Labor court awards piecework pay when contract termination and switch to hourly work is unproven.

Näyttämättä oli jäänyt, että työnantajan ja työntekijöiden välillä olisi sovittu tehdyn suoritepalkkasopimuksen purkamisesta ja työn tekemisestä aikapalkalla. Koska työntekijät olivat työskennelleet urakkavauhdilla ja työ oli valmistunut tehdyn suoritepalkkasopimuksen mukaisesti, oli työntekijöillä oikeus sopimuksen mukaiseen tuotantopalkkioon.

Asia oli työnantajan ja työntekijöiden välisissä keskusteluissa jäänyt siinä määrin epäselväksi, ettei työnantajan kieltäytyessään suorittamasta sopimukseen perustuvaa tuotantopalkkiota voitu katsoa tietensä rikkoneen työehtosopimusta.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 114

KANTAJA

Metallityöväen Liitto ry, Helsinki

VASTAAJA

Keski-Suomen Teollisuusasennus Oy, Äänekoski

ASIA

Työehtosopimuksen tieten rikkominen ynnä muu

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 25.8.2005

Pääkäsittely 11.10.2005

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Metallityöväen Liiton ja Keski-Suomen Teollisuusasennus Oy:n välillä 24.3.2003 tehdyllä työehtosopimuspöytäkirjalla osapuolet ovat sopineet, että osapuolten välillä noudatetaan Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET ry:n (nykyisin Teknologiateollisuus ry) ja Metallityöväen Liiton välillä 12.2.2002 allekirjoitettua metalliteollisuuden työehtosopimusta.

Edellä mainitussa metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

II TYÖPALKAT

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

9 §

Palkkaustavat

Mom. 1. Palkkaustavat jaetaan aikapalkkaan ja suorituspalkkioihin.

Suorituspalkkaustapoja ovat suora urakka, osaurakka ja palkkiopalkka.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työkohtaisen palkkaustavan valinta perustuu työn ominaisuuksiin ja teknisiin edellytyksiin. Näitä ovat mm. työn luonne, työmenetelmä ja sen vakiintuneisuus, suoritusnormien täsmällisyys sekä tuotannon häiriöt.

Käytettyjen palkkaustapojen rakenteesta tulee antaa työntekijälle riittävän yksityiskohtainen kirjallinen selvitys, jos hän sitä pyytää.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Suorituspalkka

Mom. 3. Suorituspalkkatyön hinnoitteluperusteina käytetään tehtävän työn työkohtaista tuntipalkkaa ja suoritusnormia.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Suorituspalkkatyön yksikköhinta sovitaan ennen työn alkamista työnantajan ja sen työntekijän tai niiden työntekijöiden välillä, joille suorituspalkkatyö tarjotaan. Välttämättömän syyn vaatiessa voidaan hinta sopia myös työn kuluessa, kuitenkin viimeistään ennen kuin puolet ko. työstä on tehty.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Metallityöväen Liitto on vaatinut, että työtuomioistuin

velvoittaa Keski-Suomen Teollisuusasennus Oy:n suorittamaan A:lle, B:lle, C:lle ja D:lle suorituspalkkaosuutta 28.6.2004 ja 9.7.2004 väliseltä ajalta 304 tunnilta yhteensä 1 824 euroa eli kullekin työntekijälle 456 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 31.7.2004 lukien ja

tuomitsee Keski-Suomen Teollisuusasennus Oy:n hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta.

Metallityöväen Liitto on lisäksi vaatinut Keski-Suomen Teollisuusasennus Oy:n velvoittamista korvaamaan Metallityöväen Liiton oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

Keski-Suomen Teollisuusasennus Oy oli saanut Oy Metsä-Botnia Ab:ltä tilauksen kahden kuljettimen vuoraustyöstä. E oli työnantajan edustajana 2.6.2004 laatinut työtä koskevan ehdotuksen suorituspalkkatyöksi. E oli esittänyt, että työryhmän muodostavat A, B, D ja C. Työn kestoajaksi oli kaavailtu aikaa 24.6. - 14.7.2004. Suorituspalkaksi oli määritelty tuotantopalkkionimikkeellä eräänlainen aikaurakkamuoto eli mitä nopeammin työryhmä suoriutuu työstä, sitä suurempi tuotantopalkkio tunnilta kullekin työntekijälle maksetaan. Tuotantopalkkion määräksi oli sovittu 6 euroa tunnissa siinä tapauksessa, että työntekijät suoriutuvat työstä alle 306 työtunnin.

