Labor court dismissed union claim that employer violated collective agreement by deducting annual leave during strike.

Työnantaja, joka oli katsonut keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tekevien työntekijöiden vuosilomien kuluneen ennalta vahvistetun työvuoroluettelon mukaisesti sopimuksettoman tilan aikana olleen työsulun aikana, oli velvollinen antamaan työntekijöille työsulun vuoksi pitämättä jääneen vuosiloman tai sen osan.

Koska työnantajan menettely oli perustunut työnantajaliiton ohjeisiin, ei työnantaja katsoessaan vuosilomat pidetyiksi työvuorolistaan merkityn mukaisesti, ollut tietensä rikkonut työehtosopimusta.

Työnantajaliitto, jonka olisi tullut havaita ohjeidensa virheellisyys ja huolehtia siitä, että työnantaja antaa työntekijöille kanteessa vaaditut vuosilomat, oli laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Kanteen tutkimista vastaan kanteen kielletyn laajentamisen perusteella esitetty väite hylätty. (Ään.)

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 106

KANTAJA

Paperiliitto ry, Helsinki

VASTAAJAT

Metsäteollisuus ry, Helsinki

Stora Enso Oyj, Helsinki

ASIA

Työehtosopimuksen tieten rikkominen

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 31.8.2005

Pääkäsittely 2.9.2005

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Metsäteollisuus ry:n ja Paperiliiton välillä 1.7.2005 allekirjoitetussa paperiteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

V SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

26 §

Vuosilomat

26.1 Vuosilomalaki ja keskusjärjestöjen välinen lomapalkkasopimus

Työntekijän vuosilomiin nähden noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä ja keskusjärjestöjen välillä allekirjoitettua lomapalkkasopimusta noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana.

Työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Työntekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään yhden vuoden, on oikeus saada lomaa 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

26.3 Loma keskeytymättömässä vuorotyössä

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

26.3.2 Loma vaihtoehdossa 2, jossa kesäajaksi muodostetaan kuudes vuoro

Kukin vuoro saa yhtäjaksoisen 22 vuorokauden vapaan 26.5. - 4.9. välisenä aikana, johon sisältyy vuosilomalain mukaisesti lomapäiviä.

Loppuosa vuosilomasta annetaan seuraavan 14 vuorokauden vuorovapaajakson tai seuraavien kolmen 6 vuorokauden vuorovapaajaksojen aikana. Työntekijällä, joka on oikeutettu 30 lomapäivään, saattaa olla lomapäiviä enemmän kuin kesän 22 vuorokauden vapaan ja syksyn 14 vuorokauden tai kolmen 6 vuorokauden vuorovapaajaksoissa on vuosilomalain mukaisia arkipäiviä. Jäljelle jäävät lomapäivät annetaan seuraavan 6 vuorokauden vuorovapaajakson aikana siten, etteivät vuorovapaa ja lomapäivä kulu samanaikaisesti (= merkkausloma).

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Paperiliitto on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa, että Stora Enso Oyj:n on annettava työsulun/lakon vuoksi kokonaan tai osittain pitämättä jäänyt työehtosopimuksen 26.3.2 kohdassa tarkoitettu vuosiloma ennen seuraavan lomakauden alkua niille keskeytymätöntä vuorotyötä tekeville yhtiön Imatran tehtaan työntekijöille, joiden vuosiloma on jäänyt työsulun tai lakon vuoksi kokonaan tai osittain pitämättä,

tuomitsee Stora Enso Oyj:n työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta,

tuomitsee Metsäteollisuus ry:n työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä ja

velvoittaa Metsäteollisuus ry:n ja Stora Enso Oyj:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Paperiliiton oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

Paperiliitto oli julistanut paperiteollisuuden työehtosopimusalaa koskevan lakon alkamaan portaittain 15.5.2005 lukien ja kestämään 18.5.2005 kello 06:een saakka. Tätä oli seurannut välittömästi työnantajien julistama työsulku ja työntekijäpuolen julistama lakko. Työtaistelutoimenpiteet olivat kestäneet yhdenjaksoisesti 1.7.2005 saakka.

Stora Enso Oyj:n Imatran tehtaiden keskeytymätöntä vuorotyötä tekevien työntekijöiden lomat olisivat olleet ennalta ilmoitetun mukaisesti vuorossa 1 27.5. - 16.6., vuorossa 5 13.6. - 2.7. ja vuorossa 4 28.6. - 18.7., mikäli työsulku ei olisi alkanut 18.5.2005. Kun lomia ei ollut työsulun vuoksi voitu pitää ennalta ilmoitetun mukaisesti, oli työntekijöillä oikeus pitää lomansa työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla työehtosopimuksessa mainittuna aikana tai työntekijän kanssa erikseen sovittaessa ennen seuraavan lomakauden alkua. Työsulun vuoksi vuoron 1 työntekijöiltä oli jäänyt saamatta 18 vuosilomapäivää, vuoron 5 työntekijöiltä 14 vuosilomapäivää ja vuoron 4 työntekijöiltä 4 vuosilomapäivää.

