Labor court allows union claim against employer for violating collective agreement and strike settlement terms.

Asiaosaisten hyväksymässä sovintoehdotuksessa oli sovittu tietyllä tavoin määräytyvästä rahasummasta, joka kohdennetaan korotuksena palkkataulukoihin. Työnantajapuolella oli tarkoitettu antaa määräykselle suppea tulkinta, josta oli kuitenkin ollut puhetta vain työnantajan ja sovittelijan välisissä keskusteluissa. Määräykselle vahvistettiin sen sanamuotoa paremmin vastaava laaja tulkinta, kun työntekijäpuolen huomiota ei ollut erikseen kiinnitetty työnantajan edellä mainittuun tarkoitukseen.

Työnantaja oli menetellyt sovintoehdotuksen vastaisesti siirtäessään 1.3.2005 voimaan tulleiden palkkojen yleiskorotusten maksamisen teknisistä syistä huhti-kesäkuun 2005 palkanmaksujen yhteyteen. Lisäksi työnantaja oli rikkonut lakon lopettamissopimusta kieltäessä lakonaikaisten tapahtumien johdosta kantajayhdistykseltä yhtiön sähköpostin käytön.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 115

KANTAJA

Alkoholikaupan Ammattiliitto ALV ry, Helsinki

VASTAAJA

Alko Oy, Helsinki

ASIA

Työehtosopimuksen tieten rikkominen ynnä muuta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 12.9.2005

Pääkäsittely 19.10.2005

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Alkoholikaupan Ammattiliitto ALV ry:n ja Alko Oy:n 3.3.2005 hyväksymässä sovintoehdotuksessa on sovittu osallisten välisen työehtosopimuksen uudistamisesta 1.3.2005-30.9.2007 väliseksi ajaksi. Sovintoehdotuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2. Palkankorotukset 1.3.2005 lukien

Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 18 senttiä tunnilta tai 30,06 euroa kuukaudelta, kuitenkin vähintään 2,5 %:lla.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4. Palkkataulukot

Paikallisesti sovittavalla tavalla 1.3.2005 lukien kohdennetaan palkkataulukoihin ja Kuninkaalan sopimuspalkkoihin rahasumma, joka vastaa kaikkien lisien nostamista 2,5 %:lla. Lisäksi palkkataulukoita sekä Kuninkaalan sopimuspalkkoja korotetaan 110 000 euroa vastaavalla kustannusvaikutuksella (%) (vuositason vaikutus).

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Alkoholikaupan Ammattiliitto ALV ry:n ja Alko Oy:n 3.3.2005 hyväksymässä lakon lopettamissopimuksessa on muun ohella seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työriidan johdosta osapuolet eivät ryhdy mihinkään oikeudellisiin tai muihin toimenpiteisiin toisiaan kohtaan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Alkoholikaupan Ammattiliitto ALV ry on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa Alko Oy:n menetelleen yhtiön ja yhdistyksen hyväksymän sovintoehdotuksen 2 kohdan vastaisesti, kun yhtiö on jättänyt korottamatta palkkoja 1.3.2005 alkaen sovintoehdotuksessa kerrotulla tavalla,

tuomitsee Alko Oy:n sovintoehdotuksen 2 kohdan rikkomisesta työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitettuun hyvityssakkoon,

vahvistaa oikeaksi tulkinnan, jonka mukaisesti yhtiön ja yhdistyksen hyväksymän sovintoehdotuksen 4 kohdan tarkoittama palkankorotuksiin käytettävä rahasumma on laskettava kaikista lisistä ottaen laskentapohjassa huomioon myös hälytyskorvaukset, lisämyymälän hoidosta maksettavan lisän, luottamusmieskorvauksen, kylmänalueen lisät, henkilökohtaisen lisän, kiinteät lisät (ikälisät) ja henkilökohtaisen lisäpalkan,

vahvistaa Alko Oy:n menetelleen yhtiön ja yhdistyksen hyväksymän lakon lopettamissopimuksen vastaisesti, kun yhtiö on kieltänyt yhdistykseltä yhtiön sähköpostin käytön kertoen toimenpiteen syyksi työriidan ja lakon aikaisen tiedotuksen,

tuomitsee Alko Oy:n lakon lopettamissopimuksen tieten rikkomisesta työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitettuun hyvityssakkoon ja

velvoittaa Alko Oy:n korvaamaan yhdistyksen oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perusteet