Työn oli tullut alun perin alkaa 24.6.2004, mutta työ oli siirtynyt aloitettavaksi 28.6.2004. Tilaaja oli ollut kiinnostunut siitä, suoriutuvatko työntekijät työstä laskettuun aikaan 14.7.2004 mennessä. Tilaajalle oli ilmoitettu, että näin tulee tapahtumaan. Työryhmä olikin suoriutunut työstä 304 työtunnissa, ja heille oli siten syntynyt oikeus saada tuotantopalkkiota/urakkalisää 6 euroa tunnissa. Työnantaja oli kieltäytynyt palkkion suorittamisesta vedoten siihen, että työntekijät olivat työn aloittamisen jälkeen ilmoittaneet, että työtä ei voi tehdä urakalla.

Työn aloittamisen jälkeen työntekijät B ja A olivat 29.6.2004 keskustelleet esiin tulleista ongelmista työnantajan edustajan E:n kanssa. E:n mukaan B ja A olivat tuolloin ilmoittaneet, että työtä ei voida suorittaa urakalla. Tällaista ilmoitusta työntekijät eivät olleet tehneet, vaan A oli ainoastaan ilmoittanut E:lle työntekoon liittyvistä ongelmista. Tuolloin E oli todennut, että katsottaisiin pari päivää, miten työ etenee. Tämän jälkeen E ei ollut käynyt urakkatyökohteessa. Työntekijät olivat jatkaneet työtä urakkatyövauhdilla, mitä osoitti työn valmistuminen jo 9.7.2004 eli ennen tavoitteena ollutta 14.7.2004. Jos työntekijät olisivat ilmoittaneet, että työtä ei tehdä urakkavauhdilla, olisivat työntekijät myös menetelleet näin. Työntekijät olivat sen sijaan lähes taukoa pitämättä työskennelleet koko urakan kestoajan.

Työnantajan kieltäydyttyä tuotantopalkkion suorittamisesta oli asiassa neuvoteltu osapuolten välillä muun muassa pääluottamusmiehen ollessa läsnä neuvotteluissa. Työnantaja oli esittänyt, että tuotantopalkkiota maksettaisiin alkuperäisestä määrästä puolet eli 3 euroa tunnilta. Koska työntekijät olivat kuitenkin työskennelleet urakkavauhdilla, oli heillä oikeus tehdyn sopimuksen mukaisesti saada tuotantopalkkiolisää 6 euroa tunnilta. Vaikka työnantajalle olisi ilmoitettu, että työtä ei voida tehdä urakalla, oli näin kuitenkin menetelty. Työntekijät olivat täyttäneet omalta osaltaan sopimuksen ehdot, joten heille oli syntynyt oikeus sopimuksen mukaiseen tuotantopalkkiolisään. Työnantaja oli rikkonut tietensä työehtosopimusta kieltäytyessään maksamasta tuotantopalkkiota työehtosopimuksen osaksi tulleen paikallisen sopimuksen mukaisesti.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Keski-Suomen Teollisuusasennus Oy on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Keski-Suomen Teollisuusasennus Oy on vaatinut Metallityöväen Liiton velvoittamista korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Kanteen kiistämisen perusteet

Työnantajan edustajana projektipäällikkö E oli laatinut kanteessa tarkoitetusta työstä 2.6.2004 päivätyn tuotantopalkkiolaskelman, jossa hän oli esittänyt työryhmän työntekijöiksi A:ta (ryhmän vanhin), B:tä, C:tä ja D:tä. Neuvottelu työn suorittamiseksi suorituspalkkatyönä oli käyty E:n sekä työryhmän puolesta A:n ja B:n välillä. E oli esitellyt tuotantopalkkiolaskelman ja luovuttanut sen liitteinä olevine ostotilauksineen ja tarjouksineen A:lle ja B:lle. Työryhmän kokoonpanon osalta oli käyty keskustelua D:n osalta, mutta keskustelun jälkeen A ja B olivat hyväksyneet D:n työryhmään. Samalla oli sovittu työn tekemisestä suorituspalkkaperusteisena tuotantopalkkiolaskelman mukaisesti ajalla 28.6. - 14.7.2004. Ennen töiden alkamista A ja B olivat saaneet etukäteen suunnitella työkohteen suoritustavan ja he olivat päätyneet siihen, että vuoraustyö suoritetaan kuorimolla eli kuljettimia ei irroteta ja tuoda konepajalle.

Työn tekemistä oli jatkettu 29.6.2004 sovitun mukaisesti aikapalkkatyönä ja näin työryhmän jäsenet olivat kirjanneet tuntilistoihin lukuun ottamatta A:ta, joka oli 5.7.2004 lukien sopimatta kenenkään kanssa merkinnyt työn olevan urakka. Työ oli valmistunut 9.7.2004 ja aikapalkkatyönä tehdyt tunnit olivat olleet yhteensä 304.

