Legislator Case Law & Legislation
TT:2005-110 AI generated

Labor court dismisses union claim that employee falls under lower collective agreement due to independent role and higher responsibility.

Case Number TT:2005-110
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed

Legislator summary

AI generated

The labor court dismissed the union's claim that the employee's duties fell under the lower-level collective agreement. Although the employee's tasks initially resembled those of a junior designer, the court found the role required greater independent expertise and broader operational responsibility. Consequently, the court determined the employee's position exceeded the scope of the lower agreement and belonged to the higher-level collective agreement.

Legislator headnote

AI generated

1 § 2 a.s. MET; 33a § 1 l. 10.12.2005/1000: The applicability of a collective agreement depends on the actual content and demand of the tasks performed, not merely the job title or initial training, allowing for a higher-level agreement when significant independence and responsibility exist.

Keywords

AI generated
collective agreement scope job title vs actual duties independent responsibility specialized expertise requirement labor court interpretation union claim dismissal task demand assessment

Cited Legislation

AI generated
1 § 2 a.s. MET
33a § 1 l. 10.12.2005/1000
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Yhtiön palveluksessa olevan työkalusuunnittelijan tehtävä oli riidattomasti metalliteollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen piiriin kuuluva toimihenkilötehtävä. Sen sijaan yhtiön palvelukseen työkalusuunnittelijaksi/työkaluasiantuntijaksi palkatun toimihenkilön tehtävästä esitetty selvitys osoitti, että tämä tehtävä oli työkalusuunnittelijan tehtävää itsenäisempi ja edellytti suurempaa erityisosaamista ja vastuuta eri toiminnoista siten, että yhtiö oli voinut katsoa tehtävän metalliteollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvia tehtäviä vaativammaksi ja metalliteollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvaksi.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 110

KANTAJA

Toimihenkilöunioni TU ry, Helsinki

VASTAAJA

Teknologiateollisuus ry, Helsinki

KUULTAVA

Asko Kodinkone AM Appliance Holding AB, Lahti

ASIA

Työehtosopimuksen tulkinta ynnä muu

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 26.5.2005

Pääkäsittely 29.8.2005

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET ry:n (nykyisin Teknologiateollisuus ry) ja Toimihenkilöunioni TU:n välillä 10.12.2002 allekirjoitetussa metalliteollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1 §

Soveltamisala

1 Tämän sopimuksen piiriin kuuluvat Metalliteollisuuden Keskusliiton, METin jäsenyritysten palveluksessa olevat, toimihenkilötehtävissä toimivat henkilöt. Näitä voivat olla esim. ammattikorkeakouluista tai muista ammatillisista oppilaitoksista valmistuvat tekniikan-, talouden-, hallinnon- tai esimiestehtäviin valmiuksia antavan koulutuksen suorittaneet henkilöt.

Ylärajanveto

Sopimus ei koske henkilöitä, jotka edustavat työnantajaa toimihenkilökunnan palkka- ja työehtoja määriteltäessä eikä henkilöitä, joilla on itsenäinen asema ja hallinnollinen, taloudellinen tai toiminnallinen vastuu yrityksessä tai sen huomattavassa osassa sekä asemaltaan näihin verrattavissa olevia henkilöitä. Arviointia suoritettaessa otetaan huomioon yrityksen koko.

Lisäksi sopimusalueen ulkopuolella ovat keskisuuressa tuotannollista toimintaa harjoittavassa yritysorganisaatiossa ns. osastopäällikkötasoon luettavat henkilöt, joilla tehtävissään on sellainen itsenäinen asema ja hallinnollinen, taloudellinen tai toiminnallinen vastuu, mitä edellisessä kappaleessa on tarkoitettu. Yritysorganisaatiossa voi myös olla edellä sanotulla tasolla tai sitä ylemmällä henkilöitä, joilla ei ole esimiesvastuuta, mutta jotka edustavat asiantuntemusta tietyllä erikoisalalla ja jotka tästä syystä ja asemansa itsenäisyyden puolesta rinnastetaan edellä mainittuihin henkilöihin. Suurissa yrityksissä organisaatiotasoja on luonnollisesti useampia, ja siten myös sopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle voi jäädä useammalla organisaatiotasolla toimivia henkilöitä, edellyttäen, että muut edellisessä kappaleessa todetut edellytykset ovat olemassa.

Toimiminen toimihenkilöiden esimiehenä ei sellaisenaan sulje tehtävää pois tämän sopimuksen piiristä. Sopimuksen soveltamisalalla ei ole koulutuksellista ylärajaa. Tämä merkitsee sitä, että esim. korkeakoulu- tai muun erityiskoulutuksen saanut toimihenkilö kuuluu tämän sopimuksen soveltamispiiriin, mikäli toimi ei sisällön perusteella ole ylemmän toimihenkilön tehtävä. Ylemmän toimihenkilön toimi määräytyy ylempiä toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen soveltamismääräysten mukaisesti.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Soveltamisohje:

Soveltamisala on tehtäväkohtainen. Sopimuksen tehtäväkohtaisuudesta johtuu, ettei henkilön koulutustasolla, annetulla tilastonimikkeellä tai palkanmaksutavalla ole ratkaisevaa merkitystä ratkaistaessa kysymystä siitä, minkä sopimuksen piiriin henkilö kuuluu.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Metalliteollisuuden Keskusliitto, METin ja Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN ry:n välillä 10.12.2002 allekirjoitetussa metalliteollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Sopimuksen soveltamisala

Tätä sopimusta sovelletaan Metalliteollisuuden Keskusliiton jäsenyritysten palveluksessa oleviin ylempiin toimihenkilöihin. Ylemmän toimihenkilön tehtävissä edellytetään korkeakoulu- tai ammatillisen korkea-asteen koulutuksen tasoista tiedollista ja taidollista valmiutta.

