Labor court allows union representative's dismissal claim and orders employer to pay damages for breach of collective agreement.

Työntekijän katsottiin tulleen asianmukaisesti valituksi työsuojeluvaltuutetuksi, vaikka hänen valinnastaan ei ollut tehty erillistä kirjallista ilmoitusta työnantajalle. Työsuojeluvaltuutetun valinnasta oli ilmoitettu työsuojeluviranomaiselle ja valtuutettu oli työnantajankin tieten ja hyväksymänä toiminut tässä asemassaan työpaikalla.

Työntekijöitä lomautettaessa työsuojeluvaltuutetun kanssa ei ollut yhteisesti todettu, ettei yhtiössä ollut tarjolla hänelle sopivaa työtä. Yhtiö oli lomauttanut työsuojeluvaltuutetun yleissopimuksen vastaisesti. Yhtiö velvoitettiin suorittamaan työsuojeluvaltuutetulle ansionmenetyksen korvausta.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 99

KANTAJA

Metallityöväen Liitto ry, Helsinki

VASTAAJA

Teknologiateollisuus ry, Helsinki

KUULTAVA

Oy Cimet Finland Ltd, Tampere

ASIA

Työsuojeluvaltuutetun lomauttaminen ynnä muuta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 8.6.2004

Pääkäsittely 7.9.2004

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET ry:n, nykyisen Teknologiateollisuus ry:n, ja Metallityöväen Liiton välillä 19.12.2000 allekirjoitetun metalliteollisuuden työehtosopimuksen osana noudatettavassa metalliteollisuuden yleissopimuksessa on seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3 LUKU

YHTEISTOIMINTATEHTÄVÄT JA YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOT

Työsuojelua koskevat määräykset

Työnantaja nimeää työsuojeluyhteistoimintaa varten työsuojelupäällikön. Työntekijöiden oikeus valita työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut määräytyy työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annetun lain mukaisesti.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 LUKU

TYÖSUOJELUVALTUUTETUN SEKÄ TYÖSUOJELUASIAMIEHEN ASEMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työsuhdeturva

Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet

Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei työsuojeluvaltuutettua saa irtisanoa tai lomauttaa ellei tuotantoyksikön toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli työsuojeluvaltuutetun kanssa yhteisesti todetaan, ettei hänelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa metalliteollisuuden irtisanomissuojasopimuksessa on seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

IV KORVAUKSET

13 §

Korvaukset

Perusteen rikkominen

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työntekijän lomauttaminen (6 § ja 12 § 1 k)

Vahingonkorvaus määräytyy työsopimuslain 51 §:n mukaisesti.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Samojen asianosaisten kesken 12.12.2002 tehdyn alan työehtosopimuksen osana noudatettavassa metalliteollisuuden irtisanomissuojasopimuksessa ovat edellä olevat kohdat ennallaan, mutta vahingonkorvaus määräytyy työsopimuslain 12 luvun 1 §:n mukaisesti.

KANNE

Vaatimukset

Metallityöväen Liitto on vaatinut työtuomioistuinta

velvoittamaan Oy Cimet Finland Ltd:n suorittamaan työsuojeluvaltuutettu A:lle metalliteollisuuden yleissopimuksen vastaisesta lomauttamisesta työsopimuslain 12 luvun 1 §:n mukaisena korvauksena ajalta 29.10.2002 - 22.4.2003 12 178,14 euroa viivästyskorkoineen 28.4.2003 lukien, ja

velvoittamaan Oy Cimet Finland Ltd:n korvaamaan Metallityöväen Liiton oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perusteet

A oli solminut yhtiön kanssa 28.8.2001 työsopimuksen, jonka mukaan työsuhde oli alkanut 22.8.2001 ja työtehtäviksi oli sovittu sekä koneistajan että asentajan työtehtävät. Saman vuoden 2001 syksyllä työpaikalla oli pidetty ainakin kaksi henkilökuntapalaveria, joissa olivat olleet mukana työntekijät, työnjohto ja yhtiön osakkaat. Jälkimmäisessä palaverissa oli otettu lähinnä työnantajan toimesta esille työsuojeluvaltuutetun valinta. Paikalla olleet olivat päätyneet siihen, että työsuojeluvaltuutetuksi valitaan A ja varalle B. Työsuojeluvaltuutetun valinnasta laadittiin pöytäkirja, josta A:lle ei jäänyt kopiota. Myöhemmin asian tullessa riitaiseksi oli ilmennyt, että työnantaja ei ollut tehnyt valinnasta ilmoitusta työsuojeluvalvontalain mukaisesti työsuojelun piiriviranomaiselle.