Työryhmään kuuluvien työntekijöiden kanssa oli aikaisemminkin tehty vastaavanlaisia onnistuneesti läpivietyjä tuotantopalkkioperusteisia sopimuksia. Yhtiöllä ei ollut mitään syytä tai aihetta olla noudattamatta sovittua sopimusta, mikäli työ olisi tehty sopimuksen mukaisesti. Kuten edellä oli esitetty työryhmän työntekijät A ja B olivat ilmoittaneet selvästi, että työn suorittaminen suoritepalkkatyönä ei ollut mahdollista. Työnantajan edustajana E oli hyväksynyt suoritepalkkatyönä tehdyn sopimuksen purkamisen sekä A:n ja B:n esityksen siitä, että työryhmä tekee työn aikapalkkatyönä. Se, että E ei ollut hyväksynyt A:n työaikasuunnitelman mukaisia aikapalkkatyön lisäksi tehtävien ylityötuntien tekemistä kahden viikon aikana, ei muodostanut työehtosopimuksen 9 §:n palkkausta koskevien määräysten rikkomista.

A:n laatima ja E:lle 29.6.2004 luovuttama työaikasuunnitelma osoitti yksiselitteisesti, että työryhmä oli yhden päivän työrupeaman jälkeen arvioinut työn tekemiseen kuluvan työtuntimäärän uudelleen ja tullut arvioissaan siihen johtopäätökseen, että työ suorituspalkkatyönä tehtynä oli heidän kannaltaan nolla-sopimus. Työaikasuunnitelman mukaiset aikatyötunnit ja ylityöt maksullisiksi kustannuksiksi muutettuina merkitsivät 516:ta työtuntia ja tuotantopalkkiona 0 euroa. Tästä ongelmasta työryhmän jäsenet olivat keskustelleet E:n kanssa. Työn suorittaminen aikaisemmin sovitusta poiketen ei ollutkaan mahdollista suorituspalkkatyönä eikä suorituspalkkausta tässä tilauksessa voitu käyttää. Neuvottelun lopputulos oli ollut, että työ oli sovittu tehtäväksi aikapalkkatyönä, mutta ylitöitä ei tehdä ja sopimus suorituspalkkatyöstä purkautui.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Tausta ja erimielisyys

Keski-Suomen Teollisuusasennus Oy:ssä on kesäkuussa 2004 sovittu työnantajan sekä A:n ja B:n välillä Oy Metsä-Botnia Ab:n kahden kuljettimen vuoraustyön tekemisestä suorituspalkkatyönä siten, että työntekijöille maksetaan tuotantopalkkiona 6 euroa tunnilta, mikäli työntekijät suoriutuvat työstä alle 306 tunnin. A:n ja B:n lisäksi työtä tekemään oli valittu D ja C. Työ oli aloitettu 28.6.2004 ja sen suunniteltu valmistumisaika oli ollut 14.7.2004. Työryhmältä oli kulunut työn suorittamiseen 304 työtuntia.

Keski-Suomen Teollisuusasennus Oy on työn valmistumisen jälkeen kieltäytynyt suorittamasta työntekijöille 6 euron suuruista tuotantopalkkiota tunnilta katsoen, että suorituspalkkasopimus oli työntekijäpuolen aloitteesta purettu 29.6.2004 ja osapuolten kesken oli sovittu työn tekemisestä aikapalkalla.

Todistelu

Suorituspalkkasopimuksen voimassaolosta ja työntekijöiden työskentelystä 28.6.2004 jälkeen työtuomioistuimessa on kuultu kantajan puolesta A:ta ja työnjohtaja F:ää sekä yhtiön puolesta projektipäällikkö E:tä ja toimitusjohtaja G:tä. Kirjallisina todisteina asianosaiset ovat viitanneet muun muassa työntekijöiden laatimiin työtä koskeviin tuntilistoihin. Näistä ilmenevän mukaan työntekijät ovat merkinneet työhön päivittäin käyttämänsä tunnit. A on tehnyt tuntilistaansa 5.7.2004 alkaen merkinnän urakkatyöstä. Työn valmistuttua A on tuntilistassa ilmoittanut jokaisen työntekijän tekemän kokonaistuntimäärän ja tunneilta maksettavan tuotantopalkkion.

