Labour court dismissed union claim that general warehouse terms apply to port terminal workers instead of specific port annex rules.
Legislator summary
AI generatedThe Labour Court rejected the union's request to apply general warehouse terms to workers at port terminals, ruling that specific port annex provisions take precedence. The court found no evidence that the parties intended to create different conditions for similar work performed in port versus non-port terminals. Consequently, the union was ordered to pay the employer's legal costs of 800 euros.
Legislator headnote
AI generatedSection 1 of the Collective Agreement; Section 2 of the Collective Agreement: The specific annex provisions governing port workers prevail over the general terms of the collective agreement for workers performing similar duties at port terminals.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksen mukaan sitä sovelletaan huolintaliikkeiden ja kansainvälistä kuljetusta harjoittavien kuljetus- ja kuljetusvälitysliikkeiden varastoterminaaleissa, varastoissa, ns. varastohotelleissa ja satamissa työskentelevien työntekijöiden työehtoihin. Edelleen sopimuksen mukaan satamatyöntekijöiden työehdot määräytyvät työehtosopimuksen mukaisesti, ellei heitä koskevassa liitepöytäkirjassa ole toisin määrätty.
Tulkintaerimielisyydessä oli kysymys siitä, sovelletaanko satama-alueella terminaaleissa työskenteleviin huolintaliikkeiden työntekijöihin huolinta-alan varastoterminaali- ja satamatyöntekijöitä koskevaa työehtosopimusta sellaisenaan vai ensisijaisesti sopimuksen satamatyöntekijöitä koskevaa liitepöytäkirjaa.
TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 93
KANTAJA
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry, Helsinki
VASTAAJA
Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry, Helsinki
ASIA
Työehtosopimuksen tulkinta
KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA
Suullinen valmistelu 24.8.2004
Pääkäsittely 4.10.2004
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välillä voimassa olevassa huolinta-alan varastoterminaali- ja satamatyöntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
1 § Sopimuksen soveltamisala
1. Tässä sopimuksessa määrätään Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry:n jäseninä olevien huolintaliikkeiden ja kansainvälistä kuljetusta harjoittavien kuljetus- ja kuljetusvälitysliikkeiden varastoterminaaleissa, varastoissa, ns. varastohotelleissa ja satamissa työskentelevien työntekijöiden työehdot.
2. Satamatyöntekijöiden työehdot määräytyvät tämän työehtosopimuksen mukaisesti, ellei heitä koskevassa liitepöytäkirjassa ole toisin määrätty.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
KANNE
Vaatimukset
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on vaatinut, että työtuomioistuin
vahvistaa työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvien huolintaliikkeiden palveluksessa oleviin varastoterminaalityöntekijöihin, jotka ovat työssä satama-alueella, on sovellettava työehtosopimukseen sisältyvää huolinta-alan satamatyöntekijöitä koskevaa liitepöytäkirjaa, ja
velvoittaa Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry:n korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut.
Perusteet
Työehtosopimuksen 1 §:n 1 kohtaa sovelletaan kaikkiin työehtosopimuksessa tarkoitettuihin työntekijöihin, minkä lisäksi satamatyöntekijöillä on tiettyjä 2 kohdassa tarkoitettuja poikkeuksia. Työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksessä huolinta-alan satamatyöntekijällä on tarkoitettu huolintaliikkeen palveluksessa olevaa työntekijää, joka tekee työtä satama-alueella. Tämä tulkinta perustuu työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksen sanamuotoon ja sen pitkäaikaiseen soveltamiskäytäntöön.
Soveltamisalamääräys on peräisin vuoden 1994 työehtosopimuksesta, jossa oli yhdistetty kaksi työehtosopimusta: huolinta-alan varastoterminaalityöntekijöitä koskeva työehtosopimus sekä huolinta-alan satamatyöntekijöitä koskeva työehtosopimus. Työehtosopimusten yhdistämisestä oli sovittu jo vuonna 1991.
Huolinta-alan satamatyöntekijöiden työehtosopimus on koskenut huolintaliikkeiden palveluksessa satamissa olevia työntekijöitä. Huolintaliikkeiden satamatyöntekijät tekevät samaa työtä kuin ahtaajat lukuunottamatta laivojen lastaus- ja purkutöitä. 1.5.1990 - 31.3.1992 voimassa olleen työehtosopimuksen soveltamisalamääräys on kuulunut: " 1 § Sopimuksen ulottuvuus. Tässä sopimuksessa määrätään LTK:n Erityisalojen Työnantajaliiton jäseninä olevissa huolintaliikkeissä työskentelevien Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliittoon kuuluvien täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden satamatyöntekijöiden työehtosopimuksiin tulevat ehdot."
