Labor court ruled that the earlier binding collective agreement prevails over a later one when terms conflict.

Yhtiön teollisuusliiketoimintayksikön työntekijöiden työsuhteissa voitiin soveltaa sekä talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimusta että teknologiateollisuuden sähköalan työntekijöiden työehtosopimusta. Koska työehtosopimukset kuitenkin olivat sisällöltään ristiriitaiset, niiden välinen etusija oli työehtosopimuslain 4 §:n 3 momentin nojalla ratkaistava niin sanottua aikaprioriteettiperiaatetta soveltaen.

Mainittua lainkohtaa oli tulkittava siten, että etusija kuuluu sille työehtosopimukselle, joka aikaisemmin tulee työnantajaa sitovaksi. Tässä tapauksessa teknologiateollisuuteen solmittu työehtosopimus oli tosin allekirjoitettu ensin, mutta työnantaja oli liittynyt alan työnantajaliiton jäseneksi vasta myöhemmin, sen jälkeen kun talotekniikka-alan työehtosopimuskin oli allekirjoitettu. Talotekniikka-alan työnantajaliitossa yhtiö oli ollut jäsenenä jo entuudestaan. Sitovuuden edellytykset olivat siten ensin täyttyneet talotekniikka-alan työehtosopimuksen kohdalla sitä allekirjoitettaessa. Tuomiossa vahvistettiin tämä työehtosopimus työnantajaa sitovaksi.

Kun kysymyksessä olevien työehtosopimusten soveltamisalat ja keskinäinen etusija olivat olleet tulkinnanvaraiset, yhtiön ei voitu katsoa rikkoneen työehtosopimusta työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla ilmoittaessaan siirtyvänsä noudattamaan teknologiateollisuuteen solmittua työehtosopimusta.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 102

KANTAJA

Sähköalojen ammattiliitto ry, Tampere

VASTAAJAT

Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry, Helsinki

Are Oy, Vantaa

VÄLIINTULIJA

Teknologiateollisuus ry, Helsinki

ASIA

Työehtosopimuksen tieten rikkominen ynnä muuta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 6.6.2005

Pääkäsittely 27.9.2005

TYÖEHTOSOPIMUSTEN MÄÄRÄYKSET

Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI:n ja Sähköalojen ammattiliiton välillä 30.12.2004 allekirjoitetussa talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksessa on muun muassa seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1 § SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA

1 Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:n talotekniikka-alalla toimiviin jäsenyrityksiin ja niiden työntekijöihin, jotka suorittavat rakennuksissa tai rakennelmissa tahi niihin liittyen

sähkö- ja automaatioasennustöitä, edellisiin liittyviä tietoliikenteen (yleiskaapelointi) ja turvatekniikan asennustöitä

samoin kuin mainituissa töissä asennettujen laitteiden huolto-, kunnossapito- ja ylläpitotöitä.

Tätä työehtosopimusta sovelletaan myös jäljempänä 7 §:ssä mainitulla tavalla talotekniikka-alalla toimiviin sellaisiin yrityksiin ja niiden työntekijöihin (ns. erikoisasentajat), jotka suorittavat esim. elektroniikka-, radio- ja televisioasennustöitä sekä huolto-, kunnossapito- ja ylläpitotöitä taikka edellä mainittuja vastaavia erikoisasennustöitä.

Edellä mainittuja erikoisasentajia koskevia sopimusmääräyksiä sovelletaan niihin talotekniikka-alalla toimivien, ensimmäisessä kappaleessa mainittu jen yritysten osastoihin tai toimintayksikköihin, joiden osalta kyseiset yritykset ovat jäseninä Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliito TIKLI ry:n jäsenyhdistyksissä.

Pöytäkirjamerkintä 1.

Tätä työehtosopimusta sovelletaan lisäksi ilmastointiasentajiin, joihin yritys on soveltanut tai ryhtyy myöhemmin soveltamaan sähköasennusalan palkkataulukkoja, lukuun ottamatta urakkamääräyksiä.

Pöytäkirjamerkintä 2.

Tämän työehtosopimuksen liitteen 2 määräyksiä voidaan kyseisessä liitteessä tarkemmin mainituin edellytyksin soveltaa työntekijöihin, jotka työskentelevät kiinteistöjen ja rakennusten elinkaaren ja toiminnan vaatimissa ylläpito-, huolto- ja kunnossapitotehtävissä. Liitteen 2 määräyksiä ei voida soveltaa muiden kuin Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:n jäsenyritysten palveluksessa työskenteleviin työntekijöihin.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Teknologiateollisuus ry:n ja Sähköalojen ammattiliiton välillä 21.12.2004 allekirjoitetussa teknologiateollisuuden sähköalan työntekijöiden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I YLEISTÄ

1 § Sopimuksen soveltamisala

Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Teknologiateollisuuden jäsenyrityksissä työskenteleviin sähköalan työntekijöihin.

Tämän työehtosopimuksen määräykset eivät kuitenkaan koske sähköteknilliseen teollisuuteen kuuluvien toimipaikkojen tai osastojen tuotannollisen puolen työntekijöitä, joihin sovelletaan teknologiateollisuudessa voimassa olevaa pääalan sopimusta.

Tätä sopimusta ei myöskään sovelleta Teknologiateollisuus ry:n jäsenyhdistyksen Metalliteollisuudenharjoittajain Liitto - MTHL:n Työnantajat ry:n rakennuspelti- ja teollisuuseristysalan jäsenyritysten ja niiden työntekijöiden välisiin työsuhteisiin.

Pöytäkirjamerkintä:

Sähköteknisellä teollisuudella tarkoitetaan sähköisiä ominaisuuksia silmällä pitäen suunniteltujen tuotteiden teollista valmistamista.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n välillä 17.12.2004 allekirjoitetussa teknologiateollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I YLEISTÄ

1 § Sopimuksen soveltamisala

Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan jäljempänä mainituin poikkeuksin Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten ja niiden kaikkien työntekijöiden työsuhteisiin.

Mikäli joku teknologiateollisuutta harjoittava työnantaja harjoittaa muutakin teollisuutta, mutta kuuluu vain teknologiateollisuutta harjoittavien toimipaikkojen tai osastojen osalta Teknologiateollisuus ry:hyn, tätä sopimusta sovelletaan vain näiden toimipaikkojen tai osastojen työntekijöiden työsuhteisiin.