F on kertonut käyneensä B:n ja A:n kanssa tutustumassa kanteessa tarkoitettuun työkohteeseen sen jälkeen, kun E oli solminut työntekijöiden kanssa työtä koskevan urakkasopimuksen. E oli selvittänyt F:lle sopimuksen sisältöä siten, että sopimuksen mukaan työntekijöille maksettaisiin tietty tuotantopalkkio, mikäli työ saadaan tehdyksi sovitussa ajassa. Työntekijöiden työnjohtajana F oli käynyt työpaikalla vähintään kaksi-kolme kertaa päivässä ja todennut työntekijöiden työskentelevän urakkavauhdilla. Viikko töiden aloittamisen jälkeen F oli ohimennen todennut E:lle, että työntekijät ilmeisesti onnistuvat urakassa. Tuolloin E oli ilmoittanut, että hänen tulkintansa mukaan työntekijät eivät ole enää urakassa, vaan he tekevät työtä tuntityönä. Koska työn luonne aika- ja urakkatyössä on erilainen, olisi F:n näkemyksensä mukaan tullut saada tieto mahdollisesta suoritepalkkasopimuksen purkamisesta.

Arviointi ja johtopäätökset

Kysymyksessä oleva kuljettimien vuoraustyö on alun perin sovittu tehtäväksi urakkamuotoisesti. Työntekijät ovat työn aloittamista seuranneena päivänä esittäneet projektipäällikölle käsityksensä siitä, että työn tekeminen alkuperäisen sopimuksen mukaisesti ei tule onnistumaan. Asiassa on jäänyt epäselväksi, ovatko työntekijät tällöin tarkoittaneet esittää siirtymistä aikatyöhön. Heidän jättämäänsä laskelmaan on joka tapauksessa sisältynyt suurehko määrä ylityötunteja. Projektipäällikkö on vastannut työntekijöille, että heidän niin halutessaan työ tehdään aikatyönä, mutta ylitöitä ei tehdä. Keskustelun päätteeksi osapuolet eivät ole nimenomaisesti todenneet tai sopineet mitään siitä, minkälaisin ehdoin työ saatetaan päätökseen, vaan työntekijät ovat asiaa enempää kommentoimatta poistuneet paikalta.

Koska projektipäällikkö on selvästi torjunut työntekijöiden esityksen ylitöiden tekemistä koskevalta osalta, työtuomioistuin katsoo oikeustoimilain 6 §:n säännökset huomioon ottaen, ettei uutta sopimusta ole syntynyt työntekijöiden esittämältä pohjalta. Toisaalta pelkästään työntekijöiden käyttäytymistä ei työtuomioistuimen mielestä voida tulkita siten, että nämä puolestaan olisivat hyväksyneet projektipäällikön tekemän vastatarjouksen työn tekemisestä aikapalkalla mutta ilman ylitöitä. Tosiasiassa työ onkin tehty loppuun alkuperäisen sopimuksen edellyttämällä urakkavauhdilla. Työnantajan puolelta tähän ei ole puututtu esimerkiksi varmistautumalla, että palkkaustavasta vallitsee yhteisymmärrys.

Esitetyillä perusteilla työtuomioistuin katsoo näyttämättä jääneen, että työnantajan ja työntekijöiden välillä olisi 29.6.2004 sovittu tehdyn suoritepalkkasopimuksen purkamisesta ja työn tekemisestä aikapalkalla. Koska työ on myös valmistunut mainitun sopimuksen mukaisesti, työntekijöillä on oikeus kanteessa vaadittuihin suorituspalkkoihin.

Asia on kuitenkin työnantajan ja työntekijöiden välisissä keskusteluissa jäänyt siinä määrin epäselväksi, ettei työnantajan kieltäytyessään suorittamasta sopimukseen perustuvia tuotantopalkkioita voida katsoa rikkoneen työehtosopimusta työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään Keski-Suomen Teollisuusasennus Oy on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Metallityöväen Liiton oikeudenkäyntikulut. Kulujen määräksi on ilmoitettu 7 139,50 euroa, mitä ei ole riitautettu.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin velvoittaa Keski-Suomen Teollisuusasennus Oy:n suorittamaan A:lle, B:lle, C:lle ja D:lle suorituspalkkaosuutta 28.6.2004 ja 9.7.2004 väliseltä ajalta 304 tunnilta yhteensä 1824 euroa eli kullekin työntekijälle 456 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 31.7.2004 lukien.

Keski-Suomen Teollisuusasennus Oy velvoitetaan korvaamaan Metallityöväen Liiton oikeudenkäyntikulut 7 139 eurolla 50 sentillä korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Keski-Suomen Teollisuusasennus Oy:tä vastaan esitetty hyvityssakkovaatimus hylätään.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Jalanko, H. Rautiainen, Virtanen, Ahokas ja Kauppala jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.