Sopimus ei koske yrityksen tai toimipaikan johtoon kuuluvia ja johtamiseen osallistuvia henkilöitä, ei myöskään näihin verrattavia johtoa avustavia asiantuntijoita eikä henkilöitä, jotka työsuhteeseen liittyvissä asioissa edustavat yritystä suhteessa ylempiin toimihenkilöihin ja joilla on oikeus tai valtuutus päättää ylempien toimihenkilöiden työehdoista.

Ylempien toimihenkilöiden tehtävät poikkeavat luonteeltaan metallialan muiden toimihenkilöiden työehtosopimuksen tarkoittamista tehtävistä. Kuvaavaa ylemmän toimihenkilön tehtävälle on suhteellisen suuri itsenäisyys ja vastuu. Käytännössä yrityksessä ylemmän toimihenkilön tehtävä on yritysjohtoa avustava, keskijohtoon kuuluva esimiestehtävä tai erikoistietoja ja -taitoja edellyttävä asiantuntijatehtävä. Koulutuksen mukanaan tuoma muodollinen pätevyys tai sen puuttuminen ei kuitenkaan sinänsä ratkaise, kuuluuko henkilö ylempien toimihenkilöiden piiriin tai ei. Ylemmän toimihenkilön toimi on metalliteollisuuden muiden toimihenkilöiden työehtosopimuksen soveltamisalan sisältämiä toimia vaativampi.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Toimihenkilöunioni TU on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa, että Asko Kodinkone AM Appliance Holding AB:n olisi tullut soveltaa metalliteollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimusta työkalusuunnittelija/työkaluasiantuntija A:n työsuhteessa,

tuomitsee Teknologiateollisuus ry:n työehtosopimuslain mukaiseen hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä ja

velvoittaa Asko Kodinkone AM Appliance Holding AB:n ja Teknologiateollisuus ry:n korvaamaan yhteisvastuullisesti Toimihenkilöunioni TU:n oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen siitä alkaen, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.

Perusteet

A oli palkattu Asko Kodinkone AM Appliance Holding AB:n palvelukseen työkalusuunnittelijan/työkaluasiantuntijan tehtävään. Työnantaja oli katsonut, että A:n työsuhteeseen tulee soveltaa metalliteollisuuden ylempiä toimihenkilöitä koskevaa työehtosopimusta. Toimihenkilöpuolelta oli katsottu, että A kuului metalliteollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen soveltamispiiriin. Sovellettavasta työehtosopimuksesta syntyneestä erimielisyydestä oli neuvoteltu paikallisesti ja liittojen välillä. Liittojen väliset neuvottelut olivat päättyneet erimielisinä 23.8.2004.

Ennen uuden työkalusuunnittelijan/työkaluasiantuntijan palkkaamista yhtiön työkalusuunnittelijana pitkään työskennellyt B oli sopinut siirtymisestä osa-aikaeläkkeelle vuoden 2004 alusta. Toimihenkilöiden luottamusmieheltä saadun selvityksen mukaan tuotelinjajohtaja C oli perustellut uuden työkalusuunnittelijan rekrytointitarvetta yhtiön johtoryhmän kokouksessa 17.11.2003 sillä, että yhtiö tarvitsee tässä vaiheessa uuden henkilön kasvamaan työkalusuunnittelijaksi. C:n arvion mukaan palkattava henkilö tarvitsee vähintään kaksi vuotta työkokemusta kokeneemman työkalusuunnittelijan perehdytyksellä ennen kuin hän pystyy itsenäisesti vastaamaan yhtiön työkalusuunnittelusta. Luottamusmiehen mukaan tässä vaiheessa oli ollut puhetta siitä, että työkalusuunnittelija B:stä tulee uuden henkilön esimies ja että hän perehdyttää uuden henkilön tehtäviin.

A:n 16.1.2004 päivätyssä toimenkuvassa toimen nimikkeeksi on merkitty työkalusuunnittelija/työkaluasiantuntija ja hänen esimiehekseen tuotelinjajohtaja C aikaisemmin ilmoitetun B:n tilalle.

Toimenkuvan mukaan A:n tehtävään kuuluu toimia asiantuntijana ja neuvottelijana hankittaessa työkaluja, suunnitella uusia ohutlevytyökaluja ja tehdä muutossuunnittelua tuotannossa oleviin työkaluihin. Tehtävään kuuluu myös yhteydenpito työkalualihankkijoihin Suomessa ja ulkomailla, työkalutoimittajien aikataulu- ja laatuvalvonta sekä toimeksiannot osto-osastolle työkaluhankinnoista. Toimenkuvan mukaan tehtävänä on lisäksi kehittää ohutlevytekniikkaa tuotannossa ja seurata ohutlevytyökalujen kehitystä.

