Labor court dismisses union's claim against employer for firing union rep, citing lack of valid grounds.

Työnantaja oli purkanut pääluottamusmiehen työsopimuksen saatuaan tietää pääluottamusmiehen kehottaneen alihankkijaa hidastamaan työtahtia. Kehotuksen taustalla oli työpaikalla toimeenpantu työvauhdin jarrutus, jolla työntekijät olivat painostaneet työnantajaa hyväksymään meneillään olleessa palkkausjärjestelmäkiistassa työntekijöiden tavoitteiden mukaisen ratkaisun.

Ottaessaan yhteyttä alihankkijaan pääluottamusmiehen ei näytetty käyttäneen hyväkseen työnantajan liike- tai ammattisalaisuuksia. Kun työntekijöiden yhteisten painostustoimenpiteiden johdosta kenellekään ei ollut annettu edes varoitusta, työtuomioistuin ei pitänyt kohtuullisena, että pääluottamusmies joutui toimenpiteistä yksin niin ankaraan vastuuseen, mitä työsopimuksen purkaminen merkitsi. Työnantajalla ei ollut luottamusmiessopimuksessa edellytettyjä perusteita purkaa pääluottamusmiehen työsopimusta.

Työnantajaliiton ei katsottu laiminlyöneen asiassa valvontavelvollisuuttaan. (Ään.)

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 116

KANTAJA

Metallityöväen Liitto ry, Helsinki

VASTAAJA

Teknologiateollisuus ry, Helsinki

KUULTAVA

Tamglass Engineering Ltd Oy, Tampere

ASIA

Pääluottamusmiehen työsopimuksen purkaminen

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 14.10.2005

Pääkäsittely 18.10.2005

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n välillä 17.12.2004 solmitun työehtosopimuksen osana noudatettavassa irtisanomissuojasopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

II

TYÖSOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN JA TYÖNTEKIJÄN LOMAUTTAMINEN TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA TAI HÄNEN HENKILÖÖNSÄ LIITTYVÄSTÄ SYYSTÄ

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

6 §

Työsopimuksen päättämisen ja lomauttamisen perusteet

Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä ilman työsopimuslain 7 luvun 1 - 2 §:n mukaista asiallista ja painavaa perustetta.

Soveltamisohje:

Asiallisena ja painavana syynä pidetään sellaisia työntekijästä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

Purkamisen perusteet

Työnantaja voi purkaa työsopimuksen työsopimuslain 8 luvun 1 §:ssä tarkoitetulla perusteella.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n välillä 17.12.2004 solmitun työehtosopimuksen osana noudatettavassa luottamusmiessopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 §

Luottamusmiehen työsuhde

1 Luottamusmies on työsuhteessaan työnantajaan samassa asemassa riippumatta siitä, hoitaako hän luottamusmiestehtäviään oman työnsä ohella vai onko hänelle annettu osittain tai kokonaan vapautusta työnteosta. Luottamusmies on velvollinen noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja ja työnjohdon määräyksiä sekä muita järjestysmääräyksiä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Luottamusmiehestä johtuvasta syystä ei häntä saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 1 momentin edellyttämää niiden työntekijöiden enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.

Luottamusmiehen työsopimusta ei saa purkaa tai käsitellä purkautuneena vastoin työsopimuslain 8 luvun 1 - 3 §:n säännöksiä. Työsopimuksen purkaminen sillä perusteella, että hän on rikkonut järjestysmääräyksiä, ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla toistuvasti tai olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt työvelvoitteensa täyttämättä.

Luottamusmiehen työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa luottamusmiestä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Jos luottamusmiehen työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena luottamusmiehelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka.

Korvaus on määritettävä työsopimuslain 12 luvun 2 §:n 2 momentin perusteiden mukaan. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Metallityöväen Liitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin tuomitsee

Tamglass Engineering Ltd Oy:n suorittamaan A:lle irtisanomissuojasopimuksen 2 ja 3 §:n nojalla irtisanomisajan palkkaa neljältä kuukaudelta yhteensä 8.788,00 euroa ja lomakorvausta irtisanomisajalle yhteensä 936 euroa, molemmat korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen laskettuna 19.9.2005 lukien,

Tamglass Engineering Ltd Oy:n suorittamaan A:lle työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä luottamusmiessopimuksen 4 §:n 5 kohdan perusteella korvausta 30 kuukauden palkkaa vastaavan määrän eli yhteensä 65.910,00 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen laskettuna haasteen tiedoksiantopäivästä lukien ja