A:n valinta työsuojeluvaltuutetuksi oli tapahtunut laillisesti, koska yhtiön työntekijöillä oli ollut mahdollisuus vaikuttaa valintaan. Lisäksi työnantaja oli hyväksynyt A:n valinnan eikä valinnan jälkeen ollut myöskään työntekijäpuolelta kukaan todennut tai väittänyt, että A:lla ei olisi työsuojeluvaltuutetun asemaa. A oli myös toiminut tosiasiallisesti vuonna 2002 työsuojeluvaltuutettuna osallistumalla työsuojeluvaltuutettuna Hämeen työsuojelupiirin työsuojelutarkastuksiin muun muassa 12.3.2002. Työnantaja oli myös maksanut korvausta työsuojeluvaltuutetun tehtävän hoitamisesta. Hän oli myös aktiivisesti toiminut tehtävässään.

Hämeen työsuojelupiiri oli pitänyt yhtiön tiloissa työsuojelutarkastuksen 25.9.2001, jonka yhteydessä työsuojelupiiri oli todennut, että yrityksessä työskenteli sillä hetkellä yhdeksän työntekijää. Saman omistajan ja johdon alaisuudessa toimi myös Konepaja Sami Kortelainen toiminimi, jonka henkilömäärä oli viisi henkilöä. Työsuojelupiiri katsoi, että kyseessä oli yksi työpaikka ja näin ollen työntekijöillä oli velvollisuus valita keskuudestaan työsuojeluvaltuutettu edustamaan heitä työsuojelua koskevassa yhteistoiminnassa. Hämeen työsuojelupiirin työsuojelutarkastus aikaansai sen, että A valittiin työsuojeluvaltuutetuksi.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Teknologiateollisuus ry on vastauksessaan, johon Oy Cimet Finland Ltd on osaltaan yhtynyt, kiistänyt kanteen, vaatinut sen hylkäämistä ja oikeudenkäyntikulujen korvaamista korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Kanteen kiistämisen perusteet

Yhtiössä oli syksyllä 2002 ollut A mukaan lukien neljä työntekijää. A:n lomautus oli alkanut 29.10.2002. A oli ollut viimeinen lomautettu koneistaja. Kukaan ei ollut jäänyt tekemään koneistajan töitä yhtiöön. A:n lomautus oli päättynyt 21.4.2003 ja työsuhde oli päättynyt 28.5.2003. C:n lomautus oli alkanut 29.10.2002 ja hän oli ollut koko ajan lomautettuna. C oli tehnyt sähkötöitä. B:n lomautus oli alkanut 23.12.2002 noin kaksi kuukautta A:n jälkeen ja siitä lukien B oli ollut koko ajan lomautettuna. D oli ollut lomautettuna 23.12.2002 - 23.2.2003 ja 7.4.2003 lukien koko ajan. D oli siten ollut työssä kevään 2003 aikana kuusi viikkoa sinä aikana, kun A oli ollut lomautettuna.

D ja B olivat olleet työssä A:n lomautuksen aikana noin 3,5 kuukauden ajan. Muuna A:n lomautusaikana tuotantoyksikön toiminta oli ollut kokonaan keskeytettynä ja yhtiöllä oli ollut tämän ajan peruste A:n lomautukselle. Työt, joita D ja C olivat tehneet A:n lomautuksen aikana, olivat olleet sellaisia, joita A ei aikaisemmin kokemuksensa, koulutuksensa tai osaamisensa vuoksi olisi kyennyt tekemään. Jäljelle jääneet työtehtävät A:n lomautuksen aikana olivat olleet ohutlevy-, hitsaus-, maalaus-, huolto- ja käyttöönottotöitä. Töiden tilaajina olivat muun ohella olleet Vaasan Wärtsilän FMS-hyllystöhissien käyttöönotto, Sako Oy:n kanuunaporan kotelointityöt ja servokäyttöjen huoltotyöt. Näitä töitä A ei olisi osannut tehdä.