Tätä sopimusta ei kuitenkaan sovelleta

Teknologiateollisuus ry:n jäsenyhdistyksen Metalliteollisuudenharjoittajain Liitto - MTHL:n Työnantajat ry:n rakennuspelti- ja teollisuuseristysalan jäsenyritysten ja niiden työntekijöiden välisiin työsuhteisiin

eikä myöskään allekirjoittajaliittojen välisen malmikaivosten työehtosopimuksen soveltamisalalla.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Sähköalojen ammattiliitto on vaatinut työtuomioistuinta

vahvistamaan, että Are Oy:n teollisuusliiketoimintayksikköä sitoo talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimus sen voimassaoloajan,

tuomitsemaan Are Oy:n hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta, ja

velvoittamaan Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI:n ja Are Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Sähköalojen ammattiliiton oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Perusteet

Are Oy, joka oli Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI:n (jäljempänä TIKLI) jäsen, oli 19.1.2005 liittynyt myös Teknologiateollisuus ry:n jäseneksi. Yhtiö oli siten molempien työnantajaliittojen jäsen. Yhtiö oli Teknologiateollisuus ry:hyn liittymisen perusteella ilmoittanut alkavansa noudattaa työntekijöidensä työsuhteissa tähän asti noudattamansa TIKLI:n ja Sähköalojen ammattiliiton (jäljempänä Sähköliitto) välisen talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksen asemesta 16.2.2005 voimaan tullutta Teknologiateollisuus ry:n ja Sähköliiton välistä teknologiateollisuuden sähköalan työntekijöiden työehtosopimusta. Viimeksi mainittu työehtosopimus oli allekirjoitettu joitakin päiviä aikaisemmin kuin ensiksi mainittu työehtosopimus.

Koska erimielisyyden ratkaisu riippuu talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksen ja teknologiateollisuuden sähköalan työntekijöiden työehtosopimuksen soveltamisalamääräysten tulkinnasta, oli siihen seikkaan, kumpi työehtosopimus oli aikaisempi, tarpeen ottaa kantaa vain siinä tapauksessa, että edellä mainittujen työehtosopimusten soveltamisalamääräykset olisivat päällekkäiset. Mikäli siis katsottaisiin kysymyksessä olevien työehtosopimusten soveltamisalojen olevan päällekkäiset, niin silloin kanteessa vedottiin toissijaisesti siihen, että talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimus oli aikaisempi työehtosopimus. Tämä johtui siitä, että Are Oy oli ollut katkeamattomassa jäsensuhteessa sopimuksen solmineeseen TIKLI:iin tai sen edeltäjään ja vasta myöhemmin liittynyt Teknologiateollisuus ry:n jäseneksi.

Are Oy oli ryhtynyt painostamaan työntekijöitä luopumaan talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksen mukaisista työehdoista ja noudattamaan teknologiateollisuuden sähköalan työntekijöiden työehtosopimusta 16.2.2005 lukien. Painostustoimenpiteet olivat tapahtuneet edellisen työehtosopimuskauden aikana, mutta ne osoittivat painostuksen laadun ja sen jatkumisen edelleen. Are Oy:n teollisuusliiketoimintayksikön luottamusmiehet olivat yhtiön johdolle osoittamalla, 9.2.2005 päivätyllä kirjoituksella vastustaneet noudatettavan työehtosopimuksen vaihtamista.

Are Oy:n syyllisyyden määrää arvioitaessa oli otettava huomioon, että talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimus soveltui sen noudatettavaksi paremmin kuin teknologiateollisuuden sähköalan työntekijöiden työehtosopimus. Yhtiön teollisuusliiketoimintayksiön palveluksessa työskentelevien sähköasentajien työn määrästä noin 85 prosenttia oli talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksen tarkoittamaa työtä.

TIKLI:N VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

TIKLI on myöntänyt kanteen vahvistusvaatimuksen oikeaksi, mutta kiistänyt oikeudenkäyntikuluvaatimuksen.

TIKLI on lisäksi vaatinut Sähköliiton velvoittamista korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut.

Perusteet

Are Oy on sekä TIKLI:n että Teknologiateollisuus ry:n jäsen. Kanteen vahvistusvaatimuksessa vaaditaan ratkaisemaan, soveltuuko talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimus Are Oy:n teollisuusliiketoimintayksikössä työskentelevien sähköasentajien työhön, ja vahvistamaan yhtiön soveltamaan tätä työehtosopimusta sanotussa yksikössä työskentelevien sähköasentajien työsuhteisiin sen lisäksi, että yhtiö soveltaa sopimusta myös muihin työntekijöihinsä.

TIKLI:n hallituksen pöytäkirjaan oli 8.2.2005 tehty merkintä siitä, että Are Oy oli yksipuolisella ilmoituksella kertonut ryhtyvänsä soveltamaan osaan aikaisemmin talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksen piiriin kuuluneesta toiminnastaan niin sanottuun teollisuusliiketoimintaansa teknologiateollisuuden sähköalan työntekijöiden työehtosopimusta talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksen päätyttyä helmikuun puolivälissä 2005. Mainittujen työehtosopimusten soveltamisalat eivät olleet päällekkäisiä.

Yritys voi kuulua useampaan työnantajaliittoon. Oli tavallista, että yritys, jolla oli toimintaa eri aloilla, oli myös järjestäytynyt näitä aloja koskeviin työnantajaliittoihin ja tullut tätä kautta niin sanotun normaalisitovuuden perusteella velvolliseksi soveltamaan asianomaisen alan työehtosopimusta. Jos yritys toimintaansa perustuen katsoo, että sen oli syytä vaihtaa jonkin liiketoimintayksikkönsä työntekijöihin sovellettava työehtosopimus toiseksi, yritys voi työtuomioistuimen vakiintuneen käytännön mukaisesti tehdä tällaisen muutoksen ilmoittamalla asianomaisille työntekijöille ennen vanhan työehtosopimuksen voimassaolon päättymistä, että sopimuksen päätyttyä yritys soveltaa työntekijöiden työsuhteisiin jotain toista työehtosopimusta, jonka solmineeseen työnantajaliittoon yritys oli ehkä mahdollisesti liittynyt jäseneksi.

Are Oy:n menettelytapa sen vaihtaessa työehtosopimusta teollisuusliiketoimintayksikköön kuuluvien sähköasentajien osalta oli sinänsä ollut laillinen, työtuomioistuimen ratkaisujen mukainen. Päätöksen siitä, mitä työehtosopimusta ja millä perusteella yritys soveltaa johonkin liiketoimintayksikköönsä kuuluviin työntekijöihin, teki yritys itse. Työnantajaliitto ei voi yritystä tässä asiassa määrätä. Työnantajaliitto voi ainoastaan tarvittaessa selostaa yritykselle oman solmimansa työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksen sisältöä ja tulkintaa. Tietämiensä toiminnallisten tosiasioiden ja saamiensa tietojen ja selvitysten perusteella yritys itse vetää asianmukaiset johtopäätökset sen suhteen, mitä työehtosopimusta tai työehtosopimuksia voidaan jossakin liiketoimintayksikössä työskenteleviin työntekijöihin soveltaa ja mitä työehtosopimuksista se oli velvollinen soveltamaan. Yritys vastasi tekemänsä ratkaisun oikeellisuudesta.

Talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksen soveltamisala oli laaja. Työehtosopimus koski nimenomaan yrityksiä, jotka palvelivat paitsi metalliteollisuutta harjoittavia yrityksiä, myös esimerkiksi paperi- ja puunjalostusteollisuuden yrityksiä. Esimerkiksi paperi- ja puunjalostusteollisuutta tai metsäteollisuutta harjoittavat yhtiöt voivat käyttää omia, työsuhteeseensa palkkaamiaan työntekijöitä erilaisissa omissa sähkötöissään tai tilata ne sähköasennustoimialalla toimivilta TIKLI:n jäsenyrityksiltä. Sillä perusteella minkälaisesta asiakkaasta oli kysymys, ei ollut merkitystä työehtosopimuksen soveltamisalaan.

Talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimusta oli sovellettu TIKLI:n jäsenyrityksissä työntekijöihin, jotka olivat suorittaneet asiakkaiden luona esimerkiksi teollisuuslaitoksessa soveltamisalamääräyksessä mainittuja huolto-, ja kunnossapito- ja ylläpitotöitä. Oli tavallista, että TIKLI:n jäsenyritys teki jonkin teollisuuslaitoksen kanssa sopimuksen siitä, että sen sähköasentajat huolehtivat teollisuuslaitoksen kiinteistöjen samoin kuin teollisuusprosessin sähkötekniikka-alaan kuuluvista huolto-, kunnossapito- ja ylläpitotöistä. Usein tällaisissa tapauksissa tietyt työntekijät työskentelivät vakituisesti teollisuuslaitoksessa ja heille oli työskentelyä varten osoitettu laitoksessa muun muassa varasto- ja sosiaalitilat.

Are Oy:n teollisuusliiketoimintayksikössä työskentelevien sähköasentajien tai osan heistä työ ei ollut olennaisesti muuttunut sellaiseksi, ettei talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksen soveltamisala enää sitä kattaisi. Pelkästään jäsenyys Teknologiateollisuus ry:ssä ei voinut sitoa työnantajaa Teknologiateollisuus ry:n työehtosopimukseen, vaan kysymyksessä olevassa liiketoimintayksikössä tehtävän työn täytyi kuulua tämän työehtosopimuksen sen soveltamisalaan ja täyttää myös muut, soveltamisalamääräykseen mahdollisesti sisältyvät ehdot.

Talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimus oli katkoitta jatkunut kulloisenkin sopimuskauden päätyttyä useita vuosia. Are Oy oli ollut pitkään TIKLI:n jäsen ja soveltanut alan työehtosopimusta myös teollisuusliiketoimintayksikkönsä työntekijöihin.

TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY:N JA ARE OY:N VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Teknologiateollisuus ry ja Are Oy ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä.

Teknologiateollisuus ry ja Are Oy ovat lisäksi vaatineet Sähköliiton velvoittamista korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Kanteen kiistämisen perusteet

Ensimmäinen Teknologiateollisuus ry:n, silloisen Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto ry:n ja Sähköliiton, silloisen Suomen Sähköalantyöntekijäin liitto ry:n, välinen työehtosopimus oli solmittu vuonna 1964. Soveltamisalaa koskeva määräys oli jo tuolloin sovittu nykyisellä tavalla laveasti, kuitenkin siten, että tuotannollisen puolen työntekijät jäivät pääalan sopimuksen soveltamisalan piiriin. Sopijapuolet eivät ensimmäisessäkään sopimuksessa olleet sopineet mitään rajoituksia soveltamisalan suhteen muihin kuin metalliteollisuuden työehtosopimuksiin.

Järjestyksessä toinen työehtosopimus oli ollut voimassa 1967-68. Tuota sopimusta solmittaessa Sähköliitto oli pyrkinyt huonolla menestyksellä laajentamaan myös metalliteollisuuden tuotannollista työtä tekeviin eli metalliteollisuuden työehtosopimuksen soveltamisalan piirissä oleviin. Tuolloinkaan ei ollut vaadittu tai sovittu mitään rajauksia soveltamisalan suhteessa muiden alojen työehtosopimuksiin.

Soveltamisalaa koskeva määräys oli alusta alkaen sovittu tarkoituksella laveaksi. Osapuolet olivat tarkoittaneet tehdä soveltamisalan rajauksia ainoastaan suhteessa metalliteollisuuden työehtosopimukseen. Jo 1960-luvulta alkaen sopimusta oli sovitun mukaisesti sovellettu yleensä kaikkien jäsenyritysten huolto- ja kunnossapitotehtävissä työskenteleviin sähkötyöntekijöihin sekä muihin metalliteollisuuden sähkötyöntekijöihin lukuun ottamatta tuotantopuolen työntekijöitä. Soveltamisalaan oli ensimmäisten sopimusten jälkeen tehty ainoastaan se muutos, että pelti- ja teollisuuseristysala oli suljettu pois soveltamisalasta oman työehtosopimuksensa piiriin. Soveltamisalaa koskeva sanamuoto oli nykymuodossaan lähes identtinen alkuperäiseen verrattuna.

Ainoat neuvottelut ja riidat soveltamisalasta olivat liittyneet rajanvetoihin suhteessa pääalan sopimukseen. Teknologiateollisuus ry:n ja sen edeltäjien jäsenyrityksissä työskenteleviin sähköalan työntekijöihin oli siten sovellettu joko metalliteollisuuden sopimusta tai Sähköliiton kanssa tehtyä sopimusta. Sopimuksen soveltamisalaa koskevan ehdon tulkinta oli siten sen sanamuodon mukainen. Sähköliitto ei ollut työehtosopimusneuvottelujen yhteydessä edellyttänyt, että sopimusta noudatettaisiin ainoastaan metalliteollisuuden yritysten omien sähkömiesten tekemään huolto- ja kunnossapitotyöhön. Käytännössä myös kunnossapitoyhtiöihin oli sovellettu teknologiateollisuuden sähköalan työntekijöiden työehtosopimusta. Sopijapuolet eivät olleet missään vaiheessa sopineet, että sopimuksen soveltamisala olisi riippuvainen siitä, millä tavoin sähköistä kunnossapitoa harjoittava yhtiö oli syntynyt.

