Labor court dismisses union claim that substitute trade union representative lacks post-termination protection. Court rules substitute only has protection while acting as substitute.
Legislator summary
AI generatedThe Labor Court dismissed the union's claim for post-termination protection for a substitute trade union representative who was fired two months before their contract ended. The union argued the collective agreement's general protection rules applied, but the court found the specific clause limiting protection to the period of actual substitution took precedence. Consequently, the court held the employer acted correctly by terminating the substitute without the enhanced protection granted to the primary representative.
Legislator headnote
AI generatedSection 4.3 of the collective agreement; Section 4.4 of the collective agreement: A substitute trade union representative is entitled to post-termination protection only during the period they are acting as a substitute, not after their substitution role has ended.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Varapääluottamusmies, joka noin kaksi kuukautta ennen työsopimuksensa irtisanomista oli toiminut pääluottamusmiehen sijaisena yhteistoimintaneuvotteluissa, ei tämän sijaisuutensa perusteella ollut pääluottamusmiehen työsuhdeturvaa koskevassa määräyksessä tarkoitetun jälkisuojan piirissä. Työnantaja ei ollut menetellyt työehtosopimuksen määräysten vastaisesti irtisanoessaan varapääluottamusmiehen taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä.(Ään.)
TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 104
KANTAJA
Sähköalojen ammattiliitto ry, Tampere
VASTAAJA
Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry, Helsinki
KUULTAVA
Tekmanni Oy, Helsinki
ASIA
Työehtosopimuksen vastainen menettely
KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA
Suullinen valmistelu 17.2.2005
Pääkäsittely 23.8.2005
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Sähkö- ja telealan työnantajaliitto ry:n (nykyisin Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry), Talotekniikkaliitto ry:n ja Sähköalojen ammattiliitto ry:n välillä ajaksi 2002 - 2005 tehdyn talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksen osana noudatettavassa talotekniikka-alan yleissopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
4 LUKU LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN SEKÄ TYÖSUOJELUASIAMIEHEN ASEMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
4.3. Työsuhdeturva
Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet
Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei pääluottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua saa irtisanoa tai lomauttaa ellei tuotantoyksikön toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun kanssa yhteisesti todetaan, ettei hänelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Jälkisuoja
Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmiehenä tai työsuojeluvaltuutettuna toimineeseen työntekijään kuusi kuukautta hänen ko. tehtävänsä päättymisen jälkeen.
Korvaukset
Jos luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä työsopimuslain 47 f §:n 2 momentin (laissa 595/91) perusteiden mukaan. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
4.4. Varamiehet
Tämän luvun määräyksiä sovelletaan varapääluottamusmieheen ja työsuojeluvaltuutetun varamieheen sinä aikana, kun he tämän sopimuksen edellyttämän ilmoituksen mukaisesti toimivat sijaisina.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
KANNE
Vaatimukset
Sähköalojen ammattiliitto on vaatinut, että Tekmanni Oy velvoitetaan maksamaan A:lle korvaukseksi työsuhteen perusteettomasta päättämisestä 30 kuukauden palkkaa vastaavat 71 570,10 euroa korkolain 4 §:n mukaisine korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien.
Perusteet
A oli ollut Tekmanni Oy:n palveluksessa 15.3.1999 - 25.6.2004. Yhtiö oli 17.3.2004 irtisanonut A:n työsopimuksen päättymään taloudellisten ja tuotannollisten syiden perusteella.
A oli toiminut Tekmanni Oy:n Jämsän työhönottopaikan sähköasentajien varapääluottamusmiehenä 1.1.2003 lukien työsuhteensa päättymiseen saakka. A oli toiminut pääluottamusmiehenä pääluottamusmieheksi valitun työntekijän lomien aikana, viimeksi 19.1.2004 käydyissä yhteistoimintaneuvotteluissa. Yleissopimuksen mukaisen jälkisuojan piirissä varapääluottamusmies on kuusi kuukautta sen jälkeen kun pääluottamusmiehen tehtävän hoitaminen oli päättynyt.