Työsuojeluvaltuutetun valintaa koskevat säännökset eivät tunteneet muita valintatapoja kuin vaalin, jolla työpaikan työsuojeluvaltuutettu voisi tulla valituksi. Työsuojelupiirin pöytäkirjojen kirjaukset, työsuojelutoimintaohjelman allekirjoitus tai työpaikalla pidettävä palaveri eivät perustaneet työsuojeluvaltuutetun asemaa eivätkä sivuuta vaalia valintatapana. Valtuutetun valintaa ja sen merkitystä oli arvioitu työtuomioistuimen ratkaisussa nro 54 vuodelta 1984. Siitä ilmeni, että vaalien tarkoitus oli turvata kaikkien työntekijöiden oikeus osallistua työsuojeluvaltuutetun valintaan. Kysymys ei siten ollut muotovirheestä vaalissa, vaan siitä, ettei vaalia ollut toimitettu ollenkaan. Näin ollen A ei ollut saavuttanut työsuojeluvaltuutetun asemaa, eikä A:lla ollut työsuojeluvaltuutetun työsuhdeturvaa. Asemaltaan A voisi rinnastua työsuojeluasiamieheen tai muuhun työntekijöiden edustajaan työsuojeluasioissa, jolla ei ollut lomautustilanteessa erityistä työsuhdeturvaa.

Yhtiössä ei ole 29.10.2002 lukien ja A:n koko lomautusaikana ollut A:lle soveltuvaa työtä tarjolla. Yhtiön ei voida katsoa toimineen vastoin yleissopimuksen tarkoittamaa yhteiseen toteamiseen tähtäävää menettelyä, koska se oli tapahtunut tilanteessa, jossa A:lle ei ollut voitu tarjota hänelle sopivaa työtä ja koska A:n asema työsuojeluvaltuutettuna oli ollut riidanalainen. Tämänkin perusteella yhtiöllä oli ollut peruste A:n lomautukselle 29.10.2002 lukien.

Mikäli A oli lomautettu vastoin yleissopimuksen määräyksiä, voi korvaus olla vain 3,5 kuukauden palkkaa vastaavan määrän, koska D ja B olivat olleet työssä A:n lomautuksen aikana noin 3,5 kuukauden ajan. Muuna A:n lomautusaikana tuotantoyksikön toiminta oli ollut kokonaan keskeytettynä ja yhtiöllä oli ollut kaikissa tapauksissa peruste A:n lomautuksille. Vaatimus oli siten perusteeton 3,5 kuukauden vaatimusmäärän 7 157 euron ylittävältä osalta.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Erimielisyys

Oy Cimet Finland Ltd on taloudellisista ja tuotannollisista syistä lomauttanut koneistaja A:n 29.10.2002 ja 22.4.2003 väliseksi ajaksi.

Metallityöväen Liitto on kanteessaan katsonut A:n olleen lomautuksen tapahtuessa metalliteollisuuden yleissopimuksen mukainen työsuojeluvaltuutettu ja vaatinut yhtiön velvoittamista suorittamaan A:lle ansionmenetyksen korvauksen perusteettoman lomautuksen ajalta.

Teknologiateollisuus ry on kiistänyt, että A olisi ollut lomauttamisen tapahtuessa työsuojeluvaltuutetun asemassa. A:lla ei siten ole lomautustilanteessa ollut yleissopimuksen mukaista työsuhdeturvaa. Vaikka katsottaisiinkin A:n olleen työsuojeluvaltuutetun asemassa, yhtiö ei ole toiminut vastoin yleissopimuksen määräyksiä, koska yhtiö ei ole objektiivisesti ottaen voinut tarjota A:lle hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä.

Yleissopimuksen mukaan työsuojeluvaltuutettua ei saa lomauttaa, ellei tuotantoyksikön toimintaa keskeytetä kokonaan tai hänen kanssaan yhteisesti todeta, ettei hänelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä.

Todistelu

Työtuomioistuimessa on kuultu A:n työsuojeluvaltuutetun asemasta, työtehtävistä ja ammattitaidosta todistelutarkoituksessa A:ta itseään ja Oy Cimet Finland Ltd:n toimitusjohtajaa E:tä, joka on lisäksi kertonut yhtiössä tarjolla olleesta työstä.