Paperiteollisuuden työehtosopimuksen 26.3.2 kohdan mukaan keskeytymättömässä vuorotyössä työntekijälle tulee antaa 22 vuorokauden yhtäjaksoinen vapaa 26.5. ja 4.9. välisenä aikana, johon sisältyy vuosilomalain mukaisesti lomapäiviä. Kuten työehtosopimuksen 26.3. kohdasta käy ilmi, työehtosopimuksen kyseisessä kohdassa tarkoitetaan työntekijän vuosilomaa. Työehtosopimuksen 26.3.2 on sovittu lisäksi siitä, että 22 vuorokauden vapaa eli vuosiloma kuluttaa lomapäiviä määrän, joka määräytyy vuosilomalain mukaan.

Edellä esitetty vuosilomain tulkinta perustuu työneuvoston asiaa koskeviin lausuntoihin (747-65, 975-74, 1105-81 sekä 1180-85) sekä Elinkeinoelämän Keskusliiton ja Paperiliiton antamiin lakko-ohjeisiin. Näissä kaikissa on lähdetty siitä tulkinnasta, että työntekijän vuosilomaa ei voida yksipuolisesti määrätä kuluvaksi työsulun aikana. Myös Tapani Virkkunen ja Mauri Moren ovat kirjassaan Vuosilomalaki tulkinneet asiaa samoin.

Stora Enso Oyj oli kieltäytynyt antamasta vuosilomaa sitä pyytäneille työntekijöille vedoten siihen, että työvuoroluettelon mukaiset sekä sovitut vuosilomat olivat kuluneet työsulun aikana. Esimerkiksi UPM Kymmene Oyj oli heti työsulun alettua tehnyt työntekijöiden kanssa sopimuksia vuosilomista, joten oli ilmeistä, että Stora Enso Oyj on tiennyt tai sen on ainakin täytynyt tietää rikkovansa työehtosopimusta ilmoittaessaan työntekijöiden vuosilomien kuluneen työsulun aikana. Erityisen moitittavaksi asian tekee se, että lomien antamatta jättäminen Kaukopään tehtaalla koskee lähes 150:tä työntekijää.

Metsäteollisuus ry oli lähettänyt jäsenyrityksilleen lomia koskevan kiertokirjeen, jossa se oli todennut, että käynnin turvaamiseksi jatkossa oli tarkoituksenmukaisinta antaa palkalliset vuosilomat annettujen ilmoitusten mukaisesti.

Elinkeinoelämän keskusliitto oli kirjasessaan "Ohjeet työtaisteluiden varalta" todennut seuraavaa: "Loman ajankohtaa koskeva ilmoitus tulee jälleen voimaan lakon päättymispäivästä. Toisin sanoen työntekijä saa ilmoituksen mukaisesti lomana ajan, joka alkaa lakon päättymistä seuraavana päivänä. Se loman osa, jota ei ole lakon vuoksi voitu pitää, annetaan myöhemmin työnantajan määräämänä ajankohtana."

Metsäteollisuus ry oli antanut tarkoituksellisesti sisällöltään väärää ja Elinkeinoelämän keskusliiton ohjeistakin poikkeavaa informaatiota jäsenyrityksilleen. Paperiliitto oli uuden työehtosopimuksen voimaantulon jälkeen ollut yhteydessä Metsäteollisuus ry:hyn ja pyytänyt sitä oikaisemaan työnantajapuolella omaksuttu virheellinen tulkinta. Tulkinnan oikaisemista Paperiliitto oli pyytänyt myös Metsäteollisuus ry:lle 5.8.2005 lähetetyssä valvontakirjeessä. Metsäteollisuus ry ei ollut oikaissut omaksumaansa ja jäsenyrityksensä noudattamaa virheellistä tulkintaa, joten se oli laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa asiassa.

Asiasta oli neuvoteltu paikallisesti ja liittojen välillä yksimielisyyteen pääsemättä.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Metsäteollisuus ry ja Stora Enso Oyj ovat vaatineet kanteen jättämistä tutkimatta siltä osin kuin kantaja on vasta suullisessa valmistelussa vedonnut Metsäteollisuus ry:n valvontavelvollisuuden laiminlyönnin perusteeksi työnantajaliiton menettelyyn uuden työehtosopimuksen voimaantulon jälkeen.

Metsäteollisuus ry ja Stora Enso Oyj ovat kiistäneet kanteen muilta osin ja vaatineet sen hylkäämistä.

Metsäteollisuus ry ja Stora Enso Oyj ovat lisäksi vaatineet Paperiliiton velvoittamista korvaamaan vastaajien oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen.

Oikeudenkäyntiväitteen perusteet

Paperiliitto on haastehakemuksessa katsonut Metsäteollisuus ry:n laiminlyöneen valvontavelvollisuutensa sen antaessa sopimuksettoman tilan aikana vuosilomia koskevan ohjeen. Asian valmisteluistunnossa Paperiliitto on valvontavelvollisuuden laiminlyönnin perusteeksi vedonnut Metsäteollisuus ry:n menettelyyn työehtosopimuksen voimaantulon jälkeen. Tältä osin kysymys on kielletystä kanteen laajentamisesta, joten kantajan vaatimukset tältä osin tulisi jättää tutkimatta.