Tekmanni Oy:n Jämsän työhönottopaikan toimintaa ei ollut keskeytetty kokonaan siinä vaiheessa, kun A oli irtisanottu. Tekmanni Oy oli siten irtisanonut A:n työsopimuksen yleissopimuksen luottamusmiehen jälkisuojaa koskevan määräyksen vastaisesti. Asiassa oli käyty paikalliset erimielisyysneuvottelut 18.3.2004 ja liittojen välillä asiasta oli neuvoteltu 21.10.2004. Asiassa ei ollut päästy sovintoon.
A:n keskituntiansio oli ollut 13,79 euroa. Esitetty korvausvaatimus perustuu kuukausipalkkaan, joka on saatu kertomalla edellä mainittu tuntiansio luvulla 173 työehtosopimuksen 7 §:n A 5-kohdan mukaisesti.
VASTAUS
Vastaus kannevaatimuksiin
Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI on vastauksessaan, johon Tekmanni Oy on yhtynyt, kiistänyt kanteen.
Kanteen kiistämisen perusteet
A oli toiminut Tekmanni Oy:n työntekijöiden varaluottamusmiehenä eli hän oli toiminut luottamusmiehen tehtävissä silloin, kun varsinainen luottamusmies ei ollut voinut hoitaa tehtäviään. Näin oli tapahtunut kanteessa esitetyin tavoin viimeksi 19.1.2004. Tuolloin käytyjen yhteistoimintaneuvottelujen päätyttyä työnantaja oli 17.3.2004 irtisanonut A:n työsopimuksen taloudellisten ja tuotannollisten syiden perusteella.
A ei ollut toiminut luottamusmiestehtävissä yhteistoimintaneuvottelujen päätyttyä, eikä hän myöskään ollut ollut luottamusmiestehtävissä häntä irtisanottaessa tai irtisanomisaikanaan tai työsuhteen päättyessä.
Talotekniikka-alan työehtosopimuksen yleissopimukseen niin sanottu luottamusmiehen jälkisuojaa koskeva määräys oli tullut keskusjärjestöjen solmimasta yleissopimuksesta. Määräys oli otettu talotekniikka-alan työehtosopimukseen sellaisenaan ilman, että sen sanamuotoa tai sisältöä olisi millään tavoin muutettu.
Vakiintuneen käytännön mukaisesti määräystä jälkisuojasta on tulkittu keskusjärjestön aikanaan antamien ohjeiden mukaisesti siten, että jälkisuoja tai muut pääluottamusmiehen työsuhdeturvaan sopimuksen mukaan liittyvät oikeudet koskevat sijaisena toimivaa varaluottamusmiestä vain silloin, kun hän toimii luottamusmiestehtävissä. Määräyksen tarkoitus ei ole ollut, että luottamusmiehen varamies nauttisi jälkisuojaa aina riippumatta siitä, oliko hän työsuhdetta irtisanottaessa tai sen päättyessä luottamusmiestehtäviä varamiehenä hoitamassa vai ei.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Tekmanni Oy on 17.3.2004 taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä irtisanonut yhtiön Jämsänkosken työhönottopaikan työntekijöiden varapääluottamusmiehenä toimineen A:n työsopimuksen. A oli ennen työsuhteensa irtisanomista viimeksi 19.1.2004 toiminut pääluottamusmiehen sijaisena yhteistoimintaneuvotteluissa.
Asianosaiset ovat yhtä mieltä siitä, että kysymyksessä olevan Jämsänkosken yksikön toimintaa ei ole keskeytetty yleissopimuksen 4.3 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Sen sijaan asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, onko A irtisanomisensa ajankohtana ollut yleissopimuksen mukaisen pääluottamusmiehen jälkisuojan piirissä.
Todistelu
Pääluottamusmiehen jälkisuojaa koskevien sopimusmääräysten tulkinnasta työtuomioistuimessa on kuultu vastaajan puolesta Elinkeinoelämän keskusliitto ry:n johtajaa B:tä ja Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLIn toimitusjohtajaa C:tä.