Teknologiateollisuus ry:n suorittamaan Metallityöväen Liitto ry:lle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Lisäksi Metallityöväen Liitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin velvoittaa Teknologiateollisuus ry:n ja Tamglass Engineering Ltd Oy:n korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perusteet

A on työskennellyt Tamglass Engineering Ltd Oy:n palveluksessa yli 10 vuotta, mistä ajasta hän on toiminut yhtiön noin 45 työntekijän pääluottamusmiehenä yhdeksän vuotta. Työnantaja purki A:n työsopimuksen 19.9.2005 ilmoituksella, jossa purkamisen perusteeksi mainittiin törkeä työnantajan edun vastainen toiminta ja siitä johtuva täydellinen luottamuspula. A:ta kuultiin ennen työsopimuksen purkamista, ja kuulemistilaisuudessa 19.9.2005 A sekä työsuojeluvaltuutettu B kiistivät kaikki väitteet lojaliteettivelvollisuuden rikkomisesta. Työnantaja ei ole ennen A:n työsopimuksen purkamista varoittanut A:ta.

Yhtiössä on ollut vuodesta 1996 asti voimassa tulos- tai tuotantopalkkiojärjestelmäksi kutsuttu palkkausjärjestelmä. Valmistettaville laitteille on määritelty tietty ohjeaika ja mikäli työntekijät alittavat tämän tavoiteajan, työntekijöille maksetaan tavoiteajan alittamisen suhteessa aikapalkan lisäksi ylimääräistä palkkiota. Järjestelmästä on sovittu kirjallisesti ainakin vuosina 1999 ja 2001. Vuonna 2004 työnantaja ryhtyi "kellottamaan" työtä ja otti lopulta kesällä 2005 yksipuolisesti käyttöön uuden palkkausjärjestelmän, jonka mukaan päästäkseen entiseen ansiotasoonsa työntekijöiden oli työskenneltävä huomattavasti entistä ripeämmin. Toisin kuin työnantaja on väittänyt, uudesta järjestelmästä ei ole sovittu, vaan se on ollut työnantajan yksipuolisesti määräämä.

Kaikki myytävät koneet eivät olleet uuden järjestelmän piirissä. Vanhan palkkajärjestelmän mukaan rakennettavilla koneilla työskentelevät työntekijät pääsivät entisellä työtahdilla samaan tulokseen kuin huomattavasti kireämmällä työtahdilla uusilla "kellotuksilla" työskentelevät työntekijät. Mikäli työntekijä työskenteli samalla työvauhdilla kuin aikaisemmin, hän ei päässyt kuin aikapalkalle. Järjestelmää ei sen vuoksi pidetty toimivana ja A pyrki saamaan asian kuntoon. A oli yhteydessä muun muassa Metallityöväen Liiton työehtosihteeriin, ja tarkoituksena oli käydä 20.9.2005 työpaikalla neuvottelut, joihin olisivat osallistuneet mainittu työehtosihteeri ja Teknologiateollisuus ry:n edustaja. Työnantaja kuitenkin purki A:n työsopimuksen edellisenä päivänä eli 19.9.2005, jolloin neuvottelut olivat kesken.

Työnantaja on peitellysti väittänyt, että A olisi antanut muille työntekijöille käskyn jarruttaa tuotantoa. Väite ei pidä paikkaansa. A on kehottanut työntekijöitä työskentelemään normaalilla työtahdilla. Kun työntekijät ovat tehneet työtä entisen sopimusjärjestelmän mukaisella työvauhdilla, kyse ei ole ollut jarruttamisesta. A on päinvastoin pyrkinyt rauhoittelemaan työpaikalla vallinnutta kuumentunutta tunnelmaa ja estämään ylilyönnit. On sinänsä totta, että työnantajan yksipuolisesti käyttöön ottama palkkausjärjestelmän muutos on aiheuttanut työntekijöiden työmotivaation hiipumista. Jos jarrutusta kuitenkin todettaisiin tapahtuneeksi, on aloite siihen joka tapauksessa tullut työntekijöiltä. Työnantaja on työsopimuksen purkaessaan asettanut A:n luottamusmiessopimuksen vastaisesti muita toimenpiteeseen osallistuneita työntekijöitä huonompaan asemaan.

Työnantajan menettely on ollut törkeää, koska A on toiminut koko ajan työntekijöiden edunvalvontatyössä. Hän ei ole paljastanut tai käyttänyt väärin luottamuksellisia tietoja. Luottamusmiehen tulee saada toimia tehtävässään ilman pelkoa siitä, että hänen työsopimuksensa puretaan. A:n käsityksen mukaan hänestä tehtiin varoittava esimerkki muille työntekijöille, jotta työnantaja voisi painostaa työntekijöitä suostumaan uuteen palkkausjärjestelmään. On myös syytä epäillä, että Teknologiateollisuus ry on ollut vahvasti mukana suosittelemassa A:n työsopimuksen purkamista.