Kanteen kiistämisen perusteet

Työehtosopimuksen 26.3.2 - 26.3.5 kohdissa on tyhjentävästi sovittu keskeytymättömän kolmivuorotyön (TAM 37) osalta loman ilmoittamisesta, loman antamisesta, yhdenjaksoisesta vapaasta, vapaiden yhteismäärästä ja loman siirtämisestä. Tästä johtuen mainittuja seikkoja koskevat vuosilomalain säännökset syrjäytyvät, eikä vuosilomalain säännöksiä voida käyttää apuna tulkittaessa työehtosopimuksen määräyksiä.

Stora Enso Oyj:n Kaukopään tehtaalla oli jo marraskuussa 2004 toteutettu vuotta 2005 koskeva työvuorokaavio TAM 37 kullekin työntekijälle jaetun työvuorokalenterin mukaisesti. Työvuorokaaviossa oli otettu huomion kaikki työehtosopimusmääräykset, jotka koskevat muun muassa työvuoron säännöllistä työaikaa, vuorovapaata, vapaavuorokautta, tes-seisokkeja ja loman antamista muodostamalla kesän ajaksi kuudes vuoro. Työehtosopimuksen mukaan loma vaihtoehdossa 2 toteutetaan siten, että kukin vuoro saa yhden yhtäjaksoisen 22 vuorokauden vapaan ajalla 26.5. - 4.9. Tähän vapaaseen sisältyy vuosilomalain mukaisesti lomapäiviä. Loppuosa vuosilomasta annetaan Kaukopään tehtaalla seuraavien kolmen 6 vuorokauden vapaajaksojen aikana työehtosopimuksen määräysten mukaisesti.

Vuosilomalaista poiketen paperiteollisuuden työehtosopimusta noudattaen työaikamuodossa TAM 37 työnantaja ei anna yksittäiselle työntekijälle ilmoitusta vuosiloman ajankohdasta eikä työntekijän edustajaa kuulla eikä lomalistoja laadita. Työehtosopimuksen mukainen 22 vuorokauden vapaa annetaan kollektiivisesti työvuorokohtaisesti. Työehtosopimuksen määräykset loman antamisesta tuotantoseisokin yhteydessä ja vuosiloman siirto työntekijän sairastuessa ovat ainoat työehtosopimuksen mahdollistamat muutostilanteet, joissa työnantaja voi poiketa työvuorokaaviosta. Keskeytymättömässä vuorotyössä työehtosopimusmääräykset työajasta, vuorovapaista ja loman antamisesta on sovittu tehtaiden jatkuvan käynnin varmistamiseksi sekä sovitun työajan pituuden toteuttamiseksi. Etukäteen tehty työvuorokaavio koko vuodelle mahdollistaa tuotantoprosessin ylläpidon. Yhden tai useamman työvuoron muu työvuorokaaviosta poikkeava poissaolo aiheuttaa tehtaan tuotantolinjojen pysähtymisen vaaran.

Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä on vuosittain voimassa olevaa työvuorokaaviota noudatettu vuodesta 1990 lähtien vakiintuneesti lakkojen kestoaikanakin. Kalenterin mukaan vuorotyöntekijät ovat pitäneet ja saaneet työvuorokaavion mukaisesti vuorovapaansa ja vuosilomapäivänsä sekä näihin poissaolopäiviin kohdistuvan palkan siitä riippumatta, että työvuorokaavioon merkityt toisen/toisten työvuorojen työntekijät ovat olleet lakossa.

Uusi paperiteollisuuden työehtosopimus oli tullut voimaan sopimuksettoman tilan jälkeen 1.7.2005. Uudessa työehtosopimuksessa ei ollut tehty muutoksia nyt kysymyksessä oleviin työehtosopimusmääräyksiin. Stora Enso Oyj:n Kaukopään tehtaiden työvuorokaavio sellaisena, kuin se oli määrätty noudatettavaksi marraskuussa 2004, oli ollut sen jälkeen muuttumattomana voimassa ja oli edelleen voimassa uuden työehtosopimuksen voimaantulon jälkeenkin.

Kanteessa esitetty väite kokonaan tai osittain pitämättä jääneestä vuosilomasta on virheellinen ja tosiasioita vastaamaton. Kaikki kanteessa tarkoitetut keskeytymättömässä kolmivuorotyössä työskentelevät työntekijät olivat pitäneet työvuorokaavion mukaisesti työehtosopimusmääräyksien mukaisesti 22 vuorokauden yhtäjaksoisen vapaan sen mukaan, mihin työvuoroon kukin työntekijä oli vapaajakson alkaessa sijoitettu. Työvuorokaaviota ei voida muuttaa taannehtivasti.

Muissa Metsäteollisuus ry:n jäsenyrityksissä eikä myöskään Stora Enso Oyj:n Imatran tehtaiden muissa tuotantolaitoksissa ollut tehty erillisiä sopimuksia vuosilomista työvuorokaaviosta poiketen.