Alko Oy ei ole sovintoehdotuksen 2 kohdasta huolimatta korottanut palkkoja maaliskuun alusta 2005 lukien sovintoehdotuksessa edellytetyllä tavalla. Korottamatta jäänyt palkka on koskenut kuukausipalkkaisten osalta koko maaliskuun 2005 korotusosaa, ja tuntipalkkaisilta työntekijöiltä on puuttunut korotus 1.-15.3.2005 väliseltä ajalta. Yleiskorotus on pantu maksuun vasta 30.5.2005. Menettelyään yhtiö on perustellut sopivan atk-ohjelman puuttumisella. Yhtiö on kuitenkin ollut tietoinen käytössään olevista ohjelmista sovintoehdotuksen hyväksyessään.

Sovintoehdotuksen 4 kohdassa tarkoitetun rahasumman on sovittu olevan 2,5 prosentin suuruinen laskettuna kaikista lisistä. Luettelo maksettavista lisistä oli annettu neuvottelijoille vasta sovintoesityksen hyväksymisen jälkeen. Neuvotteluissa oli kuitenkin puhuttu kaikista lisistä. 30.3.2005 yhtiö oli esittänyt yhdistykselle, että korotuksiin käytettävää palkkasummaa laskettaessa tulisi ottaa huomioon vain iltalisä, lauantai- ja aattolisä, ruuhkalisä, sijaisuuslisä 1, sijaisuuslisä 2 ja kielitaitolisä. Laskentapohjasta olisi jätetty pois hälytyskorvaukset, lisämyymälän hoidosta maksettava lisä, luottamusmieskorvaus, kylmänalueen lisät, henkilökohtainen lisä, ikälisät ja henkilökohtainen lisäpalkka. Yhtiön vaatimus on hyväksytyn sovintoesityksen sanamuodon vastainen.

Lakon lopettamissopimuksen määräyksestä huolimatta yhtiö on 5.4.2005 antamallaan ohjeella kieltänyt yhdistykseltä aikaisemmin sallitun yhtiön sähköpostin käyttömahdollisuuden yhdistyksen jäsenilleen suuntaaman tiedotuksen välineenä. Sähköpostin käyttömahdollisuuksia on nyt yhtiössä rajoitettu muun muassa siten, ettei pääluottamusmies A saa enää lähettää sähköpostilla tiedotteita ja kyselyitä luottamusmiehille. Yhdistys ei myöskään saa lähettää sähköpostilla yleistiedotteitaan myymälöihin. Yhdistyksellä ei ole pääsyä yhtiön intranettiin. Menettelyään yhtiö on perustellut väitteellään, jonka mukaan työriidan aikaisessa tiedotuksessa olisi ollut vääristelyä. Yhtiö ei ole yksilöinyt, mitä vääristelyä tiedotuksessa olisi tapahtunut. Vaikka yhtiön väite pitäisikin paikkansa, yhtiö on lakon lopettamissopimuksessa sitoutunut pidättäytymään yhdistyksen vastaisista toimenpiteistä, jotka johtuvat työriidasta tai sen aikaisista tapahtumista. Yhtiön menettely on vastoin lakon lopettamissopimuksessa annettua sitoumusta.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Alko Oy on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä ja Alkoholikaupan Ammattiliitto ALV ry:n velvoittamista korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Yhtiö on korottanut henkilöstön palkkoja sovintoehdotuksen mukaisesti 1.3.2005 lukien. Korotukset ja takautuvat erät on maksettu huhti-, touko- ja kesäkuun palkkojen yhteydessä. Lievä viivästyminen on johtunut sovintoehdotuksen 4 kohdassa mainituista paikallisista neuvotteluista. Yhtiö oli lopulta joutunut toteuttamaan korotukset yksipuolisella päätöksellä.