Palkkausjärjestelmää koskevassa kiistassa on 29.9.2005 käyty liittomuistioneuvottelut, joissa asia jäi erimieliseksi. Teknologiateollisuus ry:n edustaja ei halunnut keskustella A:n työsuhteen palauttamisesta. Metallityöväen Liitto ei ole myöskään saanut yksilöityä tietoa siitä, millä tavoin A olisi tuotantoa jarruttanut.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Teknologiateollisuus ry ja Tamglass Engineering Ltd Oy ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä.

Lisäksi Teknologiateollisuus ry ja Tamglass Engineering Ltd Oy ovat vaatineet, että työtuomioistuin velvoittaa kantajan korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n ja Tamglass Engineering Ltd Oy:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Vastaajayhtiössä on ollut käytössä paikallisesti määräajaksi sovittu palkkiopalkkaus. Sovittu järjestelmä on rauennut vuonna 2003 määräajan umpeuduttua, minkä jälkeen on päätetty soveltaa vanhaa mallia siihen saakka, kunnes parempi ratkaisu löydetään. Vuonna 2004 yhtiössä aloitettiin työntutkimus, jonka tarkoituksena oli saada yhtiössä kokoonpantaville koneille todelliset mitatut tuotantoajat ja myöhemmin kehittää palkkausta. Työmenetelmissä ja työtavoissa oli ajan kuluessa tapahtunut kehitystä, joka oli tehnyt työntutkimuksen tarpeelliseksi.

Keväällä 2005 aloitettiin keskustelut uusien mitattujen kokonpanoaikojen käyttöönotosta. Kun asiassa ei päästy yhteiseen näkemykseen, työnantaja siirtyi toukokuussa 2005 modulaaristen tuotteiden osalta työehtosopimuksen mukaiseen osaurakkaan, joka perustui mitattuihin suoritusaikoihin. Kesälomien jälkeen ilmeni, että työntekijät eivät tee työtä normaalilla tahdilla. Koneiden kokoonpanossa ei missään vaiheessa päästy tutkittuihin ja yhteisesti hyväksyttyihin aikoihin, vaan työntekijät jarruttivat työtä monella eri tavalla. Jarruttaminen on vaikuttanut yhtiön toimintaan siten, että työt ovat olleet myöhässä ja yhtiö on joutunut ottamaan lisää alihankkijoita, jotta sovitut velvoitteet on voitu pitää.

Syyskuussa pidetyssä palaverissa työnantajan edustajat edellyttivät pääluottamusmies A:lta toimenpiteitä jarrutuksen lopettamiseksi. Pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu kiistivät, että kyse olisi ollut työtaistelusta.

Maanantaina 12.9.2005 Metallityöväen Liiton työehtosihteeri oli ollut yhteydessä A:han ja ilmeisesti informoinut A:ta siitä, että jarrutus pitäisi lopettaa. Työehtosihteeri on tämän jälkeen ilmoittanut Teknologiateollisuus ry:n asiantuntijalle, että jarrutus on loppunut. Palkkaukseen liittyviä asioita sovittiin käsiteltäväksi 20.9.2005.

Maanantaina 12.9.2005 Tamglass Engineering Ltd Oy:n uunipisteen työntekijät olivat kehottaneet samassa työpisteessä työskennelleitä alihankkijoiden työntekijöitä hidastamaan työtahtia. Kehoitus oli toistettu 13.9.2005. Samana päivänä A soitti kyseisen alihankkijan eli Tasoite- ja Rakennustyö Antti Rissanen Oy:n toimitusjohtajalle ja kehotti myös tätä hidastamaan työn tekemistä. Yhteydenotto alihankkijayhtiön toimitusjohtajaan on tullut vastaajayhtiön tietoon 14.9.2005, minkä jälkeen yhtiössä on selvitetty tilannetta ja A:ta on kuultu asiasta 19.9.2005. A:n työsopimus on purettu samana päivänä.

