaupungissa LVI-teknikkona ja sittemmin LVI-rakennuttajana LVI-alan asiantuntijatehtävissä. A:n tehtäväkohtaisiksi pisteiksi Mikkelin kaupungissa on vahvistettu 60 pistettä 1.7.2001 lukien ja 62 pistettä 28.10.2002 lukien. Kunnossapito-yksikössä työnjohtotehtävissä työskennelleen talonrakennusmestari C:n tehtäväkohtaisiksi pisteiksi on puolestaan vahvistettu 57 pistettä 1.7.2001 lukien.

Työtuomioistuin katsoo, että teknisten sopimuksen 9 §:n 2 momentin mukainen eri työtehtävien vaativuuden vertailu voidaan tehdä ainoastaan tilanteissa, joissa henkilö siirtyy toisiin tehtäviin saman kunnan tai kuntayhtymän sisällä. Lisäksi arvio työtehtävien vaativuuden olennaisesta muuttumisesta teknisten sopimuksen 9 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla edellyttää vertailua henkilön aikaisempien ja muuttuneiden tehtävien välillä. Mikkelin kaupungin 1.1.2001 voimaan tullutta väliaikaista palkkausratkaisua ei työtuomioistuimen mielestä voida sen vuoksi verrata yhdistyneissä kunnissa aikaisemmin voimassa olleisiin palkkausjärjestelmiin. Myöskään A:n tai C:n tehtäviä Mikkelin maalaiskunnassa ei siten voida pitää lähtökohtana arvioitaessa A:n tehtäväkohtaisen palkkauksen oikeellisuutta Mikkelin kaupungissa.

Mikkelin kaupungin on tullut teknisten sopimuksen 9 §:n 1 momentin mukaan päättää viranhaltijoidensa ja työntekijöidensä tehtäväkohtaisesta palkasta paikallisesti sovittujen yleisten periaatteiden mukaisesti ja ottaen huomioon sopimuskohdassa luetellut vaativuustekijät. Kaupunki on paikallisesti sovitun mukaisesti ja ennen lopullisen palkkausjärjestelmän valmistumista toteuttanut 1.1.2001 lukien järjestelyn, jolla selkeät epäkohdat tehtäväkohtaisissa palkoissa on oikaistu. A:n työtehtävät ovat muuttuneet verrattuna hänen aiempiin tehtäviinsä Mikkelin maalaiskunnan palveluksessa. Esitetyn ristiriitaisen selvityksen valossa on kuitenkin jäänyt näyttämättä, että A:n tehtävät Mikkelin kaupungin palveluksessa olisivat olleet niin vaativat muiden tämän sopimuksen piirissä olevien viranhaltijoiden ja työntekijöiden tehtäviin verrattuna, että kaupunki olisi rikkonut teknisten sopimuksen 9 §:n määräyksiä jättäessään tarkistamatta hänen tehtäväkohtaista palkkaansa 1.1.2001 lukien.

Valvontavelvollisuuden laiminlyönti

Kun Mikkelin kaupungin ei ole näytetty menettelyllään rikkoneen vuosina 2000 - 2001 voimassa olleen teknisten sopimuksen määräyksiä, myöskään Kunnallinen työmarkkinalaitos ei ole laiminlyönyt asiassa valvontavelvollisuuttaan.

Oikeudenkäyntikulut

Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN ry on jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Mikkelin kaupungin yhteiset oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikulujen määräksi on ilmoitettu 2.457,00 euroa, josta kantaja on hyväksynyt 1.000,00 euroa. Ottaen huomioon asian laatu, sen vaatimat toimenpiteet ja siitä aiheutuneet kustannukset työtuomioistuin katsoo kohtuullisen korvauksen määräksi 1.200,00 euroa.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN ry velvoitetaan korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Mikkelin kaupungin oikeudenkäyntikulut 1 200 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Kröger, Sutela, Niskanen, Lehto ja Rantinoja jäseninä. Sihteeri on ollut Mäkinen.

Tuomio on yksimielinen.