Stora Enso Oyj oli suorittanut kysymyksessä oleville työntekijöille työehtosopimuksen mukaisen lomallelähtörahan, loma-ajan palkan ja maksanut lomapalkan tasauserän eli työnantaja oli suorittanut kaikki lomaan kohdistuneet palkkasuoritukset. Kanteessa esitetty vahvistusvaatimus tulisi siten edellä esitetyillä perusteilla hylätä. Koska kanteessa tarkoitetut työntekijät olivat saaneet vuosiloman työvuorokaavion mukaisesti ja kaikki vuosilomaan liittyvät palkkasuoritukset, ei kantajalla myöskään ole asiassa oikeussuojan tarvetta.

Vaatimus vuosiloman siirtämisestä oli sekava ottaen huomioon sen, että vuosiloma käsitteenä sisälsi myös työehtosopimuksen tarkoittaman yhtäjaksoisen vapaa-ajan palkanmaksun. Vaatimus tuli hylätä senkin johdosta, että yhtäjaksoisen vapaan tai sen osan siirtäminen vaaditulla tavalla merkitsisi kaksinkertaista palkanmaksua vapaan ajalta. Työtuomioistuin ei voi tulkinnallaan muuttaa työehtosopimusten mukaista työvuorokaaviota, jolla oli toteutettu vuoden 2005 kaikki työ- ja vapaa-aikaa koskevat työehtosopimusmääräykset. Vahvistusvaatimus tulee hylätä myös edellä esitetyillä perusteilla.

Keskeytymättömässä vuorotyössä vuosiloma toteutettiin työvuorokohtaisesti antamalla kaikille vuoron työntekijöille vapaa samaan aikaan. Työnantaja ei ollut velvollinen vuosilomalaissa tarkoitetuin tavoin tiedustelemaan vuosiloman antamisen ajankohtaa taikka neuvottelemaan loman ajankohdasta paitsi työntekijän sairastumistilanteessa, jolloin vuosilomaa siirretään työehtosopimuksen 26.3.5 kohdan mukaisesti. Koska työehtosopimuksessa ei ollut työntekijän suostumusta koskevaa määräystä, tulisi vahvistusvaatimus hylätä tälläkin perusteella.

Tapauksessa sovellettavissa työehtosopimusmääräyksissä ei ollut määräystä lomakaudesta, ja työaikamuodossa 37 lomakausi oli tuntematon käsite. Tältä osin vahvistusvaatimus tulee hylätä epäselvänä.

Työehtosopimuksen 26.3.2 kohdan mukaan "kukin vuoro saa yhtäjaksoisen 22 vuorokauden vapaan 26.5. - 4.9. välisenä aikana, johon sisältyy vuosilomalain mukaisesti lomapäiviä." Noudatettavassa työvuorokaaviossa oli otettu täsmällisesti huomioon vuosilomalaissa tarkoitetulla tavalla vapaaseen sisältyvät arkipäivät.

Työtuomioistuin oli tuomiossaan TT:1989-137 vahvistanut, että vuosilomalakia ei noudateta paperiteollisuuden työehtosopimuksen osana. Työehtosopimukseen osalliset olivat keskeytymättömän vuorotyön osalta sopineet yksinomaan paperiteollisuutta koskevan vuosilomalaista poikkeavan ja vuosilomalain syrjäyttävän vuosilomajärjestelmän, joka toteutettiin vuosilomalaista erillisenä järjestelmänä. Näin ollen loman ajankohdasta päätettäessä tulkinta-apuna ei voida käyttää vuosilomalain tulkinnassa omaksuttuja periaatteita.

Stora Enso Oyj oli marraskuussa 2004 työehtosopimuksen voimassa ollessa toteuttanut työehtosopimuksen keskeytymättömässä vuorotyössä annettavaa vuosilomaa koskevat ja työnantajaa velvoittavat sopimusmääräykset työvuorokaavion mukaisesti. Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä työskenteleville kanteessa tarkoitetuille työntekijöille työnantaja oli antanut ja suorittanut täyden työehtosopimuksen mukaisen korvauksen vapaan ajalta. Työvuorokaavio oli ollut voimassa myös sopimuksettoman tilan aikana 22.3.2005 - 30.6.2005. Tämän mukaisesti tehtaalla oli työskennelty ja pidetty vapaat. Sopimuksettoman tilan vuoksi työaikamääräykset/työvuorokaavio olivat olleet voimassa työehtosopimuksen jälkivaikutuksen perusteella yksittäisten työntekijöiden työsopimusten ehtoina. Työtuomioistuimen toimivaltaan ei kuulunut näiden ehtojen tutkiminen.

Paperiteollisuudessa vakiintuneen käytännön mukaisesti työtaistelut eivät olleet vaikuttaneet vapaiden pitämiseen ja niistä maksettaviin korvauksiin, vaan työtaisteluista huolimatta oli noudatettu työvuorokaaviota. Työnantajan julkaiseman työvuorokaavion perusteita ei ollut muutettu 1.7.2005 voimaan tulleessa työehtosopimuksessa. Uudesta työehtosopimuksesta sovittaessa Paperiliitto ei ollut esittänyt muutoksia keskeytymättömässä kolmivuorotyössä vuosiloman antamisen ajankohtaan. Stora Enso Oyj ei myöskään työehtosopimusmääräyksen puuttumisen vuoksi voi siirtää jo toteutuneita vapaita. Stora Enso Oyj ei ollut siten rikkonut työehtosopimusta noudattaessaan 1.7.2005 voimassa ollutta työvuorokaaviota.