Arvioitaessa, mitä oli sovittu teknologiateollisuuden sähköalan työntekijöiden työehtosopimuksen soveltamisalasta, oli kiinnitettävä huomiota myös teknologiateollisuuteen kokonaisuutena sekä pääalan sopimuksen soveltamisalaan. Olivathan sopimuksetkin lähes identtisiä lukuun ottamatta lähinnä luottamusmiehen valintaa koskevia määräyksiä.

Teknologiateollisuuden toimialaan kuului teollisuuden kunnossapito. Eri teollisuuslaitosten ulkoistettua yhä enenevässä määrin kunnossapitoa oli myös näiden yritysten määrä kasvanut. Kunnossapitoyhtiöt eivät toimineet pelkästään mekaanisen kunnossapidon alalla, vaan suurimmat yhtiöt hoitivat eri alojen teollisuuslaitosten kunnossapidon kokonaisvaltaisesti, sähköinen kunnossapito mukaan luettuna. Kunnossapitoyhtiöihin oli pääosin sovellettu pääalan työehtosopimusta, mutta myös nyt riidanalaista metalliteollisuuden sähköalan työntekijöiden työehtosopimusta oli sovellettu useissa kunnossapitoyhtiöissä siltä osin kuin niissä tehtiin sähköistä kunnossapitotyötä. Lisäksi oli muistettava, että erityisesti teknologiateollisuudelle eli entiselle metalliteollisuudelle olivat luonteenomaista jatkuvat rakenteelliset muutokset, yhtenä kunnossapidon ulkoistaminen. Nämä muutokset vaikuttivat yritysten toimintaan ja niissä tehtyyn työhön kokonaisuudessaan.

Are Oy oli soveltamassa teknologiateollisuuden sähköalan työntekijöiden työehtosopimusta ainoastaan Are Oy:n teollisuusliiketoimintayksikköön. Kaksi muuta liiketoimintayksikköä eli talotekniikkaurakointi ja talotekniikkahuolto sovelsivat muita työehtosopimuksia. Teollisuusliiketoiminta voidaan jakaa viiteen pääosaan, kunnossapito, instrumentointi, prosessisähkö, saattolämmitys ja rakennussähkö. Teollisuusliiketoimintaa oli alettu kehittää johdonmukaisesti vuodesta 1996 alkaen.

Vuodesta 1999 alkaen oli teollisuusliiketoiminnassa aloitettu toimipaikkojen laajamittainen perustaminen. Liiketoiminnassa oli tapahtunut myös muita muutoksia. Yhtiö oli ostanut muilta yhtiöiltä sähkö- ja instrumentointiliiketoimintaa ja saattolämmitysliiketoimintaa. Lisäksi yritys pyrki koko ajan saamaan itselleen mekaanista kunnossapitoa ja oli tehnyt yhteisiä kunnossapitoprojekteja mekaanista kunnossapitoa hoitavien yhtiöiden kanssa.

Teollisuusliiketoimintaan liittyvä kunnossapito muodostui samoista töistä, mitä eri tuotantolaitosten kunnossapito-osastot tekivät tai olivat tehneet. Käytännössä tuotantolaitokset eivät olleet enää kasvattaneet omia kunnossapito-osastoja, vaan tilasivat palvelut ulkopuolelta tai käyttivät ulkopuolisten kunnossapitoyritysten työvoimaa vuokramiehinä oman työjohdon alaisuudessa. Kunnossapito voi käsittää esimerkiksi ehkäisevää kunnossapitoa, parantavaa kunnossapitoa, häiriökorjauksia tai muuta suunniteltua huoltoa, kunnossapitoa ja ylläpitoa. Työt olivat siten hyvin laaja-alaisia eikä yksittäinen sähköasentaja välttämättä huomannut tai edes miettinyt mihin toimintaan hänen työnsä liittyi.

Prosessisähkö piti sisällään esimerkiksi kone- ja laiteasennuksia koneen koosta ja laadusta riippumatta. Prosessisähköön liittyvät työt eivät eronneet paljon kunnossapitotöistä. Instrumentointi liittyi mittaus- ja säätötekniikkaan. Are Oy:n työntekijät asensivat tuotantolinjalle muun muassa erilaisia antureita ja mittareita. Rakennussähkö oli työtä, jota tehdään uusiin teollisuuden rakennuksiin. Kyse oli tilanteesta, jolloin aloitetaan täysin uuden rakennuksen rakentaminen ja siihen liittyvistä töistä.

Saattolämmityksen osalta Are Oy valmisti ohjausjärjestelmää, joka sisälsi erillisen automaatiojärjestelmän ohjaustietokoneineen sekä logiikkayksikön, joka asennetaan sähköjärjestelmän sähkökaappeihin. Järjestelmäkokonaisuus esivalmistetaan ja asennetaan koestettuna sähkökaappeihin asiakkaalle toimittamista varten. Saattolämmitys oli teknologiateollisuuden toimialaan liittyvää toimintaa. Siihen liittyi myös edellä kerrottujen laitteiden valmistus. Sen osalta oli muistettava, että toiminta piti sisällään myös kunnossapitoa. Ainoastaan rakennussähkö, joka liittyy täysin uudisrakentamiseen, ei kuuluisi toimintana minkään teknologiateollisuuden sopimuksen piiriin.

Kunnossapitoyhtiöihin oli sovellettu teknologiateollisuuden sähköalan työntekijöiden työehtosopimusta. Sopijapuolet eivät olleet missään vaiheessa sopineet, että sopimuksen soveltamisala olisi riippuvainen siitä, millä tavoin sähköistä kunnossapitoa rajoittava yhtiö oli syntynyt. Soveltamisalaa arvioitaessa tuli ottaa huomioon myös työnantajaa koskeva järjestäytymisvapaus. Työnantaja voi järjestäytyä vapaasti työnantajaliittoon, johon katsoo kuuluvansa. Tämä ei tarkoittanut, että sovellettava työehtosopimus voisi määräytyä mielivaltaisesti ja että väärään liittoon järjestäytymisen perusteella toimintaan sovellettaisiin täysin virheellistä työehtosopimusta. Järjestäytymisvapaus oli kuitenkin otettava huomioon siten, että soveltamisalan laajuutta pohdittaessa ei voida ryhtyä tarkastelemaan millimetrin tarkasti yksittäisiä työtehtäviä. Tässä tapauksessa ei ollut kyse työntekijöiden oikeuksien polkemisesta, vaan teknologiateollisuuden sähköalan työntekijöiden työehtosopimus takasi heille turvan.