Huolinta-alan varastoterminaalityöntekijöiden työehtosopimus on koskenut huolintaliikkeiden palveluksessa satamien ulkopuolella olevissa varastoterminaaleissa, varastoissa sekä varastohotelleissa työssä olevia työntekijöitä. 1.5.1990 - 31.3.1992 voimassa ollut soveltamisalamääräys on kuulunut: " 1 § Sopimuksen ulottuvuus. Tässä sopimuksessa määrätään LTK:n Erityisalojen Työnantajaliiton jäseninä olevien huolintaliikkeiden ja kansainvälistä kuljetusta harjoittavien kuljetus- ja kuljetusvälitysliikkeiden varastoterminaaleissa, varastoissa sekä ns. varastohotelleissa työskentelevien täysin työkykyisten työntekijöiden työehdot.
Työnantajaliiton tulkinta merkitsisi sen pitkäaikaisen työehtosopimuskäytännön muuttamista, että huolintaliikkeiden satamatyöntekijöillä on vastaavanlaiset työehdot kuin samankaltaista lastien esi- ja jälkikäsittelytyötä tekevillä ahtausliikkeiden palveluksessa olevilla työntekijöillä. Kantajaliiton tulkinta sitä vastoin perustuu kummankin työehtosopimuksen aiempaan soveltamisalaan sekä siihen, ettei osallisten tarkoituksena työehtosopimuksia yhdistettäessä ole ollut soveltamisalojen muuttaminen.
VASTAUS
Vastaus kannevaatimuksiin
Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä sekä oikeudenkäyntikulujensa korvaamista laillisine viivästyskorkoineen.
Kanteen kiistämisen perusteet
Työehtosopimuksen soveltamisala varastoterminaalisopimuksessa on pysynyt samana jo vuosikymmeniä. Tavarankuljetustekniikan kehityksestä johtuen huolinta-alan satamatyöntekijöiden soveltamisala on menettänyt merkityksensä, koska siinä tarkoitettu työ on käytännössä loppunut.
Huolinta-alan satamatyöntekijöiden työehtosopimusta on sovellettu sen päättymiseen asti 31.3.1992 pelkästään työntekijöihin, joiden tehtävänä on ollut siirtää maahantuotuja kappaletavaroita laitureilta satamissa sijaitseviin varastoterminaaleihin. Työsuhteet olivat olleet päivän kestäviä ja tuntipalkkaisia. Tavarankäsittelytapojen muutos, kuten konttikuljetusten yleistyminen kappaletavaran maahantuonnissa, on aiheuttanut sen, ettei sanottuja työntekijöitä enää juurikaan ole.
Huolinta-alan satamatyöntekijöiden työehtosopimuksen kanssa samanaikaisesti on terminaalityöntekijöihin sovellettu huolinta-alan varastoterminaalityöntekijöitä koskevaa työehtosopimusta kaikissa terminaaleissa niiden sijaintipaikasta riippumatta. Nämä työsuhteet ovat olleet tavanomaiseen työmarkkinatapaan kuukausipalkkaisia ja kokoaikaisia.
Huolinta-alan satamatyöntekijällä ei ole tarkoitettu kaikkia huolintaliikkeen palveluksessa olevia satama-alueella työskenteleviä työntekijöitä. Soveltamisalamääräys on selkeä eikä siinä aseteta mitään rajausta varastoterminaalin sijaintipaikalle. Työnantajaliiton tiedossa ei myöskään ole, että määräystä olisi sovellettu jo kauan työntekijäliiton esittämän mukaisesti. Viime vuosina muutama alan yritys on työntekijöiden painostuksen vuoksi siirtynyt noudattamaan kantajan mainitsemaa pöytäkirjaa. Kantajan tavoitteena on muuttaa vallitseva ja vakiintunut työehtosopimuskäytäntö satama-alueilla sijaitsevissa varastoterminaaleissa sen mukaiseksi, kuin mitä eräillä painostustoimilla on yksittäistapauksissa saatu aikaiseksi.
Satamatyöntekijöiden työehdoissa ei ole tapahtunut muutoksia. Varastoterminaalien työntekijöiden työsuhteissa on noudatettu jo ennen työehtosopimusten uudistamista vuonna 1992 ja sen jälkeenkin vain varastoterminaalityöehtosopimusta, eikä tässä suhteessa ole tapahtunut muutoksia muutamaa edellä mainittua poikkeusta lukuunottamatta.
Työehtosopimusneuvotteluissa työntekijäpuoli ei ole ottanut asiaa kertaakaan esille työehtosopimusten yhdistämisen jälkeen vuonna 1991.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Erimielisyys
Asiassa on ollut erimielisyyttä siitä, sovelletaanko satama-alueella terminaaleissa työskenteleviin huolintaliikkeiden työntekijöihin huolinta-alan varastoterminaali- ja satamatyöntekijöitä koskevaa työehtosopimusta sellaisenaan vai ensisijaisesti sopimuksen satamatyöntekijöitä koskevaa liitepöytäkirjaa.