Kirjallisina todisteina on asiassa esitetty muun muassa Hämeen työsuojelupiirin pöytäkirja 25.9.2001, työsuojelun toimintaohjelma 5.10.2001, Hämeen työsuojelupiirin työsuojelutarkastuksen pöytäkirja 10.4.2002, A:n pitämiä tuntilistoja ja niiden pohjalta laadittuja palkkalistoja vuodelta 2002, A:n antama lausunto työnantajan korvaushakemuksesta työpaikkaterveydenhuollon kustannuksista ajalta 1.4. - 3.11.2001, yhtiön työterveyshuollon toimintasuunnitelma ajalle 2001-2005 ja liittojen välinen muistioneuvottelupöytäkirja 2.3.1998.

A:n työsuojeluvaltuutetun asema

Hämeen työsuojelupiiri on 3.9.2001 suorittanut työsuojelutarkastuksen Oy Cimet Ltd:n tuotantotiloihin. Tarkastuksesta 25.9.2001 laaditun pöytäkirjan mukaan työsuojelupiiri on ilmoittanut yhtiölle ja sen henkilöstön edustajille työpaikan työntekijöillä olevan velvollisuus valita keskuudestaan työsuojeluvaltuutettu edustamaan heitä työsuojelua koskevassa yhteistoiminnassa. Samalla on huomautettu muun muassa työsuojelun toimintaohjelman laatimisesta työpaikalle.

A:n kertoman mukaan työpaikalla oli jonkin aikaa sen jälkeen kun hän oli syksyllä 2001 tullut yhtiöön pidetty henkilökuntakokous, jossa on ollut läsnä yhtiön seitsemästä työntekijästä viisi, yhtiön työnjohtaja ja yhtiön työhön osallistuvia osakkaita sekä yksi samassa tuotantorakennuksessa toimineen Konepaja Sami Kortelainen Tmi:n työntekijä. Yksi matkatöissä ollut työntekijä ei ollut paikalla. Työnjohtaja oli ottanut esille työsuojeluvaltuutetun valinnan, jota työsuojelupiiri oli vaatinut. Kun muitakaan vapaaehtoisia ei ilmaantunut, A suostui tehtävään ja tuli valituksi. Asiasta laadittiin ja allekirjoitettiin kokouksessa pöytäkirja, mutta A:lle ei tullut siitä omaa kappaletta.

E on kertonut, että yhtiössä on pidetty tuotantopalavereja 2001 ja 2002, mutta sellaista kokousta, jossa olisi valittu työsuojeluvaltuutettu, hän ei muista pidetyn. Myöskään pöytäkirjaa työsuojeluvaltuutetun valinnasta ei E:n mukaan ole laadittu. Hän on nähnyt yhtiössä muita asiakirjoja, joissa A on merkitty työsuojeluvaltuutetuksi. Merkinnät palkkioiden maksusta ovat perustuneet työntekijän itsensä antamiin tietoihin. A:lle ei ollut ilmoitettu hänen puuttuvasta työsuojeluvaltuutetun asemastaan, koska työntekijät eivät olleet edes ilmoittaneet minkäänlaisen vaalin tuloksesta työnantajalle.

Jutun asiakirjoissa on 5.10 2001 laadittu Oy Cimet Finland Ltd:n työsuojelun toimintaohjelma. Siinä olevien merkintöjen mukaan ohjelma on lähetetty työsuojelupiirille tiedoksi ja työsuojelutarkastaja on sen tarkastanut ja hyväksynyt. Toimintaohjelmassa A on ilmoitettu työpaikan työsuojeluvaltuutetuksi ja edellä mainittu työnjohtaja työsuojelupäälliköksi. Nämä ovat myös allekirjoittaneet toimintaohjelman. Edelleen asiakirjoista selviää, että Hämeen työsuojelupiiri on 12.3.2002 suorittanut seurantatarkastuksen Oy Cimet Ltd:n ja Konepaja Sami Kortelainen Tmi:n tuotantotiloihin. Tarkastuksesta 10.4.2002 laaditun pöytäkirjan mukaan tarkastuksessa osanottajina ovat muiden ohella olleet Oy Cimet Finland Ltd:n työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu A.

Yhtiön palkkalistojen mukaan yhtiö on 12.3. ja 16.8.2002 maksanut A:lle korvausta työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamisesta. Yhtiön korvaushakemuksessa työpaikkaterveydenhuollon kustannuksista ajalta 1.4. - 3.11.2001 A on antanut työsuojeluvaltuutetun lausunnon hakemuksesta.