TIKLI ja Sähköliitto eivät voineet millään tavoin rajoittaa teknologiateollisuuden sähköalan työntekijöiden työehtosopimuksen soveltamisalaa. Jos jokin toiminta kuului talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksen soveltamisalaan, ei siitä voinut vetää sitä johtopäätöstä, että sama toiminta ei voisi kuulua myös teknologiateollisuuden sähköalan työntekijöiden työehtosopimuksen soveltamisalaan. Kaikki Are Oy:n teollisuusliiketoiminta lukuun ottamatta rakennussähköä kuului joko teknologiateollisuuden sähköalan työntekijöiden työehtosopimuksen tai teknologiateollisuuden pääalan työehtosopimuksen piiriin. Ainakaan instrumentointiin ei voitu soveltaa talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimusta.

Mikäli katsottaisiin, että Are Oy:n teollisuusliiketoimintayksikköön voitaisiin soveltaa kumpaakin nyt käsiteltävänä olevaa työehtosopimusta, oli ratkaistava, kumpi oli työehtosopimuslain 4 §:n 3 momentin mukainen aikaisemmin tehty työehtosopimus. Ratkaisevaa oli tällöin työehtosopimuksen allekirjoituspäivä. Teknologiateollisuuden sähköalan työntekijöiden työehtosopimus oli allekirjoitettu 21.12.2004. Asiassa oli riidatonta, että talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimus oli allekirjoitettu vasta tämän jälkeen. Tämän vuoksi teknologiateollisuuden sähköalan työntekijöiden työehtosopimus oli työehtosopimuslain mukainen aikaisemmin tehty työehtosopimus. Myös lain sanamuoto tuki tätä, koska siinä puhutaan nimenomaan aikaisemmin tehdystä työehtosopimuksesta. Tekeminen tarkoitti sopimuksen allekirjoittamista.

METALLITYÖVÄEN LIITTO RY:N LAUSUNTO

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 32a §:n nojalla varannut Metallityöväen Liitolle tilaisuuden tulla asiassa kuulluksi. Metallityöväen Liitto on lausunnossaan todennut seuraavaa:

1. Metallityöväen Liiton säännöt 2 § Tarkoitus ja toiminnan laatu

Metallityöväen Liiton säännöt on hyväksytty 16. - 19.5.2004 Tampereella pidetyssä liittokokouksessa ja sääntöjen 2 § kuuluu seuraavasti: "Liitto on Suomen Ammattiliittojen Keskusliitto SAK ry:n jäsen ja sen tarkoituksena on koota metalli- ja teknologiateollisuuden eri alojen, auto- ja konealojen sekä tietoliikenne-, energia-, pelti-, metsäteollisuuden korjaamo-, kaivos- ja jalometallialan palkansaajat yhteistoiminnan avulla parantamaan työ- ja palkkaehtojaan sekä toimimaan yhteiskunnallisen asemansa ja sivistystasonsa kohottamiseksi. Lisäksi liiton tarkoituksena on edistää työsuojelun kehittämistä ja yritysdemokratian toteuttamista sekä edellä mainittujen alojen ammatillista koulutusta ja kasvatusta."

2. Are Oy

Teknologiateollisuus toimialaan ovat perinteisesta kuuluneet eri tyyppiset kunnossapitoon keskittyneet yritykset. Näissä yrityksissä on sovellettu sekä Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liiton välistä työehtosopimusta että Teknologiateollisuus ry:n ja Sähköalojen ammattiliiton välistä työehtosopimusta.

Instrumentointi sisältää tuotantoprosessien eri kohteisiin asennettavia ohjaus-, säätö- ja mittauslaitteiden asennustöitä, johon on sovellettu Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liiton välistä työehtosopimusta. Esimerkkinä on YIT Service Oy.

Saattolämmityksen osalta kyseessä on ohjausjärjestelmän rakentaminen ja asennustyö, johon liittyy lämmityskaapeleiden asennusta erilaisten putkistojen päällä sekä saattolämmityksen kunnostus ja ylläpito.

Instrumentointi ja saattolämmitys voiva kuulua Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liiton työehtosopimuksen soveltamisalaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

1. Tausta ja erimielisyys

Are Oy kuuluu jäsenenä Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI:iin. Yhtiö on ennen nyt esillä olevan erimielisyyden syntymistä soveltanut kaikissa liiketoimintayksiköissään TIKLI:n ja Sähköliiton välillä solmittua talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimusta (ns. sininen kirja).

Are Oy:n liiketoimintayksikköjä ovat talotekniikkaurakointi, talotekniikkahuolto ja teollisuusliiketoiminta. Viimeksi mainittuun yksikköön kuuluvia toimintoja ovat kunnossapito, prosessisähkö, instrumentointi, saattolämmitys ja rakennussähkö.

Yhtiö on teollisuusliiketoimintansa osalta 19.1.2005 hyväksytty Teknologiateollisuus ry:n jäseneksi. Yhtiö on tällä perusteella ilmoittanut siirtyvänsä noudattamaan teollisuusliiketoimintayksikössä Teknologiateollisuus ry:n ja Sähköliiton välillä solmittua teknologiateollisuuden sähköalan työntekijöiden työehtosopimusta (ns. punainen kirja) sopimuskausien vaihtuessa 16.2.2005.

Osapuolten välillä on erimielisyyttä siitä, kumpaa edellä mainituista kilpailevista työehtosopimuksista on sovellettava yhtiön teollisuusliiketoimintayksikön työntekijöiden työsuhteissa. Teknologiateollisuus ry ja yhtiö ovat kiistäneet kanteen lisäksi sillä perusteella, että yksikön instrumentointi- ja saattolämmitystoiminnoissa olisi sovellettava Teknolo-giateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liiton välillä solmittua teknologiateollisuuden pääalan sopimusta (ns. vihreä kirja).

2. Työehtosopimusten soveltamisaloista esitetty selvitys

2.1 Talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimus

Työtuomioistuimessa on työehtosopimusten soveltamisaloista kuultu työntekijäpuolelta Sähköliiton puheenjohtajaa A:ta, Sähköliiton työehtoasiamies B:tä, vt. neuvottelupäällikkö C:tä ja luottamusmies D:tä, vastaajan puolelta asiamies E:tä sekä yhtiön ja kuultavan puolelta Teknologiateollisuus ry:n entistä johtajaa F:ää, ryhmäpäällikkö G:tä ja palkkausasioiden asiantuntijaa H:ta.

Sähköasennustoimialan niin sanottua sinistä kirjaa sovelletaan työehtosopimuksen 1 §:n mukaan TIKLI:n talotekniikka-alalla toimiviin jäsenyrityksiin ja niiden työntekijöihin, jotka suorittavat rakennuksissa tai rakennelmissa tahi niihin liittyen erilaisia asennustöitä ja mainituissa töissä asennettujen laitteiden huolto-, kunnossapito- ja ylläpitotöitä. Työehtosopimuksen teknistä palvelua samoin kuin urakkapalkkoja koskevista määräyksistä käy ilmi, että sopimusta sovelletaan myös muun muassa teollisuuslaitosten saneerauksen yhteydessä sekä kiinteistöjen ja rakennusten elinkaaren vaatimissa ylläpito-, huolto- ja kunnossapitotehtävissä.