Työehtosopimusneuvotteluista ja soveltamiskäytännöstä esitetty selvitys
Sopimuksen soveltamiskäytännöstä on kuultu kantajan nimeämänä AKT:n sihteeri A:ta sekä vastaajan nimeäminä liiton lakimies B:tä ja asiamies C:tä, joka on kertonut myös sopimusneuvotteluista.
A on kertonut olleensa AKT:n palveluksessa vuodesta 1980 alkaen. Todistaja on vastannut ahtauspuolen sopimuksesta, eikä hän ollut ollut neuvottelemassa erimielisyyden kohteena olevaa työehtosopimusta. Todistaja oli selvittänyt huolinta-alan varastoterminaalityöntekijöitä ja satamatyöntekijöitä koskevien työehtosopimusten historiaa tutkimalla liiton toimistossa ollutta kirjallista materiaalia sekä haastattelemalla 1970-80-luvuilla toimineita, sopimusten kanssa tekemisissä olleita henkilöitä eli lähinnä pääluottamusmiehiä ja liiton toimihenkilöitä. Todistaja ei osannut sanoa, oliko liiton palveluksessa edelleen oleva D -niminen henkilö osallistunut varastoterminaalityöehtosopimuksen neuvottelemiseen 1990-luvulla.
A:n mukaan 1970-luvulla oli ollut huolinta-alan satamatyöntekijöitä koskenut työehtosopimus sekä ilmeisesti samalla vuosikymmenellä tehty terminaalisopimus, jonka soveltaminen oli liittynyt satamien ulkopuolisiin kuljetusliikkeiden terminaaleihin. Tuolloin oli tullut tarve maaliikenteen tavara-asemien perustamiselle satamien ulkopuolelle muun muassa maantieliikenteen jakelun ja tullauslainsäädännön muuttumisen myötä. Vuonna 1984 oli tehty huolinta-alan varastoterminaalisopimus, koska tuolloin ei ollut ollut olemassa erillistä sopimusta muiden kuin kuljetusyritysten omistamien terminaalien työntekijöitä varten. Huolinta-alan varastoterminaalisopimus tuli täydentämään edellä mainittua terminaalisopimusta. Tämän seikan todistaja on selvittänyt AKT:n toimintakertomuksesta vuodelta 1984.
Edelleen A:n mukaan huolinta-alan varastoterminaalisopimusta ei ollut 1980-luvulla sovellettu satamissa, mutta sen sijaan 1990-luvulla oli valvonnan puutteesta johtuen näin saattanut käydä. 1980-luvun loppupuolella terminaaleja ei ainakaan kovin suuressa määrin ollut ollut satamissa. Satamissa toimineet ahtausliikkeet olivat yhdistäneet toiminnot itseensä siten, että niillä oli omat huolintayrityksensä. Ahtausyritysten palveluksessa olleisiin työntekijöihin oli sovellettu ahtausalan työehtosopimusta, ja huolintaliikkeiden palveluksessa olleisiin työntekijöihin huolinta-alan satamatyöntekijöitä koskevaa työehtosopimusta. 1980-luvulla ahtausyritykset ostivat huolintayrityksiä pois satamista, minkä seurauksena huolinta-alan satamatyöntekijöiden sopimuksen piirissä olleiden työntekijöiden määrä oli vähentynyt huomattavasti siten, että 1980-luvun lopussa näitä työntekijöitä oli ollut enää alle 200. Huolintaliikkeiden määrä oli kuitenkin alkanut kasvaa taas 1990-luvulla.
A:n mukaan työ huolintayrityksen terminaalissa satama-alueella ja ahtausyrityksen terminaalissa on sinänsä samanlaista tavaran käsittelyä muutoin paitsi, etteivät huolintayritysten palveluksessa olevat työntekijät osallistu laivan lastaamiseen ja purkamiseen. Tällä hetkellä ainakin Haminan ja Helsingin satamissa on yrityksiä, jotka soveltavat varastoterminaalien työehtosopimuksen yleisiä määräyksiä vastoin liiton käsitystä. Liiton tietoon oli noin pari vuotta sitten alkanut tulla tällaisia tapauksia, joissa ei sovellettukaan satamatyöntekijöitä koskevaa palkkaliitettä vaan sopimuksen yleisiä määräyksiä. Ainakin Kotkassa on yksi yritys, joka noudattaa erillissopimuksen nojalla huolinta-alan satamatyöntekijöitä koskevaa pöytäkirjaa.