Tamglass Engineering Ltd Oy:llä on ollut lainmukainen erittäin painava syy purkaa A:n työsopimus. Pääluottamusmies A on halunnut saada työntekijöille enemmän palkkaa ja tätä tavoitetta on mitä ilmeisimmin pyritty vauhdittamaan jarrutuksella. A on vielä sen jälkeen, kun asiasta on hänelle huomautettu ja häneltä on vaadittu toimenpiteitä jarrutuksen lopettamiseksi, jatkanut jarruttamista ja kehottanut myös alihankkijaa yhtymään jarrutukseen. A:n toiminta jarrutuksen alkuunpanijana ja ylläpitäjänä on siten ollut ilmeistä. A on sekä jarrutusta organisoidessaan että ottaessaan yhteyttä alihankkijaan pyrkinyt käyttämään työnantajan liikesalaisuutena pidettävää tietoa hyväkseen ja työnantajaa vastaan sekä vaikuttamaan alihankkijan suoritukseen ja siten aiheuttamaan vahinkoa sekä alihankkijalle että omalle työnantajalleen, johon alihankkija on sopimussuhteessa.

Toiminnallaan A on menetellyt tahallisesti ja törkeästi työnantajan edun vastaisesti ja siten rikkonut työsopimuslain 3 luvun 1 ja 4 §:n mukaisia työntekijän velvoitteita. A:n menettely on ollut omiaan aiheuttamaan vahinkoa työnantajalle ja tämän alihankintaverkostolle ja se on johtanut täydelliseen luottamuspulaan. Näissä olosuhteissa työnantajalta ei ole voitu kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa.

Kantajan 30 kuukauden palkkaa vastaavaa määrää koskeva korvausvaatimus on kohtuuton ottaen huomioon A:n työsuhteen kesto sekä olosuhteet ennen työsuhteen päättymistä.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

A:n työsuhde ja sen purkaminen

A on työskennellyt Tamglass Engineering Ltd Oy:n palveluksessa vuodesta 1995 lähtien. Vuodesta 1997 A on toiminut yhtiön pääluottamusmiehenä.

Työnantaja purki A:n työsopimuksen 19.9.2005 päättymään heti. Purkamisen perusteeksi ilmoitettiin törkeä työnantajan edun vastainen toiminta ja siitä johtuva luottamuspula. Työnantajapuolen mukaan työntekijät olivat vastustaakseen palkkausjärjestelmän uudistamista ryhtyneet laittomaan työtaisteluun jarruttamalla työntekoa. Pääluottamusmies oli käyttäen hyväksi liikesalaisuudeksi luokiteltavia luottamuksellisia tietoja ottanut yhteyttä alihankkijayrityksen toimitusjohtajaan ja vaatinut myös sen työntekijöiltä työvauhdin hidastamista.

Todistelu

Työtuomioistuimessa on asian selvittämiseksi kuultu A:ta itseään, Metallityöväen Liiton nimeäminä todistajina työehtosihteeri C:tä, automaatioasentaja, työsuojeluvaltuutettu B:tä, koneasentaja D:tä ja koneasentaja E:tä sekä Teknologiateollisuus ry:n nimeäminä todistajina asiantuntija F:ää, tehtaan johtaja G:tä, tuotantopäällikkö H:ta ja toimitusjohtaja I:tä.

Kirjallisina todisteina on esitetty muun muassa ilmoitus A:n työsopimuksen purkamisesta, muistio kuulemistilaisuudesta 19.9.2005 sekä selvitystä mitatuista ja toteutuneista kokoonpanoajoista 1.1.2005 - 11.10.2005 tehtaan kahdessa projektissa.

Työsopimuksen purkamisen taustalla olleista tapahtumista esitetty selvitys

Tamglass Engineering Ltd Oy on kokoonpanotehdas, joka valmistaa turvalasien tuottamiseen liittyviä koneita. Osa koneista kootaan tehtaalla ja osa kokoonpanotyöstä teetetään alihankintana. Tehtaan aikaisempi palkkausjärjestelmä perustui määräaikaiseen paikalliseen sopimukseen, joka päättyi vuonna 2003. A:n ja B:n mukaan tuolloin kuitenkin sovittiin, että vanhan mallin mukaista palkkausjärjestelmää sovelletaan edelleen, kunnes uudesta järjestelmästä päästään sopimukseen.

Tehtaalla aloitettiin vuoden 2004 alussa työntutkimus, koska tehtaan uusille tuotteille haluttiin mitata läpimenoaika. A:n mukaan työntekijät eivät vastustaneet työntutkimuksen tekemistä.

Työntutkimuksen perusteella määritellyt uudet kokoonpanoajat ja palkkausjärjestelmä otettiin työnantajan ilmoituksella modulaaristen tuotteiden osalta käyttöön toukokuusta 2005 lukien. A:n mukaan uusien kokoonpanoaikojen myötä työtahti kiristyi, ja saavuttaakseen entisen ansiotasonsa työntekijät joutuivat tekemään enemmän töitä. H:n mukaan vanhoja ja uusia työntekoaikoja ei voitu verrata toisiinsa, koska vanhat ajat eivät perustuneet työntutkimukseen. Työtahti ei H:n käsityksen mukaan ole kiristynyt uusien kokoonpanoaikojen myötä, vaan uudessa järjestelmässä ainoastaan ylimääräisiä taukoja on karsittu.

