Labor court dismisses union claim that commission-based wholesalers are excluded from collective agreement general raises.

Koska esitetyn selvityksen mukaan kaupan työehtosopimukseen osallisten tarkoituksena on ollut jättää provisiopalkkaiset tukkumyyjät työehtosopimuksen palkkamääräysten soveltamisen ulkopuolelle, ei provisiopalkkaisella tukkumyyjällä ollut myöskään oikeutta työehtosopimuksen mukaiseen yleiskorotukseen.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 105

KANTAJA

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry, Helsinki

VASTAAJA

Kaupan Työnantajaliitto KTL ry, Helsinki

KUULTAVA

Oy Lindell Ab, Helsinki

ASIA

Työehtosopimuksen tulkinta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 22.8.2005

Pääkäsittely 12.9.2005

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kaupan Työnantajaliitto KTL:n ja Palvelualojen ammattiliitto PAM:n välillä solmitussa ja 1.3.2000-28.2.2001 voimassa olleessa kaupan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1. SOVELTAMISALA

1 § Sopimuksen ulottuvuus

1. Sopimusta noudatetaan

a. vähittäiskaupassa

b. tukkukaupassa

c. kioskikaupassa

d. huoltamoissa

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Edellä mainitun kaupan työehtosopimuksen liitteenä olevassa tukkumyyjiä ja ostajia koskevassa pöytäkirjassa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1 § Ulottuvuus

1. Pöytäkirja koskee tukkukaupan tukkumyyjiä ja myyntityöhön liittyvässä asiakasneuvonnassa työskenteleviä.

2. Pöytäkirja ei koske tukkumyyjää, joka saa osan tai koko palkan provisiona.

2 § Palkkaryhmät

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3 § Muut määräykset

Muuten noudatetaan kaupan työehtosopimuksen ja sen konttorityöntekijöiden työehtomääräyksiä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Kaupan Työnantajaliitto KTL:n ja Palvelualojen ammattiliitto PAM:n välillä 18.12.2000 tehdyssä työehtosopimusten uudistamista koskevassa allekirjoituspöytäkirjassa on muun ohella seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1. Tulopoliittinen sopimus

Liittojen väliset työehtosopimukset uudistetaan ajalle 1.2.2001 - 31.1.2003 oheisen tulopoliittisen sopimuksen mukaisesti.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Tulopoliittisessa sopimuksessa vuosille 2001-2002 on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

VUOSI 2002

2.2.6.

Yleiskorotus

Palkkoja korotetaan sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.3.2002 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta yleiskorotuksella, jonka suuruus on 18 senttiä (107 penniä) tunnilta tai 30 euroa (179 markkaa) kuukaudelta, kuitenkin vähintään 1,9 prosenttia.

2.2.7.

Liittoerä

Yleiskorotuksen lisäksi palkkoja korotetaan yleiskorotusajankohdasta lukien 0,3 prosentin suuruisella sopimusalakohtaisella liittoerällä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Kaupan Työnantajaliitto KTL:n ja Palvelualojen ammattiliitto PAM:n välillä 15.2.2002 solmitussa allekirjoituspöytäkirjassa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1. Palkankorotukset 1.3.2002

Palkankorotukset toteutetaan liitteen 1 mukaan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

PALKANKOROTUKSET..................Liite 1

1. Yleiskorotus

1.3.2002 lukien 18.12.2000 tehdyn allekirjoituspöytäkirjan mukaan

34 euroa vähintään 2,2 % (raja-arvo 1.545 e)

= = = = = = = = = = = = = = == = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Palvelualojen ammattiliitto PAM on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Oy Lindell Ab on ollut velvollinen antamaan A:lle 15.2.2002 tehdyn allekirjoituspöytäkirjan mukaisen yleiskorotuksen 1.3.2002.

Lisäksi Palvelualojen ammattiliitto PAM on vaatinut Kaupan Työnantajaliitto KTL:n velvoittamista korvaamaan Palvelualojen ammattiliitto PAM:n oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen.

Perusteet

A on työskennellyt tukkukauppaa harjoittavan Oy Lindell Ab:n palveluksessa puhelinmyyjänä 16.7.2001 lukien. A:ta on toimenkuvansa perusteella pidettävä tukkumyyjänä. A:n työsopimuksessa on sovittu, että palkka koostuu peruspalkasta ja provisiosta, jota tarkistetaan vuosittain 1.1. Muilta osin on sovittu noudatettavaksi kaupan työehtosopimusta.