Metsäteollisuus ry oli 2.5. ja 17.5.2005 antanut jäsenyrityksilleen ohjeet tulevien vapaa-ajanjaksojen pitämisestä ja korvaamisesta työvuorokaavion mukaisesti. Ohje oli sisällöltään oikea ja se oli annettu sopimuksettoman tilan aikana. Metsäteollisuus ry:tä vastaan esitetty hyvityssakkovaatimus tulisi hylätä perusteettomana.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Käsittelyratkaisu

Kanteessa on vaadittu Metsäteollisuus ry:n tuomitsemista hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnin johdosta sillä perusteella, että Metsäteollisuus ry on antanut jäsenyrityksilleen tarkoituksellisesti väärät ohjeet vuosilomien antamisesta työtaistelutilanteessa. Paperiliitto on valmistelussa vedonnut valvontavelvollisuuden laiminlyönnin perusteeksi myös siihen, että Metsäteollisuus ry ei uuden työehtosopimuksen voimaantulon jälkeenkään ollut Paperiliiton vaatimuksesta huolimatta oikaissut jäsenyritystensä menettelyä.

Metsäteollisuus ry on katsonut Paperiliiton laajentaneen oikeudenkäymiskaaressa kielletyllä tavalla kannetta, minkä vuoksi valmistelussa esitetyt vaatimukset tulisi jättää tutkimatta.

Oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan kannetta riita-asiassa ei saa oikeudenkäynnin aikana muuttaa. Saman pykälän 3 momentin mukaan kanteen muuttamiseksi ei ole katsottava sitä, että kanteen tueksi esitetään uusia seikkoja, ellei asia sen johdosta muutu toiseksi.

Kanteessa on edellä todetun mukaisesti kysymys siitä, että Metsäteollisuus ry on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa sekä ohjeistamalla jäsenyrityksiään työehtosopimuksen vastaisesti että ylläpitämällä näiden ohjeiden mukaista tulkintaa työehtosopimuksen vuosilomamääräyksistä. Kun asia ei ole Paperiliiton valmistelussa esittämien uusien seikkojen johdosta muuttunut toiseksi, työtuomioistuin hylkää vaatimuksen kanteen jättämisestä tältä osin tutkimatta.

Pääasiaratkaisun perustelut

Tausta ja erimielisyys

Paperiteollisuuden työehtosopimuksen soveltamisalalla on vallinnut sopimukseton tila ajalla 22.3. - 30.6.2005. Kanteessa tarkoitettuna ajankohtana on ollut voimassa Metsäteollisuus ry:n julistama 18.5.2005 alkanut työsulku, jota oli edeltänyt Paperiliiton ajalla 15.5. - 18.5.2005 toimeenpanema lakko. Työtaisteluilmoituksissa vuosilomien aikaa ei ole rajattu työtaistelutoimenpiteiden ulkopuolelle.

Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, onko Stora Enso Oyj:n Imatran Kaukopään tehtailla työskentelevien kanteessa tarkoitettujen työaikamuodossa 37 työskentelevien työntekijöiden vuosilomat, jotka ovat kokonaan tai osittain ajoittuneet työsulun ajalle, kuluneet marraskuussa 2004 vahvistettuihin työvuorolistoihin merkityn mukaisesti ja onko työnantaja velvollinen antamaan kysymyksessä oleville työntekijöille työsulun ajalle sattunutta vuosilomaa vastaavan ajan vapaaksi ennen 26.5.2006 alkavaa uutta lomakautta. Koska työnantaja on maksanut työntekijöille työvuorokalenterin mukaisilta loma-ajoilta työehtosopimuksen mukaiset vuosilomaan liittyvät palkkaedut, ei kanteessa Paperiliiton mukaan vaadita vuosilomia palkallisena.

Todistelu

Vuosilomien antamisesta Metsäteollisuus ry:n jäsenyrityksissä on kuultu Paperiliiton puolesta todistelutarkoituksessa pääluottamusmies A ja vastaajien puolesta todistajina henkilöstöpäällikkö B:tä, työsuhdepäällikkö C:tä ja henkilöstöpäällikkö D:tä. Työehtosopimuksen vuosilomamääräysten tulkinnasta ja vuosilomien antamisesta työaikamuodossa 37 on lisäksi kuultu vastaajien puolesta varatuomari E:tä.

Paperiliitto on viitannut kirjallisena todisteena Enso-Gutzeit Oy:n 13.3.1986 päivättyihin lakkoa koskeviin menettelytapaohjeisiin ja Stora Enso Oyj:n 19.5.2005 päivättyyn toimintaohjeeseen. Vastaajat ovat jättäneet kirjalliseksi todisteeksi kanteessa tarkoitettuja työntekijöitä koskevan työvuorokalenterin.