Alkoholikaupan Ammattiliitto ALV ry:n edustamien työntekijöiden työsuhteiden ehdot ovat määräytyneet 1.3.1998 lukien, seitsemän vuoden ajan valtakunnansovittelija Juhani Saloniuksen antaman sovittelutuloksen mukaisesti. Vain palkkaehtoja on tarkistettu TUPO-ratkaisujen mukaisesti. Sovintoehdotuksen jälkeen yhtiö on vahvistanut pysyväisohjeet myymälöissä noudatettavista työehdoista. Ohjeiden kohdassa 3.2 on lueteltu kaikki palkan lisät. Palkanlisien lukumäärää tai sisältöä ei ole tämän jälkeen muutettu eikä riitautettu. Yhdistys ei ole esittänyt muutoksia lisiin, niiden lukumääriin tai sisältöön vuodenvaihteessa 2004-2005 käydyissä neuvotteluissakaan.

Yhtiön esitys sovintoneuvotteluissa oli käsittänyt kaikki työehtosopimuksessa mainitut lisät, joita ovat iltalisä, lauantai- ja aattolisä, ruuhkalisä sekä sijaisuuslisä 1 ja 2. Esitys ei ollut pitänyt sisällään vuonna 1998 jäädytettyjä kylmänalueen- ja syrjäseutulisää. Piirisovittelija Esa Longan esitys oli perustunut yhtiön esitykseen. Kanteessa mainittu luettelo maksettavista lisistä on tehty sovintoesityksen hylkäämisen jälkeen yhtiön palkanlaskentayksikössä työskentelevän B:n toimesta. Luettelo pitää sisällään kaikki ne erät, jotka eivät kuulu palkkataulukoihin. Luetteloa ei ole käsitelty osapuolten kesken missään vaiheessa ennen sovintoneuvotteluja eikä sen aikana.

Yhtiö on sovintoesityksen hyväksymisen jälkeen antanut ohjeet sähköpostin käytöstä. Ohjeiden mukaan järjestöillä on oikeus ja mahdollisuus käyttää järjestötiedottamisessa yhtiön sisäistä intranet -verkkoa, jonne kaikilla työntekijöillä on pääsy. Henkilökohtaista sähköpostia voidaan ohjeiden mukaan käyttää yksittäistä henkilöä koskevassa luottamusmies- ja työsuojelutiedottamisessa samoin kuin järjestöjen kokoontumista koskevassa tiedottamisessa. Ohjeet on valmisteltu liittojen välisenä yhteistyönä.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

1. Riitakysymykset

Asiassa on ollut erimielisyyttä ensinnäkin siitä, mitä on tarkoitettu sovintoehdotuksen 4 kohdassa mainituilla kaikilla lisillä, jotka otetaan huomioon palkankorotuksiin käytettävän rahasumman laskemisessa. Kanteessa on lisäksi katsottu, että työnantaja on rajoittanut yhdistyksen mahdollisuutta käyttää yhtiön sähköpostia ja siten rikkonut lakon lopettamissopimusta. Kantaja on edelleen katsonut yhtiön menetelleen sovintoehdotuksen 2 kohdan vastaisesti jättäessään korottamatta palkkoja sovitun mukaisesti 1.3.2005 alkaen.

2. Kaikki lisät sovintoehdotuksen 4 kohdan mukaan

2.1 Määräyksen syntyvaiheista esitetty selvitys

Työtuomioistuimessa on sopimusmääräyksen tarkoituksesta kuultu kantajapuolen nimeäminä todistelutarkoituksessa kantajayhdistyksen puheenjohtajaa C:tä sekä todistajina palveluyksikönpäällikkö D:tä ja Alkoholialan Toimihenkilöt ATH ry:n puheenjohtajaa E:tä. Työnantajapuolen nimeäminä todistajina on kuultu henkilöstöjohtaja F:ää ja työsuhdepäällikkö G:tä. Kirjallisina todisteina on esitetty muun muassa ote yhtiön intranetistä 25.2.2005 ja Alko Oy:n selvitys maksussa olevista palkanlisistä 4.3.2005.