E ja D ovat kertoneet, että uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto työnantajan yksipuolisella ilmoituksella aiheutti työntekijöiden keskuudessa hämmennystä, koska paikalliset palkkaneuvottelut olivat vielä kesken. A:n, D:n ja B:n mukaan myös työntekijöiden työmotivaatio laski uuden palkkausjärjestelmän myötä. Tilannetta ja mahdollisia vastatoimenpiteitä käsiteltiin kesäkuussa 2005 pidetyssä ammattiosaston kokouksessa. Siinä A kehotti työntekijöitä jatkamaan töitä normaalilla työtahdilla ja vanhan mallin mukaan. Päätöstä tuotannon jarruttamisesta ei A:n ja B:n mukaan ole tuolloin tehty.

G:n mukaan aluksi osa työntekijöistä jopa alitti työntutkimuksessa määritellyt ajat ja pääsi siten suorituspalkkioille. Kesäkuun 2005 aikana kuitenkin havaittiin, että uudet työntekoajat eivät enää toteutuneet, mistä on kerrottu myös työntekijöille ja A:lle.

Tamglass Engineering Ltd Oy:stä ilmoitettiin syyskuussa 2005 Teknologiateollisuus ry:lle, että työtahti oli hidastunut ja pyydettiin työnantajajärjestöä ryhtymään asiassa toimenpiteisiin. F soitti C:lle Metallityöväen Liittoon ja kehotti tätä huolehtimaan jarrutuksen lopettamisesta. Kertomansa mukaan C otti yhteyttä A:han ja kehotti tätä ryhtymään toimenpiteisiin. A kiisti C:n kertoman mukaan jarrutuksen ja ilmoitti kehottaneensa työntekijöitä jatkamaan töitä entisellä työtahdilla. Samalla sovittiin, että F ja C tulisivat keskustelemaan palkkausasiasta A:n ja tehtaan johdon kanssa 20.9.2005.

Tehtaan kahdessa projektissa mitattuja ja toteutuneita kokoonpanoaikoja 1.1.2005 - 11.10.2005 koskevan kirjallisen selvityksen mukaan toisessa projektissa toteutunut kokoonpanoaika on kyseisenä ajanjaksona ylittänyt noin 420 tunnin tavoiteajan 160 tunnilla ja toisessa projektissa noin 430 tunnin tavoiteajan 60 tunnilla. Eniten tavoiteajat olivat ylittyneet jäähdytysosastolla, jolla pääluottamusmies työskenteli.

Työsopimuksen purkamiseen johtaneet tapahtumat

E on kertonut, että syyskuun 2005 puolivälissä uunin kokoonpanossa työskenteli viisi Tamglass Engineering Ltd Oy:n työntekijää. Heidän lisäkseen uunipisteeseen oli tullut kaksi uutta alihankkijan työntekijää Tasoite- ja Rakennustyö Antti Rissanen Oy:stä. Tehtaan omien työntekijöiden olisi tullut opastaa uusia työntekijöitä. Kun alihankkijan työntekijöiden ei tarvinnut, toisin kuin omien työntekijöiden, esimerkiksi hakea materiaalia ja tarvikkeita, vaan he voivat keskittyä uunin kokoamiseen, myös uunin kokoonpano nopeutui. Tämä aiheutti tyytymättömyyttä omien työntekijöiden keskuudessa. Kun tilanne uunilla toisena päivänä kiristyi, E otti yhteyttä A:han. Työntekijät toimittivat I:lle tiedoksi samana päivänä vanhan sopimuksen mukaiset lähtötasotunnit.

A soitti kertomansa mukaan I:lle, mutta hän ei ollut kehottanut I:n työntekijöitä hidastamaan työtahtia. Hän oli tilanteen rauhoittamiseksi ainoastaan pyytänyt I:tä keskustelemaan uunipisteen vakinaisten työntekijöiden kanssa. Hän oli myös halunnut tietää, oliko alihankkija sopinut uunin kokoonpanosta urakan ja oliko työnantaja edellyttänyt uusien ohjeaikojen mukaista työskentelyä. Opastusta koskeva asia oli myöhemmin sovittu I:n ja tehtaan työntekijöiden välillä.