E:n mukaan keskeytymätöntä kolmivuorotyötä koskevat voimassa olevan työehtosopimuksen 26.3 kohtaan sisältyvät lomamääräykset ovat olleet työehtosopimuksessa samansisältöisinä vuodesta 1990 alkaen. Työehtosopimuksen määräysten mukaisesti laaditun keskeytymättömän kolmivuorotyön työvuoroluettelon tarkoituksena on taata työntekijälle työehtosopimuksen mukainen työaika sekä työaikalain ja vuosilomalain mukaiset työehdot. Työvuorokalenterin laatimisella pyritään myös varmistamaan se, että tehtaalla on eri vuoroissa käynnin turvaava miehitys. Työntekijöille annetaan vuosilomat työvuoroluetteloon merkittyinä ajankohtina, eivätkä työehtosopimuksen määräykset edellytä, että työnantaja tiedustelisi työntekijän kantaa vuosiloman ajankohtaan. Työvuoroluetteloon merkitystä poiketen vuosiloma voidaan antaa tuotantoseisokin yhteydessä ja työntekijän sairastumistilanteissa. Muissa kuin näissä kahdessa tapauksessa työnantajalla ei ole velvollisuutta antaa vuosilomaa työvuorolistasta poikkeavana ajankohtana.

E on edelleen kertonut, että Paperiliiton vuoden 2000 huhtikuussa toimeenpaneman lakon yhteydessä Metsäteollisuus ry oli antanut ohjeet, joiden mukaan lakon aikana alkavaksi ilmoitetut vuosilomat siirtyvät annettaviksi lakon jälkeen. Ohjeet eivät olleet koskeneet työaikamuotoa 37, koska tässä työaikamuodossa työskentelevät työntekijät eivät olleet lomalla kysymyksessä olevana aikana vuodesta.

A on edelleen kertonut, että tehtaalla on viimeisen 10 vuoden aikana noudatettu ohjetta, jonka mukaan vuosiloma ei voi alkaa lakon aikana. Tässä yleisohjeessa ei ole tehty rajauksia eri työaikamuotojen osalta. Ohjeesta oli poikettu nimenomaisella sopimuksella vuoden 2000 keväällä olleen lakon aikana kahden eläkkeelle jäämässä olleen työntekijän osalta, joiden lomien oli sovittu alkavan lakon aikana.

C, joka työskentelee UPM-Kymmene Oyj:n konsernihallinnossa, on kertonut yhtiön Tervasaaren tehtaalla ja Kaipolan tehtaalla noudatetusta liittojen ohjeistuksen aiheuttamasta menettelystä pääosin samoin kuin A. C:n tiedossa ei ollut, että Tervasaaren tehtaalla kaksi työntekijää olisi kieltäytynyt loman pitämisestä ennakkoilmoituksen mukaisena ajankohtana ja että Jämsänkoskella olisi lomien ajankohdan johdosta oltu erikseen yhteydessä työntekijöihin. Yhtiön tehtailla oli kevään 2005 aikana tehty joitakin lomansiirtoja, mutta ne eivät olleet johtuneet työsulusta vaan henkilökohtaisista syistä. Käytännön mukaista myös on, että lomansiirtoja saatetaan tehdä työntekijän pyynnöstä henkilökohtaisista syistä.

B, joka on M-real Oyj:n palveluksessa, on kertonut, että touko-kesäkuussa 2005 olleiden työtaistelutoimenpiteiden aikana vuosilomat yhtiön työaikamuodossa 37 työskenteleville työntekijöille on annettu edellisessä marraskuussa vahvistetun työvuorokalenterin mukaisesti. Yhtiön ilmoitustaululla on ollut työnantajan asiaa koskeva ilmoitus, minkä lisäksi esimiehet ovat ilmoittaneet alaisilleen, että lomat pidetään ennakkoilmoitusten mukaisesti. Asiasta ei ole käyty keskusteluja yksittäisten työntekijöiden tai ammattiosaston edustajien kanssa. Myös vuoden 2003 kesällä, jolloin yhtiön Kirkniemen tehtaalla oli toimeenpantu kahden - kolmen päivän pituisia lakkoja, vuosilomat olivat alkaneet ja kuluneet ennakkoilmoitusten mukaisesti lakkojen aikana.

B on kertonut laatineensa Paperiliiton kirjalliseksi todisteeksi jättämän Enso-Gutzeit Oy:ssä vuonna 1986 noudatetun menettelyohjeen, jossa on todettu, että lakon aikana alkavaksi ilmoitettu vuosiloma ei ala eikä kulu lakon aikana. Ohjeet ovat koskeneet vain työaikamuotoa 15, koska kysymyksessä olleena ajankohtana ei ole ollut työaikamuodossa 37 työskentelevien työntekijöiden vuosilomia.

D on kertonut, että Stora-Enso Oyj:n Imatran tehtailla työnantaja oli Metsäteollisuus ry:n antamien ohjeiden mukaisesti antanut todisteeksi jätetyn 19.5.2005 päivätyn toimintaohjeen lomien pitämisestä ja antamisesta ilmoitusten mukaan työtaistelusta huolimatta. Lomat on annettu kaikissa työaikamuodoissa ohjeiden mukaisesti. Ennen työvuorokalenteriin merkittyjen vuosilomien alkamista ei asiasta ollut keskusteltu työnantajan ja työntekijäpuolen edustajien välillä. Vasta töiden käynnistymisen jälkeen heinäkuun alussa D oli saanut tiedon siitä, että kaikki työntekijät eivät olleet tyytyväisiä siihen, että vuosilomat oli katsottu pidetyiksi työsulun aikana.