B on ollut työnantajapuolen edustajana mukana keskusjärjestöjen välisissä 1980-luvun lopulla käydyissä neuvotteluissa, joiden tuloksena oli sovittu 1.3.1990 voimaan tulleesta keskusjärjestöjen TT-SAK välisestä luottamusmiessopimuksesta. SAK:n esityksestä luottamusmiessopimukseen oli otettu pääluottamusmiehen jälkisuojaa koskeva määräys. Koska työnantajapuoli oli suhtautunut kielteisesti jälkisuojaa koskevaan määräykseen, oli työnantajapuolen lähtökohtana ollut, että määräystä sovellettaisiin suppean tulkinnan mukaisesti.
B on ollut työnantajapuolen edustajana mukana myös 1990-luvun loppupuolella käydyissä keskusjärjestöjen välisissä neuvotteluissa, joissa edellä mainitun luottamussopimuksen ja keskusjärjestöjen välisen työsuojeluyhteistoimintaa työpaikalla koskevan sopimuksen määräykset on sisällytetty samaan yleissopimukseen. B:n mukaan yleissopimuksen solmiminen on ollut lähinnä teknistä työtä. Luottamusmiestä koskevat määräykset oli otettu yleissopimukseen sen sisältöisinä, kuin niistä oli keskusjärjestöjen välillä luottamusmiessopimuksesta neuvoteltaessa sovittu. Yleissopimuksessa sovittiin myös pääluottamusmiestä koskevien sopimusmääräysten soveltamisesta varapääluottamusmieheen hänen toimiessaan pääluottamusmiehen sijaisena. Tätä määräystä koskevissa neuvotteluissa ei B:n mukaan ollut keskusteltu erityisesti varapääluottamusmiehen jälkisuojasta.
Myös C on ollut työnantajapuolen edustajana keskusjärjestöjen välillä 1980-luvun loppupuolella käydyissä neuvotteluissa, joiden tuloksena on solmittu uusi luottamusmiessopimus. SAK:n aloitteesta sopimukseen oli otettu määräykset pääluottamusmiehen ehdokassuojasta ja jälkisuojasta. Näissä neuvotteluissa ei SAK:n taholta ollut esitetty vaatimusta jälkisuojan ulottamisesta koskemaan myös varapääluottamusmiestä eikä asiasta myöskään ollut näin sovittu.
Arviointi ja johtopäätökset
Talotekniikka-alan yleissopimus perustuu keskusjärjestöjen TT ja SAK:n välillä 4.6.1997 solmittuun yleissopimukseen. Tähän yleissopimukseen on sisällytetty erillisinä sopimuksina vuonna 1990 solmittuihin luottamusmiessopimukseen ja työsuojeluyhteistoimintaa työpaikoilla koskevaan sopimukseen sisältyneet määräykset. Luottamusmiessopimuksen työsuhdeturvaa koskevassa 5 §:ssä on ollut pääluottamusmiehen jälkisuojaa koskeva määräys, joka on otettu sopimukseen keskusjärjestö SAK:n esityksestä. Niissä neuvotteluissa, joissa määräyksestä on sovittu, ei esitetyn selvityksen mukaan ole ollut nimenomaisesti esillä se, miltä osin jälkisuojaa koskevat määräykset on tarkoitettu ulottaa koskemaan myös varapääluottamusmiestä.
Vuoden 1997 yleissopimuksen 4 luvussa on sen 4.3 kohdassa on sovittu luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun sekä työsuojeluasiamiehen työsuhdeturvasta. Tähän kohtaan on otettu muun muassa jälkisuojaa koskeva määräys, jonka mukaan työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmiehenä tai työsuojeluvaltuutettuna toimineeseen työntekijään kuusi kuukautta hänen ko. tehtävänsä päättymisen jälkeen. Saman luvun 4.4 kohtaan on otettu varamiehiä koskeva määräys, jonka mukaan tämän luvun määräyksiä sovelletaan varapääluottamusmieheen ja työsuojeluvaltuutetun varamieheen sinä aikana, kun he tämän sopimuksen edellyttämän ilmoituksen mukaisesti toimivat sijaisina.