Todistaja E on kertonut, että vuoden 1999 työehtosopimukseen otettiin määräykset teollisuus-, instrumentti- ja erikoisasentajista ja heidän palkkaryhmistään. Nykyisessä työehtosopimuksessa tällaiset työntekijät kuuluvat korkeimpaan palkkaryhmään, joskaan näitä ammatteja ei ryhmittelyssä enää erikseen mainita. TIKLI:n jäsenyrityksistä alle puolella on päätoimialana kunnossapito, mutta pienimpienkin yritysten palvelutarjontaan kuuluu teollisuushuolto. Todistajan käsityksen mukaan Are Oy:n teollisuusliiketoimintayksikön kaikki toiminnot ovat sellaisia, jotka ovat työehtosopimuksen alaisia ja jäsenyritysten monipuolisen palvelutoiminnan piirissä.

C:n mukaan sininen kirja soveltuu, kun asuinrakennukseen, julkiseen tilaan tai teollisuuslaitokseen mennään ulkopuolelta tekemään uudisrakennustöitä, saneeraustöitä sekä huoltoa ja kunnossapitoa. Tehtävät voivat uusinvestointeja lukuun ottamatta olla samoja kuin ne, joita teollisuuslaitoksen omat sähköasentajat tekevät punaisella kirjalla.

2.2 Teknologiateollisuuden sähköalan työntekijöiden ja pääalan työehtosopimukset

Niin sanottua punaista kirjaa sovelletaan työehtosopimuksen 1 §:n mukaan Teknologia-teollisuus ry:n jäsenyrityksissä työskenteleviin sähköalan työntekijöihin. Sopimus ei koske sähköteknilliseen teollisuuteen kuuluvien toimipaikkojen tai osastojen tuotannollisen puolen työntekijöitä, joihin sovelletaan teknologiateollisuudessa voimassa olevaa pääalan sopimusta (vihreä kirja).

Punainen kirja on sen 1 §:n perusteella työehtosopimus, jonka soveltamisala määräytyy yrityksessä työskentelevien työntekijöiden ammatin mukaan. Työehtosopimuksen mukaiset ehdot ovat pääosin samat kuin pääalan työntekijöillä, mutta sähköalan työntekijät valitsevat oman luottamusmiehensä. Sähköliitto on tehnyt vastaavanlaiset sähköalan työntekijöihin sovellettavat rinnakkaissopimukset useiden muidenkin teollisuudenalojen työnantajaliittojen kanssa.

Työtehtävien laatu

Punaisen kirjan 1 §:ssä mainitaan soveltamisalakriteerinä sähköalan työntekijöiden työ. Työn laatua ei ole sopimuksessa lähemmin määritelty muutoin kuin rajaamalla sähköteknillinen tuotanto sopimuksen ulkopuolelle. Myös tässä jutussa on esitetty vain niukalti selvitystä, jonka mukaan sähköalan työntekijöiden työtehtävien sisällöllä olisi erityistä merkitystä sopimuksen soveltuvuuden kannalta.

Yksimielisyys vallitsee kuitenkin siitä, että teollisuuslaitosten ja muiden rakennusten uudisrakentamiseen kuuluvat sähköasennukset eivät ole työehtosopimuksen piirissä, vaan niihin soveltuu yksinomaan sähköasennustoimialan sininen kirja. Osapuolilla ja heidän kuulustuttamillaan todistajilla on tosin ollut näkemyseroa siitä, olisiko uudisrakentamiseksi tässä yhteydessä katsottava vain "montulle rakentaminen". Näin asian ovat esittäneet Teknologiateollisuus ry sekä todistajat G ja F. Sähköliiton ja sen kuulustuttamien C:n ja B:n mukaan punaisen kirjan ulkopuolelle jäisivät myös teollisuuslaitoksen laajentaminen, tuotantolinjan muutos tai muu uusinvestointi. Työehtosopimusneuvotteluissa mistään tällaisista rajanvedoista ei kuitenkaan ole keskusteltu.

Yrityksen toimiala

Asiassa joudutaan selvittämään erikseen, minkälaisissa yrityksissä teknologiateollisuuden sähköalantyöntekijöiden työehtosopimus voi tulla noudatettavaksi. Jutussa on nimittäin riidanalaista, voidaanko teknologiateollisuuden sähköalan työntekijöiden työehtosopimusta soveltaa paitsi teknologiateollisuuteen kuuluvassa jalostustoiminnassa, myös Are Oy:n kaltaisessa kunnossapitoyrityksessä.

Työntekijäpuolelta kuultujen A:n, B:n ja D:n mukaan punainen kirja on tarkoitettu noudatettavaksi metalliteollisuusyritysten omiin sähköalan työntekijöihin huolto- ja kunnossapitotöissä. Ulkopuolisen kunnossapitoyhtiön sähkömiesten tullessa teollisuuslaitokseen on puolestaan noudatettu sinistä kirjaa. Tällöin on yleensä kysymys suuremmista korjauksista ja uusinvestoinneista, jotka kilpailutetaan.

Jos kuitenkin kunnossapitoyritys on muodostettu ulkoistamalla metalliteollisuusyrityksen kunnossapito-osasto, uudessa yrityksessä on voitu jatkaa punaisen kirjan soveltamista sähkömiesten työsuhteissa. Näissä yrityksissä noudatetaan perustyöehtoina teknologia-teollisuuden pääalan sopimusta eli vihreää kirjaa mekaanisessa kunnossapidossa. Tällaisia yrityksiä ovat YIT Service Oy, ABB Service Oy ja Fortum Service Oy. Työehtosopimusneuvotteluissa ei ole keskusteltu punaisen kirjan alaisuuteen kuuluvien yritysten toimialasta. Mitään erimielisyyksiä rajanvedosta ei ole aikaisemmin ollut.

Metallityöväen Liitto on työtuomioistuimelle antamassaan lausumassa todennut, että teknologiateollisuuden toimialaan ovat perinteisesti kuuluneet erilaiset kunnossapitoon keskittyneet yritykset. Niissä on työehtosopimuksina sovellettu sekä sinistä että punaista kirjaa. Liitto on edelleen katsonut, että Are Oy:n teollisuusliiketoimintayksikön toiminnoista instrumentointi ja saattolämmitys voivat kuulua teknologiateollisuuden pääalan sopimuksen eli vihreän kirjan piiriin.