A:n toimenkuvassa on määritelty myös hänen vastuunsa ja niihin kuuluvat valtuudet. Toimenkuvan mukaan A:n tehtävänä on vastata ohutlevytyökalujen hankinnoista aikataulullisesti ja laadullisesti, ohutlevytyökalujen kustannustehokkaasta hankinnasta, työkalujen sopivuudesta puristimissa ja tuotantoautomaatiossa sekä työkaluhankintojen ja muutosten budjetoinnista.

Työkalusuunnittelija B:n toimenkuva poikkeaa rakenteeltaan A:n toimenkuvasta, mutta se sisältää pääosaltaan samat asiat. Myös B:n toimen tarkoituksena on suunnitella ohutlevyosien työkaluja ja toimia tähän liittyen asiantuntijana ja teknisenä neuvonantajana. Päätehtävä on suunnitella kodinkonetehtaalle toimivia ja taloudellisesti edullisia työkaluja. Lisäksi tehtäviin kuuluu ohutlevytyökalujen kehittäminen toimimalla yhteistyössä yhtiön tuotesuunnittelun ja tuotannon kanssa sekä toimia teknisenä työkaluasiantuntijana työkaluja hankittaessa. Työkalutilausten jälkeen hänen tehtävänään on toimia yhteyshenkilönä toimittajien suuntaan ja valvoa toimitusaikojen toteutumista. Pienistä sanallisista eroavuuksista huolimatta A:n ja B:n toimenkuvia voidaan pitää tehtävien ja niihin liittyvien vastuiden osalta pitkälti samanlaisina.

Käytännössä A:n ja B:n työn sisällöissä on eroa johtuen henkilöiden erilaisesta työkokemuksesta. B hoitaa ja vastaa edelleen pääosaltaan yhtiön ohutlevytyökalujen suunnittelusta. Esillä olevasta erimielisyydestä neuvoteltaessa esiin oli tullut se, että A oli vasta perehtymässä tehtäviin, joita hänelle on toimenkuvaan kirjattu ja joita hänen vastattavaksi on tulevaisuudessa suunniteltu. A on hoitanut työsuhteensa alusta lukien ja edelleen hoitaa pääasiallisesti työkalusuunnittelua B:n opastuksella. Suunnittelu suoritetaan valmiiksi annettujen lähtötietojen pohjalta.

Yhtiö oli neuvotteluprosessin aikana korostanut sitä, että A:n uusi tehtävä ja toimenkuva poikkeavat B:n tehtävästä ja toimenkuvasta. Tältä osin yhtiö oli korostanut työkalusuunnittelun luonteen muuttumista perinteisestä suunnittelusta hankintatoimeksi. Muutos johtuu yhtiön mukaan työkaluvalmistuksen ulkoistamisesta ja siitä, että työkaluja hankitaan tulevaisuudessa myös ulkomaisilta toimittajilta. Tältä osin työnantaja oli korostanut tehtävään kuuluvaa taloudellista vastuuta.

Arvoltaan merkittävimmistä uusista työkaluhankinnoista yhtiössä päättää kuitenkin viime kädessä toimitusjohtaja. B:llä eikä myöskään A:lla ollut tältä osin lopullista ja itsenäistä päätäntävaltaa. Myös toimittajien valinnassa ja toimitusehdoista sovittaessa työkalusuunnittelijoilla on ollut lähinnä avustava asiantuntijarooli. Päätösvaltaa on käyttänyt yhtiön johto eli käytännössä tuotelinjajohtaja C. Neuvottelujen aikana työnantajapuolelta oli ilmoitettu tavoitteena olevan, että C:n rooli viimeksi mainituilta osilta pienenee tulevaisuudessa ja että A hoitaa työkaluhankintojen käytännön toimet enenevässä määrin itsenäisesti. Yhtiön toimitusjohtaja oli kuitenkin myöntänyt, että tässä vaiheessa kyseinen menettely ei ollut vielä mahdollista.

Yhtiön puolesta oli painotettu myös sitä, että A:n tehtävään kuuluu uusien ratkaisujen ja menetelmien kehittäminen yhdessä tuotesuunnittelun ja tuotannon kanssa. Kyseinen kehittämistehtävä on aina kuulunut normaalina osana työkalusuunnittelijoiden toimenkuvaan, koska työkalusuunnittelu kuten kaikki valmistusteknologiaan liittyvä työ edellyttää aina yhteistyötä sekä tuotesuunnittelun että tuotannon kanssa. Tämä on ollut päivittäinen ja keskeinen osa myös B:n työtehtäviä.