Yleissopimuksen 4.4 kohdan sanamuoto ei sinänsä sulje pois tulkintaa, jonka mukaan varapääluottamusmies on myös luvun jälkisuojaa koskevien määräysten piirissä. Sopimuskohdassa on kuitenkin rajoitettu luvun määräyksien soveltaminen vain ajanjaksoon, jolloin varapääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu sopimuksen edellyttämän ilmoituksen mukaisesti toimivat sijaisina. Ennen yleissopimuksen solmimista voimassa olleeseen luottamusmiessopimukseen ei ole sisältynyt vastaavaa varapääluottamusmiehen asemaa ja oikeuksia koskevaa määräystä, joskin varapääluottamusmies käytännössä on luottamusmiehenä toimiessaan ollut samassa asemassa kuin pääluottamusmies. Luottamusmiessopimuksen jälkisuojaa koskevassa määräyksessä jälkisuoja oli sanamuodon mukaan rajattu koskemaan vain pääluottamusmiehenä toiminutta työntekijää hänen pääluottamusmiestehtävänsä päättymisen jälkeen, millä tässä yhteydessä on ymmärrettävä pääluottamusmieskauden päättymisen jälkeistä aikaa.
Todistaja B:n kertoman mukaan yleissopimuksen solmimisen yhteydessä ei ole tarkoitettu puuttua luottamusmiessopimuksen aikaisempaan sisältöön. Työtuomioistuimelle ei ole esitetty selvitystä siitä, että yleissopimuksen 4.4 kohdan määräyksestä sovittaessa olisi ollut esillä, miten jälkisuojaa koskevaa määräystä sovelletaan varapääluottamusmieheen ja työsuojeluvaltuutetun varamieheen. Kun osapuolten tarkoituksesta tältä osin ei ole esitetty muuta selvitystä eikä myöskään määräyksen soveltamiskäytännöstä ole esitetty tietoja, on asiaa ratkaistaessa merkitystä annettava määräyksen sanamuodolle. Yleissopimuksen 4.4 kohtaa on tällöin luettava yhdessä edellä selostetun, aikaisempaa perua olevan pääluottamusmiehen jälkisuojaa koskevan määräyksen kanssa.
Yleissopimuksen mukaan kysymyksessä olevan luvun määräyksiä sovelletaan varapääluottamusmieheen sinä aikana kun hän ilmoituksen mukaisesti toimii sijaisena. Tämän sanamuodon työtuomioistuin katsoo muuta tulkintaa paremmin vastaavan työnantajapuolen esittämää käsitystä eli sitä, että varapääluottamusmies tulee jälkisuojan piiriin vain silloin, jos hän pääluottamusmieskauden päättyessä on hoitamassa pääluottamusmiehen tehtävää. Näin tulkiten varapääluottamusmies saa jälkisuojaa vastaavanlaisessa tilanteessa kuin pääluottamusmies. Jos sen sijaan jälkisuoja olisi tarkoitettu kantajan esittämin tavoin liittää erikseen kuhunkin pääluottamusmieskauden sisälle ajoittuvaan jaksoon, jonka varapääluottamusmies on ollut pääluottamusmiehen sijaisena, olisi tällaisen tarkoituksen tullut työtuomioistuimen käsityksen mukaan selkeämmin ilmetä sopimuksen tekstistä.
Asiassa ei ole tullut esiin perusteita tulkita talotekniikka-alan yleissopimuksen asianomaisia määräyksiä toisella tavoin kuin edellä on kerrottu keskusjärjestöjen välisestä yleissopimuksesta. Kun A näin ollen ei ole ollut jälkisuojamääräysten piirissä irtisanomisensa ajankohtana, ei Tekmanni Oy ole velvollinen maksamaan A:lle kanteessa vaadittua korvausta työsuhteen päättymisestä.
Tuomiolauselma
Kanne hylätään.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Äimä, Niskanen, Vannela, Forsén ja Lehto jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.
Eri mieltä olevan jäsen Lehdon lausunto:
Talotekniikka-alan yleissopimus perustuu keskusjärjestöjen TT ja SAK väliseen, 4.6.1997 tehtyyn yleissopimukseen. Yleissopimusta koskevissa neuvotteluissa mukana olleiden, työnantajapuolta edustaneiden B:n ja C:n kertomukset eroavat siltä osin toisistaan, kun kysymys on siitä, mitä neuvotteluissa on sovittu niin sanottua jälkisuojaa koskevan määräyksen soveltamisesta pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun varamieheen silloin, kun nämä toimivat varsinaisen sijaisena. C:n kertomusta arvioitaessa on lisäksi otettava huomioon, että hän on vastaajajärjestön toimitusjohtaja. Todistajien kertomusten perusteella ei tämän vuoksi voida arvioida, miten määräystä on tulkittava. Koska soveltamiskäytäntöä asiasta ei ole eikä työntekijäpuolen neuvottelijoita ole asiasta kuultu, erimielisyys on ratkaistava määräyksen sanamuodon perusteella.