Arviointi ja johtopäätökset

Elinkeinoelämän keskusliitto on helmikuussa 2005 antamissaan lakko-ohjeissa esittänyt työneuvoston lausunnoista ilmenevän mukaisen tulkinnan menettelytavasta tilanteessa, jossa vuosiloma on merkitty alkavaksi lakon alkamisen jälkeen. Myös Paperiliitto on kanteessa tarkoitettujen työtaistelutoimenpiteiden varalta laatimissaan ohjeissa esittänyt samansisältöisen tulkinnan.

Vastaajat ovat kiistäneet kanteen katsoen, että vuosilomalain säännöksiä ja niiden tulkintaa ei voida soveltaa nyt esillä olevassa asiassa, koska paperiteollisuuden työehtosopimuksen 26.3.2 - 26.3.5 kohdissa on tyhjentävästi sovittu keskeytymättömän kolmivuorotyön osalta loman ilmoittamisesta, loman antamisesta, yhdenjaksoisesta vapaasta, vapaiden yhteismäärästä ja loman siirtämisestä. Vuosiloman antaminen etukäteen vahvistetusta työvuoroluettelosta ilmenevästä ajankohdasta poiketen on vastaajien mukaan mahdollista vain työehtosopimuksen 26.3.4 ja 26.3.5 kohtien mukaisesti tuotantoseisokki- ja työntekijän sairastumistilanteissa.

Esitetyn selvityksen mukaan edellä mainitut työehtosopimuksen 26.3. kohdan määräykset ovat olleet työehtosopimuksessa muuttumattomina vuodesta 1990 alkaen. Näissä määräyksissä ei ole nimenomaisesti otettu kantaa loman antamiseen ja sen kulumiseen työtaistelutilanteessa. Selvitystä ei ole esitetty siitä, että osapuolten tarkoituksenakaan määräyksistä sovittaessa olisi ollut ottaa kantaa tilanteeseen, jossa vuosiloma ajoittuu työtaistelutoimenpiteen ajalle.

Vuosilomalaissa, jonka säännösten tulkinnasta työneuvoston edellä mainituissa lausunnoissa on ollut kysymys, ei myöskään ole nimenomaisesti säädetty menettelystä silloin, kun vuosiloma ajoittuu työtaistelun ajalle. Työneuvoston lausunnoissa omaksuttu tulkinta vuosilomien alkamisesta ja kulumisesta työtaistelun aikana perustuukin työtuomioistuimen näkemyksen mukaan työoikeudessa yleisesti hyväksytyille ja noudatetuille oikeusperiaatteille, joita noudatetaan lausunnoista ilmenevällä tavalla vuosilomaetuuksiin.

Edellä esitetyillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, että sillä ei nyt esillä olevassa tilanteessa ole perusteita poiketa työneuvoston edellä mainituista lausunnoista ja myös Elinkeinoelämän keskusliiton ja Paperiliiton ohjeista ilmenevästä tulkinnasta. Tästä vuosiloman antamista koskevasta tulkinnasta ei tuomioistuimen mielestä voida myöskään poiketa sillä perusteella, että työnantaja on maksanut työntekijöille vuosilomiin kohdistuvat palkkasaatavat ilman, että vuosiloman kulumisesta työsulun aikana on sovittu työntekijöiden kanssa. Näin ollen työtuomioistuin katsoo, että Stora Enso Oyj on ollut velvollinen antamaan kanteessa tarkoitetuille keskeytymätöntä vuorotyötä tekeville Imatran tehtaan työntekijöille työsulun vuoksi kokonaan tai osittain pitämättä jääneen vuosiloman.

Työehtosopimuksessa on vuosilomalaista poiketen sovittu siitä, miten työnantaja voi keskeytymättömässä vuorotyössä sijoittaa vuosiloman. Sen sijaan työehtosopimus ei sisällä määräyksiä siitä, miten on meneteltävä jos pitämättä jääneiden vuosilomien sijoittaminen ei ole työehtosopimuksessa sovitulla tavalla enää mahdollista. Tältä osin asia jää vuosilomalain säännösten varaan.