Sopimuksen soveltamisalan ulkopuolella ovat keskisuuressa tuotannollista toimintaa harjoittavassa yritysorganisaatiossa niin sanottuun osastopäällikkötasoon luettavat henkilöt, joilla tehtävissään on sellainen itsenäinen asema ja hallinnollinen, taloudellinen tai toiminnallinen vastuu, mitä edellisessä kappaleessa on tarkoitettu. A ei ole esimiesasemassa, eikä hän ole vastuussa yksittäisen osaston tai tätä suuremman yrityksen osakokonaisuuden toiminnasta.

Osastopäällikkötason esimiehiä koskevan työehtosopimuksen 1 §:n 2 kohdan 2 kappaleessa on määräys niin sanotuista erityisasiantuntijoista. Sopimusmääräyksessä edellytetään, että henkilö on yrityksen organisaatiossa vähintään osastopäällikkötasolla ja että hänellä on työssään vähintään yhtä suuri itsenäisyys ja päätösvalta kuin osastopäällikkötason esimiehillä. A:lla ei ole edellä mainittua organisatorista asemaa, eikä hänen asemansa ole muutoinkaan sopimusmääräyksessä tarkoitetulla tavalla itsenäinen. A tekee normaalia suunnittelutyötä esimiehensä C:n työnjohdon alaisena. A:n esimiehen C:n tehtävää voidaan pitää sopimusmääräyksessä tarkoitettuna osastopäällikkötason tehtävänä.

Sopimuksen soveltamisala määräytyy toimen sisällön perusteella eikä sopimuksen soveltamisalalla ole koulutuksellista ylärajaa. Tämä tarkoittaa sitä, että korkeakoulu- tai muun erityiskoulutuksen saanut henkilö kuuluu sopimuksen soveltamispiiriin, mikäli toimi sisällön puolesta ei ole ylemmän toimihenkilön tehtävä. Näin ollen A kuuluu AMK-insinöörin tutkinnostaan huolimatta työehtosopimuksen soveltamispiiriin.

Metalliteollisuuden toimihenkilöiden ja ylempien toimihenkilöiden työehtosopimusten soveltamisalamääräyksistä sovittiin vuonna 2000 kolmikantaisessa työryhmässä, jossa olivat edustettuina Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET, Toimihenkilöunioni TU ja Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN. Neuvottelut oli käyty molempien työehtosopimusten soveltamisalamääräysten osalta yhdessä, jotta soveltamisaloihin ei syntyisi päällekkäisyyttä.

B:n hoitama työkalusuunnittelijan toimi on saanut vaativuusluokituksessa 340 pistettä ja sijoittunut vaativuusluokkaan 9. Toimen vaativuus ei siten ole toimihenkilösopimuksen soveltamisalan ylärajoilla. A:n tällä hetkellä hoitama toimi on sisältönsä puolesta vähemmän vaativa kuin B:n vastaava. Myös yhtiö näyttää ymmärtävän tämänhetkisen tilanteen suurin piirtein samalla tavoin, koska A:lle maksettava palkka alittaa selvästi Mettova-järjestelmän vaativuusluokka 9:n vähimmäispalkan. A:lle maksetaan palkkaa, joka vastaa vaativuusluokkiin 7 ja 8 sijoittuvien toimihenkilöiden vähimmäispalkkoja.

Työsopimuslain 2 luvun 2 §:n 2 momentti asettaa työnantajalle velvoitteen kohdella työntekijöitä tasapuolisesti. Palkkauksen osalta yleisesti hyväksytty periaate on, että saman yrityksen sisällä palkat tulisi porrastaa hoidettavien tehtävien vaativuuden mukaan. Koska ylemmän toimihenkilön toimen tulee olla vaativampi kuin metalliteollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvien toimien, luonnollista olisi, että henkilöille, jotka todella hoitavat niin vastuullisia ja itsenäisiä tehtäviä kuin mitä ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen soveltaminen edellyttää, myös maksettaisiin parempaa palkkaa kuin toimihenkilöiden työehtosopimuksen vaativuusluokka 10:n vähimmäispalkka edellyttää. Näin ollen myös toimihenkilöiden työehtosopimuksen vaativuuden arviointijärjestelmä vähimmäispalkkamääräyksineen tukee sitä, että A:han tulee soveltaa toimihenkilöiden työehtosopimusta.

Teknologiateollisuus ry oli asiasta käytyjen neuvottelujen aikana katsonut yhtiön menetelleen työehtosopimuksen mukaisesti ja tukenut yhtiön menettelyä. Näin menetellessään Teknologiateollisuus ry oli laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Teknologiateollisuus ry on vastauksessaan, johon Asko Kodinkone AM Appliance Holding AB on osaltaan yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Teknologiateollisuus ry ja Asko Kodinkone AM Appliance Holding AB ovat lisäksi vaatineet Toimihenkilöunioni TU:n velvoittamista korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n ja yhtiön oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Asko Kodinkone AM Appliance Holding AB:n toimintoihin on kuulunut oma työkaluvalmistus, joka oli ulkoistettu 1990-luvun loppupuolella. Työkaluosaston ulkoistuksen jälkeen yhteistyö oli jatkunut toiminnan ostaneen yhtiön ja Asko Kodinkone AM Appliance Holding AB:n välillä sekä työkalujen uushankinnoissa että työkaluhuollossa. Uushankinnoissa oli sekä kustannus- että kapasiteettityössä ollut tarvetta etsiä työkaluvalmistuspalveluja myös ulkopuolisista ja ulkomaisista organisaatioista, joten työkaluhankinnan rooli ja tehtäväsisältö olivat muuttuneet merkittävästi oman organisaation sisäisestä kanssakäymisestä laajempaa teknologista ja kaupallista tietoa edellyttäväksi hankintatoimeksi.