Talotekniikka-alan yleissopimuksen 4.3. kohdassa on sovittu pääluottamusmiehen muita työntekijöitä paremmasta niin sanotusta korostetusta irtisanomissuojasta sekä jälkisuojasta. Sopimuksen 4.4. kohdassa todetaan, että 4. luvun määräyksiä sovelletaan myös varapääluottamusmieheen sinä aikana, kun tämä toimii pääluottamusmiehen sijaisena. Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun jälkisuojasta on ajallisesti sovittu ennen varamiehen jälkisuojaa.
Työehtosopimusten ja lainsäädännön luottamushenkilöille takaaman korostetun irtisanomissuojan tarkoituksena on turvata luottamushenkilöiden toimintaoikeudet mahdollisissa ristiriitatilanteissa heidän neuvotellessaan työnantajan kanssa. Myös ennakko- ja jälkisuojan tarkoituksena on parantaa näitä toimintaoikeuksia. Jälkisuojaa voidaan pitää luottamustoimen jälkeisenä ajanjaksona, jonka aikana työnantajan ja luottamushenkilön mahdolliset kiivaatkin neuvottelut unohtuvat. Jälkisuoja on kytketty luottamushenkilön muita työntekijöitä parempaan irtisanomissuojaan. Se on tarpeellinen silloin, kun varamies on varsinaisen sijaisena. Sitä ei tarvita, jos varamies ei ole hoitanut varsinaisen tehtäviä.
Päinvastainen tulkinta tarkoittaisi sitä, että pääluottamusmiehenä toimivalla varamiehellä olisi tosiasiallisesti pääluottamusmiestä huonompi irtisanomissuoja, sillä hänellä ei olisi samaa jälkisuojaa kuin pääluottamusmiehellä vastaavassa tilanteessa. Mikään 4. luvun tekstissä ei viittaa tähän. Tulkinta, jonka mukaan jälkisuoja seuraa aina varsinaista tehtävien hoitamista, on sopusoinnussa myös sen oikeuskäytännössä hyväksytyn tulkinnan kanssa, jonka mukaan varaluottamusmiehellä on korostettu irtisanomissuoja vain silloin, kun hän hoitaa luottamusmiehen tehtäviä. Jos osapuolet olisivat tarkoittaneet, että varamiehellä on jälkisuoja vain silloin, kun hän kautensa viimeisenä päivänä hoitaa pääluottamusmiehen tehtäviä, siitä olisi tullut selkeästi sopia. Työehtosopimuksen jälkisuojaa koskevaa määräystä on tämän vuoksi tulkittava siten, että varamiehellä on kuuden kuukauden jälkisuoja aina sen jälkeen, kun hän on päättänyt sijaisuutensa.
A:han on tullut soveltaa jälkisuojaa koskevia määräyksiä maaliskuussa 2004, jolloin hänet on irtisanottu. Työnantaja on myöntänyt, ettei toimipaikkaa, jossa A on työskennellyt, ole lopetettu kokonaan. Irtisanominen on siten tapahtunut talotekniikka-alan yleissopimuksen 4.3. kohdan vastaisesti. Työnantaja on tämän vuoksi velvollinen maksamaan A:lle 20 kuukauden palkkaa vastaavan summan 47 713 euroa korkolain mukaisine korkoineen 23.11.2004 lukien. Korvausta korottavina tekijöinä on otettu huomioon A:n työttömyys sekä hänen luottamusmiesasemansa. A:lle maksettavaksi määrätystä korvauksesta on tehtävä työsopimuslain 12 luvun 3 §:ssä tarkoitettu vähennys, jonka työnantaja on velvollinen maksamaan työttömyysvakuutusrahastolle korkolain mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamispäivästä lukien.