C on kertonut toimineensa Alkoholikaupan Ammattiliitto ALV ry:n (jälj. ALV) puheenjohtajana keväästä 2001 alkaen. Todistaja oli ollut mukana sovintoehdotukseen johtaneissa neuvotteluissa, joskin suuri osa neuvotteluista oli käyty sovittelijan ja D:n kesken. Palkkataulukoiden laskennassa mukaan otettavia lisiä ei ollut rajattu sovittelussa. Sovintoesityksissä oli ollut yhdistykselle oleellinen kirjaus "kaikki lisät". Tämä oli ollut keskeinen kysymys keskustelussa ja kirjauksen saaminen merkitsi palkkavaateiden toteutumista osittain. Ilman mainintaa kaikista lisistä sovintoehdotusta ei olisi välttämättä hyväksytty. Todistajan kuullen ei kuitenkaan sovittelun aikana ollut osapuolten kesken keskusteltu määräyksen "kaikki lisät" tarkoituksesta ja sisällöstä. ALV:lle oli tuotu sovintoesitys ja annettu ymmärtää, että kysymys on kaikista lisistä. Teksti on ilmeisesti sovittelijan laatimaa. Työehtosopimuksen olosuhdelisät ovat työaikaan liittyviä, esimerkkeinä ilta-, perjantai- ja ruuhkalisä.

C:n mukaan lisiin oli palattu parin viikon kuluttua, kun työnantaja oli tuonut listan, jossa oli lueteltu kaikki lisät paitsi kylmänalueen lisä. Listassa oli lisäksi ollut joukkoon kuulumaton lisä hallintoneuvoston palkkioista. Työnantaja oli tuonut listan tarkoituksella, että listan pohjalta keskustellaan, mitä tarkoitetaan kaikilla lisillä. Yhdistyksen taholta oli kuitenkin ollut olennaisinta, mikä rahasumma lisistä muodostuu. Tämän jälkeen työnantajan taholta oli lähetetty taulukkomuotoinen lista, josta oli tietoisesti karsittu taulukkoon alun perin kuuluneita lisiä.

D on kertonut olleensa vuodesta 1991 alkaen Alkon neuvottelutoiminnassa mukana ja toimineensa pääneuvottelijana tässä sopimuksessa. Todistaja on toiminut ALV:n puheenjohtajana vuosina 1994-2000, minkä jälkeen hän on siirtynyt Ammattiliitto Suoran palvelukseen. Tämä neuvottelutehtävä oli annettu todistajalle joulukuussa, kun oli ilmennyt, ettei Alko halunnut mukaan tupoon. Todistaja oli hoitanut neuvottelut sovittelun loppuun asti. Sovitteluneuvotteluissa ei ollut keskusteltu suoraan osapuolten välillä. Todistaja oli käynyt yksin neuvottelut sovittelijan kanssa, mutta joissakin neuvotteluissa oli ollut läsnä myös F.

Hyväksytyssä sovintoehdotuksessa palkkataulukoihin käytetty summa lähestyi ALV:n tavoitetta, vaikka korotuksen kustannusvaikutusta ei pystyttykään laskemaan. Työnantajapuoli ei ollut esittänyt, ettei kaikkia lisiä otettaisi huomioon korotusta laskettaessa, kuten ei myöskään sovittelija. Neuvotteluissa ei ollut myöskään ollut esillä, että korotus koskisi vain työehtosopimuksessa mainittuja lisiä.