3. Are Oy:n teollisuusliiketoimintayksikön töiden ja toiminnan laatu

Yhtiön töistä ja toiminnasta on kuultu työntekijäpuolelta C:tä ja pääluottamusmies I:tä, TIKLI:n puolelta liiton asiamiestä E:tä sekä yhtiön ja kuultavan puolelta yhtiön liiketoimintayksikön johtajaa J:tä ja yhtiön liiketoimintayksikön aluepäällikköä K:ta.

Saattolämmitys tarkoittaa J:n mukaan säiliöön tai prosessiin johdettavan nesteen pitämistä juoksevana lämmityskaapelien avulla. Kaapelien asennukseen liittyvää varsinaista sähkötyötä, kuten johtimien kytkentää on vain vähän. Kaikki saattolämmityksessä työskentelevät työntekijät ovat kuitenkin pohjakoulutukseltaan sähköasentajia, ja yrityksen tarkoituksena on ollut alkaa soveltaa myös saattolämmityksessä teknologiateollisuuden sähköalan työntekijöiden työehtosopimusta. Saattolämmityksen yhteydessä asennetaan yhtiön suunnittelemia ja yhtiön tai alihankkijan valmistamia antureita, ohjauskaappeja ja päätteitä. Saattolämmitykseen kuuluu myös kunnossapitoa.

Todistaja I:n mukaan Are Oy:n Porvoon teollisuusyksikön saattolämmityspuolella tehdään huolto- ja kunnossapitotyötä vain 5 prosenttia tehdystä työstä. Pääasiallista työtä saattolämmityksessä ovat syöttö- ja ohjauskaapelin veto, kytkennät, mittaukset ja lämpökaapeliputkistojen levittäminen. Työtä ei pysty tekemään ilman sähköasentajan koulutusta.

J:n mukaan instrumentointi tarkoittaa mittaus- ja säätötekniikkaa. Siinä kiinnitetään koneeseen, laitteeseen tai putkeen sähköistä signaalia lähettävä mitta-anturi tai rakennetaan putkistoon impulssiputkitus. Edelleen J:n mukaan teollisuusliiketoimintayksikön työntekijät eivät tee yksinomaan jonkin toimialan, kuten kunnossapidon töitä, vaan työtehtävät voivat vaihdella. Eri toimialojen kilpailijoita ovat muut kunnossapitoyritykset, kuten YIT Service, ABB Service ja Fortum Service.

K:n mukaan Are Oy:n Kuusankosken teollisuusliiketoimintayksikössä kunnossapitotöiden osuus yksikön liikevaihdosta on lähes 50 prosenttia, instrumentoinnin ja saattolämmityksen osuus noin 10 prosenttia kumpikin sekä rakennussähkön osuus myös noin 10 prosenttia.

C on selostanut työtuomioistuimelle jätettyä, hänen toimestaan laadittua selvitystä Are Oy:n teollisuusliiketoimintayksikön työtehtävien jakautumasta. C:n mukaan yksikön töistä vain noin 5 prosenttia on kunnossapitotyötä. Muu on perinteistä sinisen kirjan piiriin kuuluvaa rakennussähköistystä tai laiteasennusta.

4. Johtopäätökset työehtosopimusten soveltamisaloista tässä tapauksessa

Sininen kirja

Are Oy:n teollisuusliiketoimintayksikössä on entuudestaan sovellettu sähköasennustoimialan työehtosopimusta. Asiassa on riidatonta, että yksikön toiminnan laajennuttuakin tämä niin sanottu sininen kirja soveltuu ainakin yksikön kunnossapito-, prosessisähkö- ja rakennussähkötoimintaan.

Yhtiö ja kuultava ovat katsoneet, että teollisuusliiketoimintayksikön instrumentointi- ja saattolämmitystoiminnat kuuluisivat yksinomaan teknologiateollisuuden pääalan työehtosopimuksen piiriin, ensin mainittu mekaanisena kunnossapitona ja jälkimmäinen sähköteknillisenä tuotantona, jossa asennetaan yrityksen valmistamia tuotteita.

Asiassa on kuitenkin selvitetty, että myös sinistä kirjaa palkkamääräyksineen on jo pitkään sovellettu instrumenttiasentajiin. Edelleen jutussa on käynyt ilmi, että myös yhtiön saattolämmitystoiminnassa käyttämät työntekijät ovat sähköasentajia. Yhtiön aikomuksenakin on ollut alkaa soveltaa heihin sähköalan työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta, joskin Teknologiateollisuuden kanssa solmittua. Saattolämmitykseen kuuluu sähköistä kunnossapitoa ja muuta sähköalan työtä. Näillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, että yhtiön teollisuusliiketoimintayksikön kaikkiin toimintoihin, myös instrumentointiin ja saattolämmitykseen voidaan soveltaa sähköasennustoimialan työehtosopimusta.

Punainen kirja

Teknologiateollisuuden sähköalan työntekijöiden työehtosopimuksessa ei ole millään tavoin rajoitettu niitä sähköalan töitä, joihin työehtosopimus tulee sovellettavaksi. Vakiintuneena ja riidattomana rajoituksena kuitenkin on, ettei työehtosopimusta sovelleta uudisrakentamiseen liittyvissä sähköalan tehtävissä.

Yhtiö ja kuultava ovat kuitenkin katsoneet, että rakennussähkö-nimikkeellä teetettyä työtä, joka sinänsä liittyy uudisrakentamiseen, olisi arvioitava osana teollisuusliiketoimintayksikön kaikkia toimintoja. Tällöin yhteen toimintoon ei voitaisi soveltaa eri työehtosopimusta kuin muihin. Työtuomioistuin kuitenkin toteaa, että tarkasteltavan työehtosopimuksen soveltamisen perusteena on työntekijän ammatti eikä yrityksen toimiala. Tästä syystä rakennussähkötoiminnassa käytettyjen työntekijöiden työsuhteissa ei voida soveltaa mainittua punaista kirjaa, vaan työt jäävät sinisen kirjan piiriin. Näin on kuitenkin sillä varauksella, että asianomaisten työntekijöiden työt koostuvat pääasiallisesti uudisrakentamiseen liittyvistä tehtävistä, eikä heitä siis käytetä merkittävissä määrin teollisuusliiketoimintayksikön muissa toiminnoissa.

Rakennussähkötoimintaa lukuun ottamatta asiassa ei työtuomioistuimen mielestä ole tullut esiin seikkoja, joiden vuoksi punainen kirja ei voisi asentajien työn laadun puolesta soveltua Are Oy:n teollisuusliiketoimintayksikön töissä.