A:n tehtävä vastaa yleisluonteisesti yhtiön palveluksessa olevien ylempien toimihenkilöiden tehtävien vaativuustasoa. Ylempien toimihenkilöiden tehtävissä yhtiössä toimii muun muassa erilaista teknistä (esim. diplomi-insinööri tai insinööri), taloudellista (esim. kauppatieteen maisteri) ja yleisivistävää koulutustaustaa omaavia henkilöitä sekä esimiesasemassa että itsenäisinä asiantuntijoina.

Yhtiössä ollaan toteuttamassa muun muassa keittiökalusteiden sisään sijoitettavien uunien osalta niin sanottua erillisuuniprojektia, jossa vanha erillismallisto korvataan kokonaan uudella. Projektin yhteydessä A on tehnyt itsenäisesti kaikki hankinnat tsekkiläiseltä työkaluvalmistajalta ilman esimiehensä tuotelinjajohtajan puuttumista niihin. Aikaisemmin tuotelinjanjohtaja oli hoitanut itse tämän kaltaiset hankinnat. A:n 3D Cad-tuotesuunnitteluohjelmiston käyttötaito oli kehittynyt niin, että se oli käytännössä paras koko organisaatiossa.

Vakiintuneen käytännön mukaisesti ylemmäksi toimihenkilöksi palkattua henkilöä on pidetty ylempänä toimihenkilönä heti työsuhteen alusta lukien. Näin on vakiintuneesti menetelty myös henkilön siirtyessä työsuhteen aikana ylemmän toimihenkilön tehtävästä toiseen, jonka alkuun on mahdollisesti liittynyt perehtymistä ja harjaantumista vaativuudeltaan vaihteleviin tehtäviin.

A oli tullut yhtiön palvelukseen työkaluasiantuntijan, asiantuntijainsinöörin vaativiin, vastuullisiin ja monipuolisiin tehtäviin, jotka edellyttävät muun muassa teknologian ja kielitaidon osalta korkeaa osaamista. A ja yhtiön johto olivat sopineet ja tarkoittaneet hänen toimensa keskeisten tehtävien painottuvan ylemmän toimihenkilön vaativuustasoa vastaaviksi. A:n toimen merkitys yrityksen toimintaorganisaatiossa on huomattava. Yrityksellä on alan kiristyvässä kilpailussa tarve turvata innovaatiopotentiaalin kehitysedellytyksiä ja teknisen osaamisen kehittämistä. A:n asiantuntijainsinöörin työn sisältö ja luonne on tarkoitettu motivaatiota ja toiminnan kehittämistä edistäväksi. Edellä esitetyillä perusteilla yhtiössä oli katsottu, että kysymyksessä oleva tehtäväkokonaisuus kuuluu toimihenkilösopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle eli ylemmän toimihenkilön tehtäväksi.

Työehtosopimusten soveltamisalaa koskeva rajanveto toimihenkilöiden työehtosopimuksen ja ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen välillä on tehtävä tehtävän tosiasiallisen vaativuuden perusteella. Työpaikalla laadituilla toimenkuvauksilla on merkitystä otettaessa kantaa A:n hoitaman asiantuntijatehtävän vaativuuteen, mutta sen lisäksi huomiota on kiinnitettävä siihen, mitä tehtävä tai tehtävät käytännössä sisältävät.

B:n toimenkuvaus oli laadittu toimihenkilöiden palkkausjärjestelmän mukaiselle toimenkuvauslomakkeelle. Mainittu lomake oli laadittu liittojen yhteistyönä ja sen tarkoituksena on ohjata työnantaja laatimaan palkkausjärjestelmän soveltamista varten riittävän yksityiskohtaiset toimenkuvaukset, joissa otetaan huomioon palkkausjärjestelmän toimenvaativuusmittarissa huomioon otettavat osa-alueet. Ylempien toimihenkilöiden toimenkuvaukselle ei ole asetettu samanlaisia palkkausjärjestelmästä tulevia vaatimuksia, jolloin ylempien toimihenkilöiden tehtävistä laadittavat toimenkuvaukset ovat vapaamuotoisempia.

Toimenkuvauksissa pyritään lyhyessä dokumentissa mahdollisimman hyvin kuvaamaan sitä todellista tekemistä, mitä kyseiseen tehtävään sisältyy. A:n toimenkuvauksesta on selvästi nähtävissä tehtävän itsenäisyys ja vastuullisuus. Toimenkuvauksen mukaisesti tehtävässä painottuvat asiantuntijatehtävät ja kehittämistoiminta.