C on kertonut toimineensa huolinta-alan työnantajayhdistyksen asiamiehenä 1980-luvun loppupuolelta lähtien. Todistaja on ollut neuvottelemassa huolinta-alan työehtosopimuksia. Terminaalisopimusneuvotteluissa AKT:n edustajina olivat olleet E, pääosin F ja myöhemmin G. Satamapuolen neuvotteluissa olivat puolestaan olleet H ja D. H:n jäätyä eläkkeelle pääneuvottelijana oli ollut D, jonka kanssa oli neuvoteltu sopimusten yhdistäminen ja satamapöytäkirja. Terminaalityöehtosopimuksen soveltamisalalla ei ollut mitään liittymää huolinta-alan satamatyöntekijöiden sopimukseen.
Näytön arviointi ja johtopäätökset
Erimielisyyden kohteena olevan työehtosopimuksen 1 §:n 1 kohdan mukaan sopimuksessa määritellään muun muassa varastoterminaaleissa ja satamissa työskentelevien työntekijöiden työehdot. Sopimuksen kohdassa 2 on täsmennetty, että satamatyöntekijöiden työehdot määräytyvät sopimuksen mukaan, ellei heitä koskevassa liitepöytäkirjassa ole toisin sovittu.
Työehtosopimuksessa ei ole määritelty, mitä satamatyöntekijöillä tarkoitetaan. Huolinta-alan työehtosopimusten syntyhistoriasta esitetyn selvityksen mukaan satamatyöntekijöillä on joka tapauksessa tarkoitettu satamissa tavaroita laiturilta makasiiniin tai terminaaliin siirtäviä työntekijöitä. Satamatyöntekijöiden määrä oli merkittävästi vähentynyt 1980-luvulla. Tämän seurauksena oli käynnistetty neuvottelut jopa huolinta-alan satamatyöntekijöitä koskevan työehtosopimuksen lopettamisesta. Lopettamisen sijasta oli kuitenkin vuonna 1991 päädytty huolinta-alan varastoterminaali- ja satamatyöntekijöitä koskevien sopimusten yhdistämiseen. Asiassa on riidatonta, että sopimuksia yhdistettäessä ei ollut tarkoitus muuttaa sopimusten soveltamisalaa.
Yhdistetyn sopimuksen yleinen soveltamisala on määritelty lisäämällä jo vuonna 1984 solmitun varastoterminaalityöntekijöitä koskevan työehtosopimuksen soveltamisalamääritelmään maininta satamatyöntekijöistä. Vuoden 1984 sopimusta sovellettiin muun muassa huolintaliikkeiden varastoterminaaleissa työskenteleviin työntekijöihin. Määräyksessä ei eroteltu sopimuksen soveltamista terminaalin sijaintipaikan mukaan.
Sopijapuolten alkuperäisestä tarkoituksesta ei ole sopimuksen sanamuodon lisäksi esitetty muuta yksilöityä selvitystä. Työtuomioistuin ei kuitenkaan pidä luultavana, että osapuolet olisivat tarkoittaneet sopia erilaisista työehdoista samanlaista työtä satamissa ja muualla sijaitsevissa terminaaleissa tekeville työntekijöille. Kantajaliitto on tosin vedonnut siihen, ettei se olisi hyväksynyt erilaisia työehtoja samanlaista työtä tekeville ahtausliikkeiden ja huolintaliikkeiden työntekijöille. Tällä näkökohdalla ei työtuomioistuimen käsityksen mukaan ole suurta painoarvoa sopimuksen tulkinnassa, koska mainittuja työntekijöitä koskevat työehtosopimukset on tehty eri työnantajaliittojen kanssa.
Työehtosopimuksen 1 §:n 1 kohdassa ei ole rajattu satamassa sijaitsevia varastoterminaaleja sopimuksen yleisten määräysten soveltamisalan ulkopuolelle. Edellä esitettyyn viitaten työtuomioistuin katsoo muutenkin, että painavimmat perusteet puhuvat vastaajan asiassa esittämän tulkinnan puolesta. Työtuomioistuin katsoo siten jääneen näyttämättä, että satama-alueella työskenteleviin varastoterminaalityöntekijöihin tulisi soveltaa työehtosopimukseen sisältyvää huolinta-alan satamatyöntekijöitä koskevaa pöytäkirjaa. Näin ollen perusteita vahvistusvaatimuksen hyväksymiselle ei ole.
Oikeudenkäyntikulut
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto on jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Erityspalvelujen Työnantajaliitto oikeudenkäyntikulut, joiden määrä on jätetty oikeuden harkintaan. Työtuomioistuin arvioi oikeudenkäyntikulujen kohtuulliseksi määräksi 800 euroa.
Tuomiolauselma
Kanne hylätään.
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto ry velvoitetaan korvaamaan Erityspalvelujen Työnantajaliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 800 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Kröger, Virtanen, Sutela, Vertanen ja Vuorio jäseninä. Sihteeri on ollut Aaltonen.
Tuomio on yksimielinen.