I:n mukaan Tamglass Engineering Ltd Oy:n työntekijät olivat 12.9.2005 kehottaneet I:n työntekijöitä hidastamaan työtahtia, mutta I vaati työntekijöitään jatkamaan töitä normaalisti. Seuraavana päivänä A soitti I:lle ja uudisti kehotuksen työn hidastamisesta. Opastukseen liittyvistä seikoista oli I:n mukaan sovittu jo aikaisemmin. I oli kertonut esitetyistä hidastamisvaatimuksista tehtaan johdolle. Alihankkijan työntekijät siirtyivät I:n määräyksestä 14.9.2005 jatkamaan töitä alihankkijan omissa tiloissa.

G ja H ovat kertoneet, että syyskuun puolivälissä yhtiön johdon tietoon tuli, että A oli kehottanut alihankkijoita hidastamaan uunin kokoonpanotyötä. Tapausta pidettiin vakavana ja asiassa pyydettiin neuvoa myös Teknologiateollisuus ry:ltä. G:n ja F:n mukaan työnantajaliiton kanta oli, että työnantajalla oli tapahtuneen johdosta oikeus purkaa A:n työsopimus.

A on kertonut, että 19.9.2005 hänet kutsuttiin kuulemistilaisuuteen, jossa olivat läsnä ainakin G, H ja B. A:n ja B:n mukaan työnantaja väitti A:n kehottaneen työntekijöitä jarruttamaan työntekoa ja harkitsevansa tämän vuoksi A:n työsuhteen purkamista. A ja B kiistivät työnantajan esittämät väitteet. Kuulemistilaisuudessa ei mainittu I:tä, vaan asia tuli A:n tietoon vasta työnantajan kirjallisessa vastauksessa. G:n ja H:n mukaan kuulemistilaisuudessa A:lle kerrottiin, että työnantajan tietoon oli tullut, että A oli ottanut yhteyttä eri tahoihin ja kehottanut näitä jarruttamaan. Tilaisuudessa ei kerrottu yksityiskohtia I:n tapauksesta, koska työnantaja epäili A:n kehottaneen muitakin alihankkijoita hidastamaan työtahtia. Tilaisuuden päätyttyä työnantaja purki A:n työsopimuksen.

G ja H ovat lisäksi kertoneet, että A:n aikaisempi työhistoria on ollut moitteeton.

G:n mukaan kaikki tuotannon työntekijät olivat saaneet suullisen varoituksen jarrutuksesta. D:n mukaan A:n työsuhteen purkamisen jälkeen työnantaja ilmoitti, että varoituksia ryhdytään jakamaan, mikäli uusiin työaikoihin ei päästä. B:n käsityksen mukaan varoituksia ei ole toistaiseksi annettu kenellekään.

Näytön arviointi

Esitetty selvitys osoittaa, että uuden mitattuihin ohjeaikoihin perustuneen palkkausjärjestelmän käyttöönottaminen on aiheuttanut tyytymättömyyttä työntekijöiden keskuudessa. Työntekijät ovat yhteisesti päättäneet vastustaa työnantajan yksipuolisesti toteuttamaa muutosta pitäytymällä aikaisempaan työvauhtiin myös niiden tuotteiden kokoonpanossa, joiden osalta uusi palkkausjärjestelmä oli otettu käyttöön. Tämän seurauksena mitatut tavoiteajat eivät ole yleensä toteutuneet, ja työtä on käytännössä tehty aikapalkalla.

Työnantaja on edellä todetuista syistä joutunut lisäämään alihankkijoiden käyttämistä. Näin on tehty myös uunipisteessä, johon on 12.9.2005 otettu kaksi alihankkijan työntekijää tekemään uunin kokoonpanotyötä. Tamglass Engineering Ltd Oy:n omat työntekijät ovat vaatineet uusien työntekijöiden sopeuttavan työskentelyvauhtinsa heidän omaan työskentelyvauhtiinsa. Tässä tarkoituksessa he ovat toimittaneet selvitystä aiemmin noudatetusta palkkausjärjestelmästä ja sen edellyttämästä työskentelyvauhdista suoraan alihankkijayritykselle. Tämän lisäksi pääluottamusmies A on uunipisteen työntekijöiden pyynnöstä soittanut alihankkijayrityksen toimitusjohtajalle ja esittänyt työvauhdin hidastamista. Tilanteen rauhoittamiseksi alihankkija on 14.9.2005 siirtänyt omat työntekijänsä uunipisteeltä työskentelemään hallinnassaan olleeseen halliin.