Työtuomioistuin toteaa, että työsuojelun valvontalain (131/1973) 10 §:ssä säädetään työntekijöiden velvollisuudesta ja eräissä tapauksissa oikeudesta valita työpaikan työsuojeluvaltuutettu. Lain 10 ja 13 §:ssä ja työsuojelun valvonta-asetuksen (954/1973) 18-20 §:ssä on säännöksiä työsuojeluvaltuutetun valintatavasta. Työpaikan kaikkien työntekijöiden on voitava osallistua työsuojeluvaltuutetun valintaan. Käytännössä työsuojeluhenkilöstön vaalit voidaan toimittaa niin sanottuna sopuvaalina, jos ehdokkaita ei ole enempää kuin valittavia. Työntekijöiden on valvonta-asetuksen 21 §:n mukaan tehtävä työsuojeluvaltuutetuksi valitusta kirjallisesti ilmoitus työnantajalle, jonka puolestaan on ilmoitettava asiasta työsuojelupiirin työsuojelutoimistolle. Työnantajan tai häntä edustavan työsuojelupäällikön asiana on valvonta-asetuksen 17 §:n mukaan ryhtyä toimenpiteisiin työsuojelun yhteistoiminnan järjestämiseksi, mihin kuuluu myös tarvittavien vaalivalmistelujen käynnistäminen.

Esillä olevassa asiassa työnantajalle ei ole tehty ilmoitusta A:n valinnasta työsuojeluvaltuutetuksi. Myöskään pöytäkirjaa vaalikokouksesta ei ole esitetty työtuomioistuimelle. A on itse kertonut vaalin toimittamisesta henkilöstökokouksessa, johon ovat hänen mukaansa osallistuneet yhtä tai kahta lukuunottamatta yrityksen kaikki työntekijät ja myös työnantajan edustajia. A:n kertomusta tukee se, että hänen valinnastaan työsuojeluvaltuutetuksi on työsuojelun toimintaohjelman yhteydessä ilmoitettu työsuojelupiirin työsuojelutoimistolle, joka oli aikaisemmin huomauttanut työsuojeluvaltuutetun puuttumisesta. A on toiminut työsuojeluvaltuutettuna työnantajan tieten ja minkään osapuolen riitauttamatta hänen asemaansa ennen hänen lomauttamistaan. Toisensuuntaisessa kertomuksessaan E on työtuomioistuimessa kiistänyt A:n työsuojeluvaltuutetuksi valinnan, mutta hänkin on kertonut edellä mainittujen asiakirjojen nojalla tulleensa tietämään A:n toiminnasta työsuojeluvaltuutettuna.

Esitetyn selvityksen perusteella työtuomioistuin pitää uskottavana, että A on valittu yrityksen työntekijöiden työsuojeluvaltuutetuksi hänen kertomallaan tavalla syksyllä 2001 pidetyssä henkilöstökokouksessa. Yrityksen koko ja muut olosuhteet huomioon ottaen A:n valintaa ei työtuomioistuimen mielestä voida jälkeenpäin asettaa kyseenalaiseksi valintamenettelyn yksityiskohtiin, kuten erillisen kirjallisen ilmoituksen puuttumiseen vedoten.

A:n lomauttaminen

Yhtiössä on syksyllä 2002 työskennellyt neljä työntekijää. Heistä A ja sähkömiehenä toiminut työntekijä olivat olleet lomautettuina saman ajan 29.10.2002 - 21.4.2003. A on lomautuksen jälkeen ollut työssä työsopimuksensa irtisanomisajan työsuhteensa päättymiseen 28.5.2003 asti. Jäljelle jääneet työntekijät B ja D ovat olleet lomautettuina A:n lomautusaikana, B 23.12.2002 lukien ja D 23.12.2002 - 23.2.2003 ja 7.4.2003 lukien.

A on palkattu yhtiöön koneistaja-asentajaksi. A ja E ovat työtuomioistuimessa kertoneet eri tavoin siitä, oliko yritykseen jäänyt A:n lomautuksen alkaessa hänen omaa työtään ja olisiko hän ammattitaitonsa puolesta pystynyt tekemään niitä töitä, joita B ja D olivat hänen lomautuksensa aikana tehneet. Asiassa on sen sijaan riidatonta, että A:n kanssa ei ollut yleissopimuksessa tarkoitetulla tavalla yhteisesti todettu, että hänelle ei voitu tarjota lomautuksen ajaksi hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä. Asiassa ei ole väitettykään, että työnantaja olisi esittänyt A:lle tällaista yhteistä toteamista ja että A olisi siitä aiheettomasti kieltäytynyt.