Kun arvioidaan toimihenkilöiden ja ylempien toimihenkilöiden työehtosopimusten rajanvetoa, on tulkinnan lähtökohdaksi otettava molempien työehtosopimusten soveltamisalaa koskevat määräykset. Toimihenkilöiden työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksen mukaan sopimusta ei sovelleta henkilöihin, joilla on itsenäinen asema ja hallinnollinen, taloudellinen tai toiminnallinen vastuu yrityksessä tai sen huomattavassa osassa, sekä näihin verrattavissa oleviin henkilöihin. Ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksessä todetaan, että kuvaavaa ylemmän toimihenkilön tehtävälle on suhteellisen suuri itsenäisyys ja vastuu. A:n hoitamassa tehtävässä on soveltamisalamääräyksissä tarkoitettu itsenäinen asema ja vastuu.

Nyt esillä olevassa tapauksessa on arvioitava uuden tehtävän vaativuutta ja verrattava sitä työehtosopimusten soveltamisalamääräyksiin. A on jopa odotettua paremmin täyttänyt tehtävän asettamat vaatimukset. A:n toimenkuva osoittaa, että hänen hoitamansa tehtävä on vaativuutensa perusteella selkeästi ylemmän toimihenkilön tehtävä.

Teknologiateollisuus ry on saamansa selvityksen perusteella päätynyt siihen käsitykseen, että työnantaja on suorittanut työehtosopimusten soveltamisalaa koskevan määrityksen voimassa olleiden työehtosopimusten mukaisesti. Teknologiateollisuus ry ei ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Tausta ja erimielisyys

Asko Kodinkone AM Appliance Holding AB on loppuvuonna 2003 palkannut A:n työkalusuunnittelijan/työkaluasiantuntijan tehtävään. Palkkaaminen on johtunut siitä, että yhtiön palveluksessa työkalusuunnittelijana pitkään työskennellyt B on jäänyt osa-aikaeläkkeelle vuoden 2004 alussa. A on keväällä 2003 valmistunut insinööriksi ammattikorkeakoulun mekatroniikkalinjalta.

Yhtiö on katsonut A:n tehtävän kuuluvan metalliteollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen soveltamispiiriin. B:hen on työkalusuunnittelijan tehtävässä sovellettu metalliteollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimusta. Kantajan mukaan A:n työtehtävät eivät ole poikenneet B:n työtehtävistä, minkä vuoksi myös A:han tulisi soveltaa metalliteollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimusta.

Todistelu

Työehtosopimusten soveltamismääräysten sisällöstä esitetty selvitys

Työtuomioistuimessa on työehtosopimuksessa soveltamisalamääräysten sisällöstä kuultu todistajina Toimihenkilöunioni TU:n neuvottelupäällikköä E:tä ja Teknologiateollisuus ry:n ryhmäpäällikköä F:ää.

E on kertonut edellä mainituissa neuvotteluissa ottaneensa esille sen, että ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksessä tarkoitettua tehtävän vaativuutta arvioitaessa Toimihenkilöunioni TU tulee erimielisyystapauksissa kiinnittämään huomiota myös palkkaukseen. Jos tehtävän vaativuuden arviointi voidaan tehdä käyttämällä toimihenkilösopimuksen soveltamisalalla luotua palkkauksen perusteena olevaa vaativuuden arviointijärjestelmää, tulisi sovellettavan työehtosopimuksen E:n mukaan olla metalliteollisuuden toimihenkilösopimus.

F on osallistunut Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:n edustajana edellä mainittuihin vuonna 1999 käytyihin toimihenkilöitä koskevien työehtosopimusten soveltamisalaa koskeneisiin neuvotteluihin. Yhteisymmärrys neuvotteluun osallistuneiden välillä oli vallinnut siitä, että aikaisempia soveltamisalan ratkaisemisessa käytettyjä kriteereitä ei muuteta. Keskeinen kriteeri ylempien toimihenkilöiden sopimuksen soveltamiselle on se, että tehtävä on vaativampi kuin metalliteollisuuden toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen piiriin kuuluva tehtävä. Ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvalta henkilöltä edellytetään suurempia tiedollisia ja taidollisia vaatimuksia kuin toimihenkilötehtävässä. Ylemmän toimihenkilön tehtävä on suhteellisesti vastuullisempi ja itsenäisempi kuin toimihenkilön tehtävä. Taloudellisen vastuun kohdalla neuvottelussa ei ollut puhuttu mistään rahamääristä.

F on edelleen kertonut, että työehtosopimusten soveltamisalan määritteleminen joudutaan aina tekemään yrityskohtaisesti eikä toimihenkilösopimuksen palkkausjärjestelmää voida käyttää ohjeena ratkaistaessa soveltamisalaa. Yrityksen organisaation perusteella ei voida tehdä työehtosopimuksen soveltamisalaa koskevaa ratkaisua, joskin toimihenkilön asemasta organisaatiossa on saatavissa viitteitä asian ratkaisemiselle. Jos tehtävässä edellytetään korkeakoulututkintoa, viittaa se myös siihen, että kysymys on ylemmän toimihenkilön tehtävästä, vaikka koulutus sinänsä ei ratkaise työehtosopimuksen soveltamisalaa.