Oikeudellinen arviointi ja johtopäätökset

Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen osana noudatettavan luottamusmiessopimuksen 4 §:n 5 kohdan mukaan luottamusmiehen työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 8 luvun säännöksiä. Työsopimuslain 8 luvun 1 §:n mukaan työnantaja saa purkaa työsopimuksen noudatettavasta irtisanomisajasta tai työsopimuksen kestosta riippumatta päättyväksi heti vain erittäin painavasta syystä. Tällaisena syynä voidaan pitää työntekijän työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden niin vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa. Luottamusmiessopimuksen mukaan luottamusmiehen työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa luottamusmiestä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.

Työntekijät ovat työehtosopimuksen voimassa ollessa ryhtyneet pääluottamusmiehen myötävaikutuksella edellä todettuihin painostustoimenpiteisiin taivuttaakseen työnantajan hyväksymään meneillään olleessa palkkausjärjestelmäkiistassa työntekijöiden tavoitteiden mukaisen ratkaisun. Työskentely entisen palkkausjärjestelmän aikaisella työvauhdilla on jatkunut vielä siinä vaiheessa, kun alihankkijan työntekijät olivat työskennelleet uunipisteessä. Työvauhdista uunipisteellä aiheutuneen kiistan yhteydessä pääluottamusmies A on esittänyt alihankkijalle vaatimuksen työvauhdin hidastamisesta. Työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että hän olisi tässä yhteydessä käyttänyt hyväkseen työnantajan liike- tai ammattisalaisuuksia.

Pääluottamusmies on pyrkinyt tehostamaan omaan työnantajaansa kohdistuneiden painostustoimenpiteiden vaikutuksia edellä todetulla tavalla. Tässä tapauksessa myös muut uunipisteen työntekijät ovat erikseen esittäneet vastaavia vaatimuksia sekä alihankkijan työntekijöille että suoraan alihankkijalle. Asiassa esitetyn ristiriitaisen näytön valossa työtuomioistuin katsoo kuitenkin jääneen näyttämättä, että näiden toimenpiteiden johdosta tai muutoinkaan palkkausjärjestelmäkiistaan liittyen olisi kenellekään annettu edes varoitusta. Ottaessaan yhteyttä alihankkijaan ja kehottaessaan tätä hidastamaan työtahtia pääluottamusmies on sinänsä menetellyt asemaansa sopimattomalla tavalla. Työtuomioistuin ei pidä kuitenkaan kohtuullisena, että pääluottamusmies yksin joutuisi työntekijöiden yhteisen virheellisen toiminnan johdosta niin ankaraan vastuuseen, mitä työsopimuksen purkaminen merkitsee.

Näillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, ettei työnantajalla ole ollut luottamusmiessopimuksessa edellytettyjä perusteita purkaa A:n työsopimusta päättymään välittömästi. A:n työsopimuksen irtisanominen olisi puolestaan edellyttänyt niiden työntekijöiden enemmistön suostumusta, joita A on pääluottamusmiehenä edustanut. Kun A:n edustamien työntekijöiden suostumusta ei kuitenkaan ole pyydetty, työnantajalla ei olisi ollut oikeutta edes irtisanoa A:n työsopimusta.

Irtisanomisajan palkka

Tamglass Engineering Ltd Oy on purkanut A:n työsopimuksen vastoin työehtosopimuksen määräyksiä. A ei ole saanut hyväkseen teknologiateollisuuden työehtosopimuksen osana noudatettavan irtisanomissuojasopimuksen edellyttämää neljän kuukauden pituista irtisanomisaikaa. Tämän vuoksi A on oikeutettu vaatimaansa irtisanomisajan palkkaan ja lomakorvaukseen irtisanomisajalta. Vaatimusten määriä ei ole kiistetty.

Korvaus työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä

Tamglass Engineering Ltd Oy:n on suoritettava A:lle korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaan korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan huomioon muun muassa työtä vaille jäämisen arvioitu kesto ja ansion menetys, työsuhteen kesto, työntekijän ikä ja hänen mahdollisuutensa saada ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä, työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä, työntekijän itsensä antama aihe työsopimuksen päättämiseen, työntekijän ja työnantajan olot yleensä sekä muut näihin rinnastettavat seikat.

A:n työsuhde oli purkamiseen mennessä kestänyt noin 10 vuotta. Työnantajan nimeämät todistajat ovat kertoneet, ettei A:n työssä tai menettelyssä muuten ole aikaisemmin ollut moittimista. A oli työsopimuksen purkamisen jälkeen jäänyt työttömäksi.

Ottaen huomioon A:n itsensä työsopimuksen purkamiseen antama aihe ja asiaan liittyvät seikat kokonaisuudessaan työtuomioistuin arvioi kohtuulliseksi korvauksen määräksi 15 kuukauden palkkaa vastaavat 32.955,00 euroa.