D on sovintoratkaisun hyväksymisen jälkeen kesäkuussa keskustellut Alkon edustajien kehotuksesta sovittelijan kanssa määräyksessä tarkoitetusta ilmaisusta "kaikki lisät". Sovittelija oli tuolloin kertonut keskustelleensa neuvotteluissa työnantajapuolen kanssa olosuhdelisistä. Sovittelija oli todennut, ettei todistajan kanssa ollut sovittelussa keskusteltu nimenomaan olosuhdelisistä.

E on kertonut olleensa mukana neuvotteluissa, koska kysymykset koskivat vastaavasti toimihenkilöliitto ATH:ta. Kaikilla lisillä tarkoitettiin kaikkia lisiä, kuten myös koko neuvottelukunta oli asian ymmärtänyt. Tämä seikka oli ollut merkityksellinen ratkaisun hyväksymiselle. Lisiin oli palattu sovintoesityksen hyväksymisen jälkeen 22.3.2005, kun ATH:n edustajat olivat saaneet listan lisistä. Listan yhteydessä ei ollut kuitenkaan saatu vastaavia summia, joista lasketaan 2,5 prosenttia. Pääsiäistorstaina todistaja oli ollut puhelinyhteydessä yhtiön henkilöstöjohtajaan, jolloin oli yllättäen ilmennyt, että työnantaja tulkitsee lisiin kuuluviksi vain olosuhdelisät.

F on kertonut, että vuonna 1998 Saloniuksen johdolla tehdyn sopimuksen sisältönä on määritelty lisät, jotka on mainittu samana vuonna annetussa pysyväisohjeessakin. Vuoden 2000 sopimuksessa on oma 4 §, jossa lisät on määritelty. Myöhemmin ei ole sovittu muista lisistä.

F oli ollut mukana vuoden 2005 sovintoneuvotteluissa, joissa työnantajapuolen edustajina olivat toimineet myös G ja asiamies H Suomen Kaupan Liitosta. Todistaja oli neuvotteluissa koko ajan esittänyt lisät sovittelijalle olosuhdelisinä, joita olivat lauantai- ja aattoiltalisä, ruuhkalisä ja sijaisuuslisä. Olosuhdelisän kaltaiseksi on katsottu myös kielitaitolisä, koska se on paikkakunnan olosuhteisiin liittyvä. Syrjäseutulisä ja kylmänalueen lisä on jäädytetty jo aiemmin, eikä niitä ole otettu huomioon tässä. Sovittelijalle oli annettu todistajan laatima kirjallinen selvitys olosuhdelisistä kustannusvaikutuksineen. Muita lisiä ei ollut esitetty sovittelijalle. Sovintoehdotuksen maininta kaikista lisistä oli tullut ehdotukseen sovittelijan kynästä. Todistaja oli saanut nähdä ehdotuksen ennen sen antamista vastapuolelle. Todistaja oli olettanut kaikilla lisillä tarkoitettavan olosuhdelisiä, koska työnantajapuoli oli näin koko ajan esittänyt.

F:n mukaan 4.3.2005 päivätty lista lisistä on syntynyt sovintoehdotuksen hyväksymisen jälkeen, kun G:n kanssa oli lähdetty valmistelemaan jatkoneuvotteluja. Todistaja oli 13.6.2005 tavannut sovittelijan, joka oli ilmoittanut tulkinneensa kaikkia lisiä olosuhdelisinä. Nyt syntyneen erimielisyyden kustannusvaikutus on noin 0,2 prosenttia palkkasummaan suhteutettuna ja kokonaismäärältään 110 000 euroa.

G on kertonut työskentelevänsä työsuhdepäällikkönä Alko Oy:ssä ja olleensa mukana sovintoneuvotteluissa. Sovittelijalle oli useaan otteeseen esitetty olosuhdelisät ja niiden summa. Muut lisät eivät olleet tässä yhteydessä esillä, eikä sovittelijalle ollut annettu muita korvauksia kuvaavia papereita. Neuvotteluissa oli ollut esillä F:n laatima kustannusvaikutusten yhteenvetotaulukko, jossa lisät olivat olleet erikseen olosuhdelisinä.