A:n työtehtävistä ja asemasta esitetty selvitys

Toimihenkilöunioni TU on viitannut kirjallisina todisteina muun muassa A:n ja B:n kirjallisiin toimenkuviin ja jättämäänsä metalliteollisuuden toimihenkilöiden palkkausta koskevaan selvitykseen. Lisäksi asianosaiset ovat viitanneet kirjallisina todisteina jättämiinsä yhtiön organisaatiokaavioihin.

Kantajan jättämästä organisaatiokaaviosta ilmenee, että tuotekehitys ja markkinointi muodostavat organisaatiossa kokonaisuuden, jonka esimiehenä toimii tuotelinjajohtaja. Tuotekehitys ja markkinointi sisältää kaavion mukaan viisi eri osastoon rinnastettavaa yksikköä, joista yksi on työkalusuunnittelu. Tästä vastaaviksi organisaatiokaavioon on merkitty B ja A. Työnantajapuolen todisteeksi jättämästä myöhemmin laaditusta vastaavasta tuotekehitystä ja markkinointia kuvaavasta organisaatiokaaviosta puolestaan ilmenee, että työkalusuunnittelusta vastaavaksi on merkitty A ja B on merkitty hänen alaisekseen.

Muun muassa A:n työtehtävistä ja asemasta työtuomioistuimessa on kuultu kantajan puolesta todistajina luottamusmies G:tä ja työkalusuunnittelija B:tä sekä työnantajan puolesta talousjohtaja D:tä ja tuotelinjajohtaja C:tä.

G, joka toimii Asko Kodinkone AM Appliance Holding AB:n Lahden toimipisteen metalliteollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvien toimihenkilöiden luottamusmiehenä, on kertonut, että tuotelinjajohtaja C oli johtoryhmän kokouksessa vuoden 2003 loppupuolella ilmoittanut määräaikaisessa työsuhteessa olleen A:n palkkaamisesta työkalusuunnittelijaksi. Perusteluksi A:n palkkaamiselle C oli ilmoittanut sen, että työkalusuunnittelijana toimiva B oli jäämässä osa-aikaeläkkeelle vuoden 2004 alusta, minkä vuoksi yhtiöön oli tarpeen palkata uusi henkilö työkalusuunnittelijaksi. C oli myös todennut, että koska työkalusuunnittelua koskevaa erikoiskoulutusta ei ollut saatavilla, uudelta työkalusuunnittelijalta menee vähintään kaksi vuotta ennen kuin hän pystyy suunnittelemaan työkaluja yhtiön tarpeisiin. Tuossa yhteydessä ei ollut tullut esille, että A:n tehtävän luonne tulisi olemaan erilainen kuin B:n tehtävä.

D on kertonut, että talousjohtajan ominaisuudessa hän vastaa yhtiön Lahden yksikön taloudesta ja hallinnosta. Hänelle kuuluvat myös henkilöstöasiat. Lahden yksikön henkilökunnan määrä on 160, joista toimihenkilöitä on 24 ja ylempiä toimihenkilöitä 10. Työntekijä on katsottu ylemmäksi toimihenkilöksi, jos hänen tehtävänsä on tavallisen toimihenkilön tehtävää vaativampi joko tehtävään liittyvän vastuun, ammattitaitovaatimuksen tai asiantuntemuksen perusteella. D:n näkemyksen mukaan A:lle laadittu toimenkuvaus vastaa sitä tehtävää, mihin hänet on palkattu, joskin alussa A ei uutena työntekijänä ollut ilmeisesti pystynyt kaikkia toimenkuvan mukaisia tehtäviä tekemään. Tällä hetkellä A tekee toimenkuvansa mukaisia tehtäviä.

D on edelleen kertonut, että ratkaiseva muutos työkaluvalmistuksessa oli tapahtunut vuonna 1999, jolloin yhtiön oma työkaluvalmistus oli myyty ulkopuoliselle. Työkaluvalmistukseen liittyvä tehtävä oli tämän jälkeen muuttunut erikoisosaamista vaativaksi hankinta- ja kehittämistehtäväksi, jollainen A:n tehtävä on. Tehtävään sisältyy työkalusuunnittelua, mitä ostetaan myös ulkopuolelta. B:n hoitama tehtävä on sisältänyt lähinnä työkalupiirtämistä, minkä lisäksi hän on myös viime vuosina ollut mukana hankinnoissa teknisenä asiantuntijana.

Yhtiössä ylemmäksi toimihenkilöksi määrittely tapahtuu tehtävän sisällön perusteella. Ylemmiksi toimihenkilöiksi on katsottu muun muassa tuotesuunnittelussa pääsuunnittelijana toimiva henkilö, jonka tehtävä on rinnastettavissa A:n tehtävään. Ylempinä toimihenkilöinä yhtiössä on ollut eri koulutustaustan omaavia henkilöitä ylioppilaasta tekniikan lisensiaattiin.

Arviointi ja johtopäätökset

Metalliteollisuuden toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen mukaan sopimuksen soveltamisalan ulkopuolella ovat keskisuuressa tuotannollista toimintaa harjoittavassa yritysorganisaatiossa niin sanottuun osastopäällikkötasoon luettavat henkilöt. Yritysorganisaatiossa voi myös olla edellä sanotulla tasolla tai sitä ylemmällä henkilöitä, joilla ei ole esimiesvastuuta, mutta jotka edustavat asiantuntemusta tietyllä erikoisalalla ja jotka tästä syystä ja asemansa itsenäisyyden puolesta rinnastetaan edellä mainittuihin henkilöihin.