Työehtosopimuksen vastainen menettely

Edellä omaksutun tulkinnan mukaan Stora Enso Oyj:n olisi tullut työtaistelun päätyttyä antaa työtaistelun johdosta pitämättä jääneet vuosilomat. Tuolloin niiden antaminen työehtosopimuksessa sovittujen aikarajojen puitteissa olisi ollut mahdollista. Tästä kieltäytyessään yhtiö on menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti. Kun kysymys siitä, onko Stora Enso Oyj voinut vallinneissa oloissa antaa vuosilomat työsulun aikana, on kuitenkin ollut jossakin määrin tulkinnanvarainen ja kun yhtiö on menetellyt asiassa Metsäteollisuus ry:n antamien ohjeiden mukaisesti, ei Stora Enso Oyj:n voida katsoa rikkoneen työehtosopimusta työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Paperiliitto on uuden työehtosopimuksen voimaantulon jälkeen sekä suullisesti että kirjallisesti pyytänyt Metsäteollisuus ry:tä oikaisemaan virheellinen tulkintansa. Kun Metsäteollisuus ry on ollut tietoinen muun muassa työneuvoston vuosilomaa ja lakkotilanteita koskevista tulkinnoista ja Elinkeinoelämän keskusliiton asiaa koskevista tulkintaohjeista, olisi Metsäteollisuus ry:n tullut havaita tulkintansa virheellisyys ja huolehtia siitä, että Stora-Enso Oyj oikaisee menettelynsä vastaamaan oikeana pidettävää tulkintaa. Koska Metsäteollisuus ry ei ole ryhtynyt tällaisiin toimenpiteisiin, se on syyllistynyt valvontavelvollisuuden laiminlyöntiin.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään Metsäteollisuus ry ja Stora-Enso Oyj ovat työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla velvolliset yhteisvastuullisesti korvaamaan Paperiliiton oikeudenkäyntikulut. Kulujen määräksi on ilmoitettu 2 100 euroa, mitä ei ole riitautettu.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin kanteen siten hyväksyen vahvistaa, että Stora-Enso Oyj on ollut velvollinen antamaan työsulun ja lakon vuoksi kokonaan tai osittain pitämättä jäänyt työehtosopimuksen 26.3.2 kohdassa tarkoitettu vuosiloma kanteessa tarkoitetuille Stora Enso Oyj:n Imatran tehtaiden 1, 4 ja 5 vuoron työntekijöille.

Työtuomioistuin tuomitsee Metsäteollisuus ry:n työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla maksamaan valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoa Paperiliitolle 4 500 euroa.

Enemmälti kanne hylätään.

Metsäteollisuus ry ja Stora Enso Oyj velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Paperiliiton oikeudenkäyntikulut 2 100 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Äimä, Virtanen, Niskanen, Vertanen ja Salonen jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Tuomiosta on äänestetty.

Eri mieltä olevan jäsen Niskasen lausunto, johon jäsen Virtanen yhtyi:

Vuosilomien antaminen perustuu paperiteollisuudessa työehtosopimuksen määräyksiin, joiden mukaan vuosiloma työaikamuodossa 37 sisältyy käytössä oleviin työtuntijärjestelmiin. Näillä määräyksillä on poikettu muun muassa vuosilomalain loman ilmoittamista, antamista ja siirtämistä koskevista määräyksistä. Käytännössä loman ajankohta tulee kunkin työntekijän tietoon viimeistään vuodenvaihteessa työvuorokalenterin vahvistamisen yhteydessä.

Käsiteltävänä olevassa jutussa työntekijät ovat jatkaneet työvuorokalenterin mukaista työskentelyä sopimuksettoman tilan aikana 15.5.2005 alkaneeseen lakkoon ja 18.5.2005 alkaneeseen työsulkuun saakka. Esitetyn selvityksen mukaan työnantajat ovat Metsäteollisuus ry:n ohjeiden mukaan vahvistaneet lomien pitämisen työvuorokalenteriin merkityn mukaisesti hyvissä ajoin ennen työtaistelujen alkamista. Vaikka Paperiliitto on ilmoittanut, ettei se hyväksy tulkintaa lomien kulumisesta työtaistelujen ajalta, eivät yksittäiset työntekijät työpaikoilla ole riitauttaneet asiaa, vaan he ovat ottaneet vastaan heille maksetun lomapalkan työvuorokalenteriin sisältyvien vuosilomien ajalta.

Vuosilomien antamista koskevat työehtosopimuksen määräykset muodostavat vuosilomalain määräyksistä poikkeavan kokonaisuuden. Sopimusmääräyksiin sisältyviin poikkeuksiin, jotka mahdollistavat vuosilomien pitämisen muuna kuin työvuorokalenteriin ilmoitettuna aikana, ei ole sisällytetty työtaistelutilanteita. Kyseisiä sopimusmääräyksiä on noudatettu myös sopimuksettoman tilan aikana. Esitetyillä työneuvoston lausunnoilla ei vuosilomalain tulkintaa koskevina ole ratkaisevaa merkitystä, koska niissä ei ole voitukaan ottaa huomioon vuosilomalaista poikkeavia työehtosopimusmääräyksiä. Lausunnossaan n:o 975 työneuvosto on katsonut voitavan sopia siitä, että työntekijä on lomalla työtaistelun aikana. Siihen, voiko tämä yhteisymmärrys syntyä myös muulla tavalla, työneuvosto ei ole ottanut kantaa.

Ottaen huomioon työaikamuodon 37 erityisluonteen, lomien ajankohdan määräämistavan ja sen, että työnantaja on selvästi ilmoittanut vuosilomien antamisesta työtaistelun aikana, katsomme työntekijöiden tuolloin asiallisesti hyväksyneen työnantajan menettelyn. Tätä näkemystä tukee se, etteivät työntekijät ole tuoneet esille kielteistä kantaansa vielä silloinkaan, kun heille on maksettu työvuorokalenterin mukainen vuosilomapalkka.

Edellä olevilla perusteilla hylkään kanteen. Jutun laatuun nähden katson, että asianosaiset saavat itse kärsiä oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.