Näistä syistä yhtiö on menetellyt yleissopimuksen vastaisesti lomauttaessaan A:n ajanjaksoiksi, joina B ja D ovat saaneet jatkaa työtään yhtiössä. A:n muuna lomautusaikana tuotantolaitoksen toiminta on sitä vastoin ollut esitetyn selvityksen mukaan kokonaan keskeytettynä, joten A:n lomautukselle on tällöin ollut yleissopimuksen mukainen peruste.

Vahingonkorvaus

Kanteessa on vaadittu A:n ansionmenetyksen korvaamista irtisanomissuojasopimuksen 13 §:n nojalla. Asianosaiset ovat ilmoittaneet olevansa yksimielisiä tapaukseen sovellettavasta korvausmääräyksestä.

Irtisanomissuojasopimuksen mukaan korvaus perusteettomasta lomautuksesta määräytyy työsopimuslain 12 luvun 1 §:n 1 momentin mukaisesti. Lainkohdan mukaan työnantajan, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo työsuhteesta johtuvia velvollisuuksia, on korvattava työntekijälle siten aiheuttamansa vahinko.

A:lle on aiheutunut korvattavaa vahinkoa työansion menetyksenä siltä ajalta, jonka hän on edellä esitetyn mukaan ollut lomautettuna ilman yleissopimuksen mukaista perustetta. Tällaisia jaksoja, jolloin D ja B ovat olleet työssä ja A lomautettuna, ovat 29.10.-23.12.2002 ja 23.2.-7.4.2003 eli yhteensä noin 3,5 kuukautta. Mainitulta ajalta A:lle on koitunut ansionmenetystä vastaajan määrältään myöntämät 7 157 euroa.

Työsopimuslain 12 luvun 3 §:n mukaan tuomittavasta korvauksesta siltä osin kuin se on korvausta työntekijälle ennen tuomion antamista menetetyistä työttömyydestä johtuvista palkkaeduista on vähennettävä 75 prosenttia työntekijälle kyseiseltä ajalta maksetusta työttömyysturvalaissa tarkoitetusta ansioon suhteutetusta työttömyyspäivärahasta. Tällaista päivärahaa on työttömyysajalta maksettu A:lle keskimäärin 1 064,11 euroa (6 384,68:6) kuukaudessa. A:lle tuomittavasta korvauksesta on edellä todetun mukaisesti vähennettävä 75 prosenttia 3 724,40 eurosta eli 2 793,30 euroa. Näin ollen A:lle maksettavan korvauksen määräksi jää 4 363,70 euroa. Oy Cimet Finland Ltd on työsopimuslain 12 luvun 3 §:n 3 momentin nojalla velvollinen maksamaan korvauksesta vähennetyn rahamäärän 2 793,30 euroa työttömyysvakuutusrahastolle.

Oikeudenkäyntikulut

Teknologiateollisuus ry ja Oy Cimet Finland Ltd ovat työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n nojalla jutun hävitessään velvolliset korvaamaan Metallityöväen Liiton oikeudenkäyntikulut. Niiden määräksi on ilmoitettu 5 320,88 euroa, mitä ei ole riitautettu.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin velvoittaa Oy Cimet Finland Ltd:n suorittamaan työsuojeluvaltuutettu A:lle metalliteollisuuden yleissopimuksen vastaisesta lomauttamisesta työsopimuslain 12 luvun 1 §:n mukaisena korvauksena ajanjaksoilta 29.10. - 23.12.2002 ja 23.2. - 7.4.2003 yhteensä 4 363 euroa 70 senttiä viivästyskorkoineen 28.4.2003 lukien. Lisäksi Oy Cimet Finland Ltd velvoitetaan maksamaan korvauksesta vähennetty rahamäärä 2 793 euroa 30 senttiä työttömyysvakuutusrahastolle (Nordea 200138-483595).

Enemmälti vaatimukset hylätään.

Oy Cimet Finland Ltd velvoitetaan korvaamaan Metallityöväen Liiton oikeudenkäyntikulut 5 320 eurolla 88 sentillä, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Jalanko, H. Rautiainen, Virtanen, Vuorio ja Salonen jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.