Maaliskuun 4. päivänä 2005 laadittu lista lisistä oli syntynyt G:n toimeksiannosta. Listassa on mainittu mahdollisimman laajasti kaikki taulukkopalkkojen lisät. Lista on annettu palkansaajapuolelle, jotta olisi yhdessä voitu poimia ne lisät, joita tarkoitetaan sovintoehdotuksen 4 kohdassa. Lisät olivat olleet työnantajapuolelle selvät, mutta koska sovintoehdotusta tehtäessä osapuolet olivat olleet eri huoneissa, oli haluttu varmistaa, että palkansaajapuolen edustajat olivat asiasta samaa mieltä.

2.2 Johtopäätökset sovintoehdotuksen 4 kohdasta

Sopimuskaudella 1.2.2003-15.2.2005 voimassa olleen työehtosopimuksen 4 §:ssä, jonka otsikkona on "lisät", on lueteltu ruuhkalisä, lauantailisä, iltalisä, aattoiltalisä, sijaisuuslisä, kylmänalueen lisä ja syrjäseutulisä. Samat lisät on mainittu Alko Oy:n intranetissä vuoden 2005 helmikuussa kohdassa "palkan lisät myymälässä". Vastaajan tulkinnan mukaan sovintoehdotuksen 4 kohdassa tarkoitetaan edellä mainittuja lisiä, ei kuitenkaan kylmänalueen- ja syrjäseutulisää.

Työehtosopimuksen 2 §:ssä ("palkkausjärjestelmä") on määräykset myös henkilökohtaisesta lisästä ja kiinteästä lisästä, entisestä ikälisästä. Työnantajan laatiman 4.3.2005 päivätyn listan mukaan vuonna 2004 maksettuja lisiä ovat edellä jo mainittujen ohella: hälytyskorvaus/esimiehet, hälytyskorvaus, lisämyymälän hoito, luottamusmieskorvaus kk, hallintoneuvoston palkkio kk, henkilökohtainen lisäpalkka ja kielitaitolisä. Tässä mainitut lisät perustuvat ALV:n työehtosopimuksen ohella esimiesten työehtosopimukseen, luottamusmiessopimukseen ja kaupanalan työehtosopimukseen. Listassa mainitun hallintoneuvoston palkkion on kuitenkin selvitetty olleen tähän yhteyteen kuulumaton lisä, jota kanteessakaan ei tarkoiteta.

Vuoden 2005 sovintoneuvotteluissa ei esitetyn selvityksen mukaan ole sopijapuolten välillä ollut esillä, mitä sovintoehdotuksen 4 kohdassa mainituilla kaikilla lisillä tarkoitetaan. Palkansaajapuolelle on neuvotteluissa ollut tärkeätä, että kaikki lisät otettiin rajoituksetta huomioon palkkataulukoita laskettaessa. Työnantajapuolen on kuitenkin selvitetty sovittelijan kanssa keskustellessaan tarkoittaneen vain olosuhdelisien ottamista huomioon tässä laskennassa.

Erimielisyyden kohteena olevan määräyksen sanamuoto on sovittelijan laatima, mutta määräyksen teksti on ennen sovintoehdotuksen antamista käyty työnantajapuolen kanssa läpi. Työtuomioistuimen mielestä määräyksen sanamuoto viittaa kaikkiin käytössä olleisiin lisiin kantajan esittämän tulkinnan mukaisesti. Kun myös työnantaja on heti sovintoehdotuksen hyväksymisen jälkeen 4.3.2005 laatinut ja antanut työntekijäpuolelle jatkoneuvotteluja varten sanotun mukaisen, kaikki maksetut lisät kattavan listan, osoittaa tämä työtuomioistuimen mielestä, että työnantajakin on pitänyt tällaista tulkintaa mahdollisena.