A on palkattu loppuvuonna 2003 yhtiön työkalusuunnittelijaksi/työkaluasiantuntijaksi. Kysymyksessä olevaa ajankohtaa koskevassa organisaatiokaaviossa A ja työkalusuunnittelijana toimiva B on merkitty työkalusuunnittelutoiminnassa samalle tasolle ja kummankin esimieheksi on merkitty tuotelinjajohtaja. Sittemmin laaditussa uudessa organisaatiokaaviossa A on merkitty työkalusuunnittelussa B:n yläpuolelle. Esitetyn selvityksen mukaan A ei kuitenkaan käytännössä tämänkään jälkeen ole toiminut B:hen nähden varsinaisessa esimiesasemassa, vaan molempien esimiehenä on toiminut edelleen tuotelinjajohtaja.

Metalliteollisuuden toimihenkilöitä koskevan sopimuksen soveltamisohjeen mukaan soveltamisala on tehtäväkohtainen. Sopimuksen tehtäväkohtaisuudesta johtuu, ettei esimerkiksi henkilön koulutustaustalla, palkkauksella tai palkanmaksutavalla ole ratkaisevaa merkitystä harkittaessa sitä, minkä työehtosopimuksen piiriin henkilö kuuluu.

Koska työehtosopimuksen soveltamisala määräytyy tehtäväkohtaisesti, ratkaisevana on työtuomioistuimen mielestä pidettävä sitä, mikä on henkilön käytännössä tekemien tehtävien sisältö ja vaativuus. Kuitenkin hyväksyttävänä voidaan Toimihenkilöunioni TU:n todistajana kuuleman E:n mukaan pitää menettelyä, jonka mukaan ylemmäksi toimihenkilöksi palkatun henkilön tehtävään sovelletaan työsuhteen alusta alkaen muutaman kuukauden kestävänä harjaantumisaikanakin ylempien toimihenkilöiden työehtosopimusta siitä huolimatta, että toimihenkilön tekemät tehtävät eivät vielä yllä tälle tasolle.

Toimihenkilöunioni TU on kanteessa lähtenyt siitä, että A:n työtehtävät eivät edelleenkään yllä ylemmän toimihenkilön tehtävien vaativuustasolle ja että ne ovat käytännössä olleet edelleen samansisältöiset kuin B:n työkalusuunnittelijan työtehtävät.

B:n työkalusuunnittelijan tehtävä on riidattomasti ollut metalliteollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen piiriin kuuluva toimihenkilötehtävä. Toimenkuvaltaan ja vaativuustasoltaan vastaavaan tehtävään otettu toimihenkilö on tässä suhteessa koulutustasostaan riippumatta lähtökohtaisesti samassa asemassa.

D:n ja C:n kertomusten valossa työtuomioistuimen mielestä ei voida pitää uskottavana sitä Toimihenkilöunioni TU:n todistajien G:n ja B:n kertomuksista ilmenevää, että 97 prosenttia A:n työajasta menee työkalupiirtämiseen ja että A ei B:n osa-aikaeläkkeellä olon aikana tee muuta kuin työkalusuunnittelua B:n antamien ohjeiden perusteella.

A:n ja B:n tehtävät ovat varsinkin A:n työsuhteen alkuaikoina sisältäneet ja osittain edelleen sisältävät samankaltaisia työtehtäviä. A:n tehtävästä kokonaisuudessaan esitetty selvitys työtuomioistuimen mielestä kuitenkin osoittaa, että tehtävä on B:n tehtävää itsenäisempi, edellyttää suurempaa erityisosaamista ja vastuuta eri toiminnoista. A:n tehtävän edellyttämän asiantuntemuksen sekä siihen liittyvän taloudellisen ja toiminnallisen vastuun perusteella häntä voidaan työtuomioistuimen mielestä pitää sellaisena metalliteollisuuden toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen 1 §:n 2 kohdassa tarkoitettuna henkilönä, joka jää tämän sopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle. Yhtiö on voinut katsoa A:n tehtävän metalliteollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvia tehtäviä vaativammaksi ja metalliteollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvaksi.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin katsoo, että perusteita kanteessa esitetyn vahvistusvaatimuksen hyväksymiselle ei ole. Näin ollen ei Teknologiateollisuus ry myöskään ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Oikeudenkäyntikulut

Asia on ollut siinä määrin epäselvä, että Toimihenkilöunioni TU:lla on ollut perusteltua aihetta oikeudenkäyntiin. Tämän vuoksi työtuomioistuin siitä annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla määrää, että Teknologiateollisuus ry ja Asko Kodinkone AM Appliance Holding AB jutun voittaessaankin saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkoaan.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Teknologiateollisuus ry ja Asko Kodinkone AM Appliance Holding AB saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Kröger, H. Rautiainen, Virtanen, Raitoharju ja Rusanen jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.