Kantaja on kuitenkin väittänyt, että puheena olevaa työehtosopimusta ei voida soveltaa Are Oy:n kaltaisessa kunnossapitoyhtiössä, koska se ei ole muodostunut jonkin teknologiateollisuuden piiriin kuuluvan yrityksen ulkoistetuista kunnossapitotoiminnoista tai yhtiöitetystä kunnossapito-osastosta. Are Oy on sen sijaan perinteinen sähköasennusliike.

Johtopäätöksenä työehtosopimusten soveltamisaloista työtuomioistuin toteaa, että Are Oy:n teollisuusliiketoimintayksikön työntekijöiden työsuhteissa voidaan, aiemmin mainituin rakennussähkötoimintaa koskevin varauksin, soveltaa sekä talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimusta että teknologiateollisuuden sähköalan työntekijöiden työehtosopimusta.

5. Kilpailevien työehtosopimusten välinen etusija

Edellä esitetyn mukaan Are Oy on jäsenenä sekä sinisen että punaisen kirjan allekirjoittaneissa työnantajaliitoissa. Yhtiön teollisuusliiketoimintayksikössä teetetyt työt kuuluvat ainakin kunnossapidon, prosessisähkön, instrumentoinnin ja saattolämmityksen osalta kummankin työehtosopimuksen piiriin. Työehtosopimukset ovat kuitenkin sisällöltään toisistaan poikkeavia. Sen vuoksi niiden välinen etusija on tällaisessa tapauksessa työehtosopimuslain 4 §:n 3 momentin mukaan ratkaistava niin sanottua aikaprioriteettisääntöä soveltaen. Lainkohdassa säädetään, että pykälän 1 momentin mukaisesti sitova työehtosopimus tulee noudatettavaksi edellyttäen, ettei työnantaja ole sidottu aikaisempaan, toisin ehdoin tehtyyn työehtosopimukseen.

Asianosaiset ja kuultava ovat vedonneet aikaprioriteettisääntöön mutta olleet erimielisiä siitä, millä tavoin aikaprioriteetti tässä asiassa määräytyy.

Teknologiateollisuuden punainen kirja on allekirjoitettu osapuolten välillä 21.12.2004 sen jälkeen kun keskusjärjestöjen välisen tulopoliittisen sopimuksen syntyminen oli varmistunut. Sähköasennustoimialan sininen kirja on vastaavasti allekirjoitettu TIKLI:n ja Sähköliiton välillä 30.12.2004. Työehtosopimukset ovat tulleet voimaan 16.2.2005.

Työtuomioistuin on esillä olevan kaltaisissa tilanteissa joutunut määräämään työehtosopimusten välisen etusijan aikaprioriteetin perusteella ratkaisuissaan TT 1974:15, TT 1981:112 ja TT 2004:32, kun kilpailevien työehtosopimusten valintaa ei ole voitu tehdä niiden soveltamisaloja tulkitsemalla. Etusija on tällöin annettu sille työehtosopimukselle, joka on allekirjoitettu ensin. Sopimusten voimaantuloajankohdalle ei ole annettu merkitystä.

Mainituissa oikeustapauksissa työnantaja on kuitenkin ollut jo ennen työehtosopimusten allekirjoittamista sopimukset solmineiden työnantajaliittojen jäsen. Siten kaikki työehtosopimuksen sitovuuden edellytykset ovat olleet käsillä työehtosopimuksia allekirjoitettaessa. Näin ei ole nyt vireillä olevassa jutussa. Sinistä kirjaa allekirjoitettaessa 30.12.2004 Are Oy on ollut TIKLI:n pitkäaikainen jäsen, ja yhtiö on ollut sidottu jo edelliseen sähköasennustoimialan työehtosopimukseen. Sen sijaan punaista kirjaa allekirjoitettaessa yhtiö ei vielä ole ollut sopimukseen osallisen työnantajaliiton jäsen. Yhtiö on vasta 19.1.2005 hyväksytty Teknologiateollisuus ry:n jäseneksi. Punainen kirja on siten vasta tuosta ajankohdasta lukien voinut tulla yhtiötä sitovaksi.

Työtuomioistuimen mielestä on perusteltua tulkita työehtosopimuslain 4 §:n 3 momenttia sen sanamuodonkin nojalla siten, että lainkohdassa tarkoitettu etusija kuuluu sille työehtosopimukselle, joka aikaisemmin tulee työnantajaa sitovaksi. Myös asialliset syyt puoltavat sitä, ettei aikaprioriteettiin perustuvaa etusijaa voida saavuttaa taannehtivasti sen jälkeen kun toinen työehtosopimus on jo tullut työnantajaa sitovaksi. Esitetyn tulkinnan mukainen aikaprioriteetti edellyttää - järjestöjen välillä tehdyissä työehtosopimuksissa - paitsi työehtosopimuksen allekirjoittamista, myös työnantajan jäsenyyttä sopimuksen solmineessa työnantajayhdistyksessä. Nyt esillä olevassa asiassa nämä edellytykset ovat ensin täyttyneet sinisen kirjan kohdalla sitä allekirjoitettaessa 30.12.2004.

Selostetuista syistä Sähköliiton vaatimus, jonka mukaan talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimus on vahvistettava Are Oy:tä sitovaksi yhtiön teollisuusliiketoimintayksikön työntekijöiden työsuhteissa, on työehtosopimuslain 4 §:n 3 momentin nojalla perusteltu. Teollisuusliiketoimintayksikön rakennussähkötoiminnassa työehtosopimus tulee kuitenkin sitovaksi ensisijaisesti sillä perusteella, että se on, aiemmin esitetyin varauksin, esillä olevista työehtosopimuksista ainoa tähän toimintaan soveltuva sopimus.

6. Työehtosopimuksen vastainen menettely

Kysymyksessä olevien työehtosopimusten soveltamisalat ja keskinäinen etusija ovat olleet tulkinnanvaraiset. Sen vuoksi Are Oy:n ei voida katsoa rikkoneen sähköasennustoimialan työehtosopimusta työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla ilmoittaessaan siirtyvänsä soveltamaan Teknologiateollisuus ry:n solmimaa sopimusta.

7. Oikeudenkäyntikulut

Asia on ollut siinä määrin epäselvä, että osapuolilla on ollut perusteltu aihe saattaa se työtuomioistuimen käsiteltäväksi. Tämän vuoksi ja työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:stä ilmenevän oikeusohjeen nojalla Sähköalojen ammattiliitto saa jutun pääosin voittaessaankin vastata itse oikeudenkäyntikuluistaan.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Are Oy:n teollisuusliiketoimintayksikköä sitoo talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimus sen voimassaoloajan.

Enemmälti kanne hylätään.

Asianosaiset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Suviranta, Sutela, Saipio, Forsén ja Rantinoja jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.