Mikäli määräyksellä kuitenkin olisi haluttu viitata vastaajan nyt esittämin tavoin vain olosuhdelisiin, olisi työntekijäpuolen huomiota pitänyt erikseen kiinnittää tällaiseen tarkoitukseen, joka ei ilmene määräyksen sanamuodosta eikä ole yksiselitteisesti pääteltävissä myöskään työehtosopimuksen erilaisia lisiä koskevien määräysten kokonaisuudesta. Kun näin ei ole tehty, työntekijäpuoli on voinut perustellusti luottaa määräyksellä tarkoitetun rajoituksetta kaikkia lisiä. Selostetuista syistä määräykselle on vahvistettava sen sanamuotoa paremmin vastaava, kanteessa esitetyn mukainen tulkinta.

3. Yhtiön sähköpostin käyttäminen

Työtuomioistuimessa on yhtiön sähköpostin käyttämisestä kuultu kantajapuolen nimeäminä C:tä ja E:tä. Työnantajapuolen nimeämänä on kuultu F:ää.

Kirjallisena todisteena on esitetty yhtiön ohje Alvarin ja sähköpostin käyttämisestä 17.8.2005. Ohjeesta ilmenee, että työnantaja on osoittanut työntekijäjärjestöjen joukkoviestinnän välineeksi työntekijäjärjestöjen omat kotisivut, jonne pääsee yhtiön sisäisen intranetin, Alvarin kautta. Sähköpostin käyttö on ohjeen mukaan edelleen sallittua henkilöiden keskinäisessä viestinnässä. Pää-, vara- ja alueluottamusmiehillä ja työsuojeluvaltuutetulla ja -asiamiehillä on käytössään yhtiön sähköposti. Työntekijäjärjestöjen viestintää varten heille on laitettu linkki järjestöjen omille kotisivuille.

C ja E ovat kertoneet F:n ilmoittaneen eräässä tilaisuudessa huhtikuussa, että järjestöjen lakon yhteydessä tapahtunut viestintä oli ollut epäasiallista, minkä vuoksi järjestöiltä kiellettiin yhtiön sähköpostin käyttäminen tiedottamiseen. E oli tuossa tilaisuudessa heti ilmoittanut F:lle, että kielto oli vastoin lakon lopettamissopimusta. Rajoitukset estivät yhdistystä tiedottamasta suoraan myymälöihin. Myös kyselyjen tekeminen jäsenistölle sähköpostitse oli nyt mahdotonta. Näistä rajoituksista ei ollut sovittu, niistä oli vain ilmoitettu. Yhtiön intranetillä ei ole merkitystä tässä asiassa, koska intranetin kautta ei ole mahdollista lähettää jäsentiedotteita tai kyselyitä. Intranetissä olevalla linkillä yhdistyksen sivuille ei ole myöskään käytännössä merkitystä, koska kyseisille sivuille pääsee suoraankin.

F on kertonut tuoneensa tilaisuudessa esille hyvän viestintävälineen, intranetin, ja tarkentaneensa viestinnän pelisääntöjä. Lakkoa edeltäneen ajan sähköpostiviestintä oli ollut epäasiallista ja tilanteeseen sopimatonta. Intranet soveltuu myös järjestöjen viestien välittämiseen. Todistaja ei ole kieltänyt sähköpostin käyttämistä luottamushenkilöiden ja työsuojeluasiamiesten välisessä yhteistyössä.

Asianosaisten hyväksymässä lakon lopettamissopimuksessa on sovittu, etteivät osapuolet ryhdy työriidan johdosta mihinkään oikeudellisiin tai muihin toimenpiteisiin toisiaan kohtaan. Työtuomioistuin toteaa, että yhtiön on selvitetty lakon jälkeen kieltäneen kantajayhdistykseltä yhtiön sähköpostin käyttämisen yhdistyksen joukkoviestinnässä, joka oli aiemmin suunnattu myymälöiden sähköposteihin. Kieltoa on perusteltu lakkoa edeltäneellä viestinnällä. Työtuomioistuin katsoo, että kieltäessään yhdistykseltä yhtiön sähköpostin käyttämisen lakon aikaisten tapahtumien perusteella Alko Oy on rikkonut lakon lopettamissopimusta työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

4. Yleiskorotusten maksaminen

Työtuomioistuimessa on yleiskorotusten maksamisesta kuultu kantajapuolen nimeäminä C:tä, D:tä ja E:tä. Työnantajapuolen nimeäminä on kuultu F:ää ja G:tä.