Oy Lindell Ab ei ollut antanut A:lle kaupan työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan mukaista yleiskorotusta 1.3.2002. A on työnantajan toimialan ja oman toimenkuvansa mukaan työskennellyt kaupan työehtosopimuksen soveltamispiirissä. Provisiota koskevan ehdon perusteella hän ei kuitenkaan ole kuulunut tukkumyyjiä koskevan pöytäkirjan ja siellä olevien vähimmäispalkkoja koskevien määräysten soveltamispiiriin, mutta A:n työsuhteessa on tullut noudattaa varsinaisen työehtosopimuksen määräyksiä. Yleiskorotus on sovittu kaikille työehtosopimusten soveltamispiirissä oleville eli myös niille, joiden vähimmäispalkoista ei ole sovittu työehtosopimuksella.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Kaupan Työnantajaliitto KTL on vastauksessaan, johon Oy Lindell Ab on osaltaan yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Lisäksi Kaupan Työnantajaliitto KTL on vaatinut Palvelualojen ammattiliitto PAM:n velvoittamista korvaamaan Kaupan Työnantajaliitto KTL:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä.

Kanteen kiistämisen perusteet

Tukkumyyjien vähimmäispalkat määräytyvät edelleen pöytäkirjan mukaan, jos ne ovat kiinteitä kuukausipalkkoja. Näitä palkkoja korotetaan työehtosopimuskorotuksilla. Tukkumyyjiä koskevassa liitepöytäkirjassa on tietoisesti jätetty provisiopalkkaiset tukkumyyjät palkkausmääräysten ulkopuolelle. Näillä tukkumyyjillä ei ole minimipalkkaa eikä myöskään oikeutta työehtosopimusten palkankorotuksiin.

Työehtosopimuskorotusten tulee kohdistua johonkin jo olevaan työehtosopimusmääräykseen ja kun provisiopalkkaisella tukkumyyjällä ei ole palkkamääräyksiä, ei ole myöskään mitään, mihin työehtosopimusten palkankorotusmääräykset kohdistuisivat. Provisiopalkkaisen tukkumyyjän palkkaa korotetaan yleensä provisiojärjestelmän tarkistuksen kautta vuoden alussa. Olisi jo ajatuksellisestikin kestämätöntä, jos työnantaja joutuisi korottamaan provisiopalkkaisen tukkumyyjän palkkaa uudelleen sopimuskorotuksilla maaliskuun alussa.

Provisio vaihtelee kuukaudesta toiseen. Jos provisiopalkkaisella tukkumyyjällä olisi oikeus sopimuskorotuksiin, ongelmaksi muodostuisi se, mistä palkasta korotus laskettaisiin. Lisäksi provisiojärjestelmän sisältö kuuluu työnantajan itsemääräämisoikeuteen. Viime kädessä työnantaja saa päättää, minkälaista provisiojärjestelmää yrityksessä noudatetaan.

Provisiopalkkaisella tukkumyyjällä ei ole oikeutta sopimuskorotuksiin, kun taas provisiopalkkaisella (vähittäiskaupan) myyjällä on niihin oikeus ainakin kiinteän palkan osalta. Ero johtuu siitä, että tukkumyyjän kohdalla on todettu nimenomaisesti provisiopalkkauksen johtavan palkkamääräyksistä luopumiseen. Myyjien kohdalla ei tällaisesta kirjauksesta ole sovittu. Provisiopalkkaisella tukkumyyjällä ei ole vähimmäispalkkaa, mutta provisiopalkkaisella myyjällä se on.

Tukkukaupoissa toisena keskeisenä ammattiryhmänä tukkumyyjien rinnalla ovat myyntimiehet. Työehtosopimus ei kuitenkaan koske myyntimiehiä jo siitä syystä, että heidän työnsä ei kuulu työaikalain piiriin. Kun myyntimiehet jäävät kokonaan työehtosopimuksen ulkopuolelle, ei heillä ole oikeutta työehtosopimuksen mukaisiin palkankorotuksiin. Provisiopalkkaiset tukkumyyjät ovat työnsä luonteen perusteella lähempänä myyntimiehiä kuin myyjiä. Tukkumyyjä on mielletty jo liitepöytäkirjan laatimisen aikaan, 1970-luvun puolivälissä myyntimieheen rinnastettavaksi toimihenkilöksi, jonka kohtelun tulee olla mahdollisimman tasaveroista myyntimiehen kohtelun kanssa.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Tausta ja erimielisyys

A on työskennellyt 16.7.2001 alkaen Oy Lindell Ab:n palveluksessa puhelinmyyjänä. Toimenkuvan perusteella kysymyksessä on tukkumyyjän tehtävä. Työsopimuksen mukaan A:n palkka koostuu peruspalkasta ja provisiosta. Palkkaa on sovittu tarkistettavaksi vuosittain tammikuun 1. päivänä. Tarkistus koskee sekä peruspalkkaa että provisiota.

Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, onko Oy Lindell Ab ollut velvollinen antamaan A:lle kaupan työehtosopimukseen osallisten välillä 15.2.2002 tehdyn allekirjoituspöytäkirjan mukaisen yleiskorotuksen 1.3.2002.