Valvontavelvollisuus

Tamglass Engineering Ltd Oy:n edustaja on ennen A:n työsopimuksen purkamista tiedustellut Teknologiateollisuus ry:n kantaa asiaan. Purkaminen on siten tapahtunut Teknologiateollisuus ry:n tieten ja ohjeiden mukaisesti. Kysymys siitä, onko A:n työsopimuksen purkamiseen ollut riittävät perusteet, on kuitenkin ollut siinä määrin epäselvä ja tulkinnanvarainen, ettei Teknologiateollisuuden voida Tamglass Engineering Ltd Oy:n menettelyn hyväksyessään katsoa laiminlyöneen työehtosopimuslain mukaista valvontavelvollisuuttaan.

Oikeudenkäyntikulut

Tamglass Engineering Ltd Oy on jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Metallityöväen Liitto ry:n oikeudenkäyntikulut, joiden määräksi on ilmoitettu 9 013,96 euroa. Korvausvaatimuksen määrä on riidaton.

Asian laatu ja lopputulos huomioon ottaen Teknologiateollisuus ry:n on itse vastattava omista oikeudenkäyntikuluistaan.

Tuomiolauselma

Tamglass Engineering Ltd Oy velvoitetaan suorittamaan A:lle irtisanomisajan palkkana 8 788 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 19.9.2005 lukien, lomakorvausta irtisanomisajalle 936 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 19.9.2005 lukien sekä korvaukseksi työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä 32 955 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien.

Teknologiateollisuus ry:tä vastaan esitetty hyvityssakkovaatimus hylätään.

Tamglass Engineering Ltd Oy velvoitetaan korvaamaan Metallityöväen Liitto ry:n oikeudenkäyntikulut 9 013 eurolla 96 sentillä, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Teknologiateollisuus ry saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Äimä, Saipio, Tuliara, Lehto ja Kauppala jäseninä. Sihteeri on ollut Mäkinen.

Jäsen Kauppalan eriävä mielipide, johon jäsen Lehto yhtyi:

Yhdyn enemmistön kantaan lukuun ottamatta Teknologiateollisuus ry:n valvontavelvollisuutta ja oikeudenkäyntikuluja. Näiden osalta lausun seuraavaa:

Asiassa on näytetty, että Teknologiateollisuus ry:n työsuhdeasiantuntija F on ollut perehtynyt palkkausjärjestelmää koskeneeseen kiistaan Tamglass Engineering Ltd Oy:ssä. Saatuaan tietää, että pääluottamusmies A oli ollut yhteydessä toimitusjohtaja I:hin F on ilmoittanut Tamglass Engineering Ltd Oy:lle, että yrityksellä on peruste purkaa A:n työsuhde päättymään heti tästä syystä.

Pääluottamusmiehen työsuhdeturva liittyy keskeisellä tavalla työehtosopimus- ja neuvottelujärjestelmään. Työnantajaliiton tiedossa on ollut tehtaalla työskentelyyn ja työilmapiiriinkin vaikuttanut palkkausjärjestelmäkiista, jonka osalta A pääluottamusmiehenä oli työntekijäpuolen keskeinen neuvottelija. Koska A:n työsuhteen purkaminen liittyi selkeästi hänen toimintaansa tässä kiistassa, Teknologiateollisuus ry:n olisi tullut huolellisemmin selvittää tapahtumainkulku ja tehdä perusteellisempi oikeudellinen arvio asiassa sekä pyrkiä estämään pääluottamusmies A:n työsopimuksen purkaminen. Laiminlyömällä nämä toimet Teknologiateollisuus ry on laiminlyönyt valvoa työehtosopimuksen noudattamista.

Edellä sanotuin perustein velvoitan työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Teknologiateollisuus ry:n maksamaan Metallityöväen Liitto ry:lle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 2 000 euroa.

Velvoitan lisäksi Tamglass Engineering Ltd Oy ja Teknologiateollisuus ry:n työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n perusteella korvaamaan yhteisvastuullisesti Metallityöväen Liitto ry:n oikeudenkäyntikulut 9 013 eurolla 96 sentillä, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antamispäivästä.

Jäsen Tuliaran mielipide, johon jäsen Saipio yhtyi.

A on toiminut työsopimuslain työntekijälle kuuluvien velvoitteiden vastaisesti. Ottaen erityisesti huomioon tämän A:n itsensä antaman aiheen työsopimuksen purkamiseen sekä lisäksi hänen ikänsä ja hänen mahdollisuutensa saada ammattiaan tai koulutusta vastaavaa työtä, arvioin kohtuulliseksi korvauksen määräksi 12 kuukauden palkkaa vastaavat 26 364 euroa.