C, D ja E ovat kertoneet, että 1.3.2005 voimaan tullut yleiskorotus oli ollut tavanomainen ja että vastaavat korotukset on aiemmin maksettu ajallaan. F ja G ovat puolestaan kertoneet, että työnantaja oli pyrkinyt saamaan kaikki korotukset maksuun kerralla, koska korotusten maksun ajoittaminen kahteen vaiheeseen olisi ollut teknisesti hankalaa.

Asiassa on ollut riidatonta, että 1.3.2005 voimaan tulleiden yleiskorotusten viimeiset korotusosat on maksettu vasta kesäkuussa 2005. Kysymyksessä on ollut työnantajan tietoinen valinta ylimääräisen työn välttämiseksi. Muuta syytä viivästykselle ei ole näytetty. Työtuomioistuin katsoo, että Alko Oy on siten tietensä rikkonut sovintoehdotuksen 2 kohdan määräystä jättäessään palkankorotuksen maksamatta ajallaan sovintoehdotuksen mukaisesti.

5. Oikeudenkäyntikulut

Alko Oy on jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Alkoholikaupan Ammattiliitto ALV ry:n oikeudenkäyntikulut, joiden määräksi on ilmoitettu 9 856,06 euroa. Määrää on paljoksuttu kaksi kolmasosaa ylittäviltä osilta. Kantajan vaatimus perustuu laskuun, jossa käytettyä tuntiveloitusta on pidettävä kohtuullisena sekä asiassa suoritettuja toimenpiteitä tarpeellisina. Alko Oy on siten velvollinen korvaamaan Alkoholikaupan Ammattiliitto ALV ry:n oikeudenkäyntikulut vaaditun mukaisesti.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Alko Oy:n ja Alkoholikaupan Ammattiliitto ALV ry:n hyväksymän sovintoehdotuksen 4 kohdan tarkoittama palkankorotuksiin käytettävä rahasumma on laskettava kaikista lisistä ottaen laskentapohjassa huomioon myös hälytyskorvaukset, lisämyymälän hoidosta maksettavan lisän, luottamusmieskorvauksen, kylmänalueen lisät, henkilökohtaisen lisän, kiinteät lisät (ikälisät) ja henkilökohtaisen lisäpalkan.

Työtuomioistuin vahvistaa Alko Oy:n menetelleen yhtiön ja yhdistyksen hyväksymän sovintoehdotuksen 2 kohdan vastaisesti, kun yhtiö on jättänyt korottamatta palkkoja 1.3.2005 alkaen sovintoehdotuksen mukaisesti.

Työtuomioistuin vahvistaa Alko Oy:n menetelleen yhtiön ja yhdistyksen hyväksymän lakon lopettamissopimuksen vastaisesti, kun yhtiö on kieltänyt yhdistykseltä yhtiön sähköpostin käytön kertoen toimenpiteen syyksi työriidan ja lakon aikaisen tiedotuksen.

Työtuomioistuin tuomitsee Alko Oy:n sovintoehdotuksen 2 kohdan ja lakon lopettamissopimuksen tieten rikkomisesta työehtosopimuslain 7, 9 ja 10 §:n nojalla maksamaan hyvityssakkoa Alkoholikaupan Ammattiliitto ALV ry:lle 3 000 euroa.

Työtuomioistuin velvoittaa Alko Oy:n korvaamaan Alkoholikaupan Ammattiliitto ALV ry:n oikeudenkäyntikulut 9 856 eurolla 6 sentillä, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Jalanko, Sutela, Vannela, Vertanen ja Ahokas jäseninä. Sihteeri on ollut Aaltonen.

Tuomio on yksimielinen.