Työehtosopimuksen määräykset ja niiden sisällöstä esitetty selvitys

Kanteessa tarkoitettuna ajankohtana voimassa olleen kaupan työehtosopimuksen ulottuvuutta koskevan 1 §:n mukaan sopimusta noudatetaan muun muassa tukkukaupassa. Työehtosopimuksen liitteenä olevan tukkumyyjiä ja ostajia koskevan pöytäkirjan 1 §:n 2. kohdan mukaan pöytäkirja ei koske tukkumyyjää, joka saa osan tai koko palkan provisiona. Pöytäkirjan 2 §:ssä ovat tukkumyyjien palkkaryhmiä koskevat määräykset. Mainittujen määräysten lisäksi pöytäkirjan 3 §:ään sisältyy määräys, jonka mukaan muutoin noudatetaan kaupan työehtosopimuksen ja sen konttorityöntekijöiden työehtomääräyksiä.

Tukkumyyjiä koskevien työehtosopimusmääräysten tulkinnasta työtuomioistuimessa on kuultu Palvelualojen ammattiliitto PAM:n puolesta todistajana liiton palveluksessa sopimuspäällikkönä toiminutta B:tä ja Kaupan Työnantajaliitto KTL:n johtajaa C:tä.

B on ollut mukana neuvotteluissa, joissa on sovittu 15.3.2002 päivätyn pöytäkirjan mukaisesti provisiopalkkaisten työntekijöiden palkankorotuksista. Samaan aikaan liittojen välillä oli ollut neuvoteltavana erään provisiopalkkaisen tukkumyyjän palkankorotusta koskeva asia. Koska muiden provisiopalkkaisten työntekijöiden palkankorotuksista oli haluttu päästä neuvotteluratkaisuun, oli pöytäkirjaan otettu maininta siitä, että määräykset eivät koske tukkumyyjiä. Tällä maininnalla työntekijäpuolen tarkoituksena ei ollut ratkaista provisiopalkkaisten tukkumyyjien palkankorotusasiaa vaan jättää erimielisyyskysymys avoimeksi. Käytännössä provisiopalkkaisten tukkumyyjien palkkojen korotukset eivät ole aiheuttaneet ongelmia, vaan asiat on pystytty hoitamaan yrityskohtaisesti esimerkiksi korottamalla provisiopalkkaisen työntekijän kiinteää palkkaa yleiskorotuksen markka- tai euromäärällä.

B ei muistanut sitä, mistä syystä palkansaajapuolelta oli 1970-luvun jälkipuolella esitetty työehtosopimuksia muutettavaksi siten, että yleiskorotus tulisi maksaa provisiopalkkaiselle tukkumyyjälle ja että provisiopalkkaisiin tukkumyyjiin tulisi soveltaa myös palkkoja koskevaa työehtosopimusta. B:llä ei myöskään ollut tietoa siitä, mistä syystä Liikealan ammattiliitto mahdollisesti oli vuonna 1997 esittänyt tukkumyyjiä koskevasta pöytäkirjasta poistettavaksi määräystä, jonka mukaan pöytäkirja ei koske provisiopalkkaisia tukkumyyjiä.

C:n mukaan provisiopalkkaiset tukkumyyjät ovat 1970-luvulta lähtien olleet vain työehtoja koskevien työehtosopimusten piirissä, eikä heihin ole sovellettu palkkoja koskevia työehtosopimuksia. Tämä seikka on ollut selkeästi myös työntekijäpuolen tiedossa. Samoin työntekijäpuolen tiedossa on ollut se, ettei provisiopalkkaisilla tukkumyyjillä ole oikeutta työehtosopimuksen mukaisiin yleiskorotuksiin.

Arviointi ja johtopäätökset

C:n kertomuksesta ilmenevin tavoin edellä mainitut seikat on työntekijäliiton taholta otettu esille myös 1990-luvun loppupuolella käydyissä kaupan työehtosopimusta koskeneissa neuvotteluissa. Työnantajaliitto on kuitenkin ilmoittanut, että se ei ole halukas ottamaan esille provisiopalkkaisten työntekijöiden palkkauskysymystä. Työehtosopimusosapuolten 15.3.2002 allekirjoittamassa pöytäkirjassa on sovittu provisiopalkkaisten vähittäismyyjien palkankorotuksista ja pöytäkirjassa on nimenomaisesti todettu, että pöytäkirjan määräykset eivät koske tukkumyyjiä.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin katsoo, että perusteita kanteessa esitetyn vahvistusvaatimuksen hyväksymiselle ei ole.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään Palvelualojen ammattiliitto PAM on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Kaupan Työnantajaliitto KTL:n oikeudenkäyntikulut. Kulujen määrä on jätetty työtuomioistuimen harkintaan. Ottaen huomioon asian laatu, sen hoidon edellyttämät toimenpiteet ja aiheutuneet kustannukset työtuomioistuin katsoo kohtuulliseksi oikeudenkäyntikulujen määräksi 700 euroa.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Palvelualojen ammattiliitto PAM velvoitetaan korvaamaan Kaupan Työnantajaliitto KTL:n oikeudenkäyntikulut 700 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Kröger, H. Rautiainen, Sutela, Ahokas ja Rantinoja jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.