Labor court dismisses union appeal, ruling employer validly terminated sick-leave employee due to permanent work capacity loss.

Työnantaja oli irtisanonut vuoden yhtäjaksoisesti kestäneeltä sairauslomalta palanneen työntekijän työsopimuksen. Irtisanomisen syyksi oli ilmoitettu työkyvyn olennainen ja pysyvä vähentyminen. Työntekijälle ei ollut tarjottu työtä hänen irtisanomisaikanaan. Asianosaisten välillä vallitsi yksimielisyys siitä, ettei työntekijä ollut enää kyennyt entisiin sulattajan tehtäviinsä.

Työnantaja oli irtisanomisaikana etsinyt sisäisellä haulla työntekijöitä kenttäkoneenkuljettajaksi ja alumiininlajitteluun, joihin tehtäviin oli myöhemmin yhtiön sisältä siirretty työntekijät. Työnantaja ei ollut tarjonnut näitä eikä muitakaan tehtäviä irtisanotulle työntekijälle, vaikka vakuutusyhtiö oli myöntänyt hänelle kuntoutustuen työkokeilua varten.

Esitetyn selvityksen mukaan irtisanottu työntekijä olisi kyennyt ainakin kenttäkoneenkuljettajan tehtävään joko sellaisenaan tai vähäisin järjestelyin. Irtisanoessaan työntekijän työnantaja oli menetellyt irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti. Tämän vuoksi työnantaja on velvoitettu suorittamaan työntekijälle irtisanomisajan palkan lisäksi korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. (Ään.)

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 90

KANTAJA

Metallityöväen Liitto ry

VASTAAJA

Teknologiateollisuus ry

KUULTAVA

Kuusakoski Oy

ASIA

Irtisanomissuojasopimuksen vastainen menettely

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 9.6.2004

Pääkäsittely 27.9.2004

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET ry:n (nykyisin Teknologiateollisuus ry) ja Metallityöväen Liitto ry:n välille solmitun, 1.2.2003-15.2.2005 voimassa olevan metalliteollisuuden työehtosopimuksen liitteenä olevassa metalliteollisuuden irtisanomissuojasopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I TYÖSOPIMUKSEN PÄÄTTÄMISTÄ KOSKEVIA YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3 § Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen

Työnantaja, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on velvollinen maksamaan työntekijälle irtisanomisajan palkan keskituntiansion mukaan ja irtisanomisajalta menetetyn vuosilomakorvauksen.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

II TYÖSOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN JA TYÖNTEKIJÄN LOMAUTTAMINEN TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA TAI HÄNEN HENKILÖÖNSÄ LIITTYVÄSTÄ SYYSTÄ

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

6 § Työsopimuksen päättämisen ja lomauttamisen perusteet

Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä ilman työsopimuslain 7 luvun 1-2 §:n mukaista asiallista ja painavaa perustetta.

Soveltamisohje:

Asiallisena ja painavana syynä pidetään sellaisia työntekijästä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

IV KORVAUKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

13 § Korvaukset

Perusteen rikkominen

Työnantajan korvausvelvollisuus tämän sopimuksen mukaisten perusteiden vastaisesta työsopimuksen päättämisestä ja työntekijän lomauttamisesta määräytyy seuraavasti:

Työsopimuksen irtisanominen (6 ja 10 §:t)

Korvaus määräytyy työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaisesti.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Metallityöväen Liitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin velvoittaa Kuusakoski Oy:n suorittamaan A:lle

irtisanomisajan palkkaa irtisanomissuojasopimuksen 2 §:n sekä 3 §:n perusteella kahdelta kuukaudelta yhteensä 3.772,08 euroa (2 kk x 169 h x 11,16 euroa) korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 1.7.2003 lukien,

irtisanomissuojasopimuksen 3 §:n nojalla lomakorvausta irtisanomisajalle yhteensä 421,85 euroa (37,8 h x 11,16 euroa) korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 1.7.2003 lukien,

irtisanomissuojasopimuksen 6 §:n nojalla korvauksena työsopimuksen lain ja työehtosopimuksen vastaisesti päättämisestä työsopimuslain 12 luvun 2 §:n perusteiden mukaisesti yhteensä 14 kuukauden palkkaa vastaava määrä eli 26.404,56 euroa (14 kk x 169 h x 11,16 euroa) korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien.

Metallityöväen Liitto on lisäksi vaatinut, että Kuusakoski Oy velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen.

Perusteet

A oli työskennellyt Kuusakoski Oy:n (jälj. yhtiö) palveluksessa Heinolan tehtailla 28.8.1995 alkaen. Yhtiö oli 1.7.2003 irtisanonut A:n työsopimuksen päättymään 1.9.2003. Irtisanomisperusteeksi oli ilmoitettu työkyvyn olennainen ja pysyvä vähentyminen.

Kuusakoski Oy oli irtisanonut palveluksessaan olleen A:n työsopimuksen ilman irtisanomissuojasopimuksen 6 §:ssä säädettyjä perusteita. A oli ollut kyynärpäävamman vuoksi sairauslomalla yhtäjaksoisesti 1.7.2002 ja 30.6.2003 välisen ajan. A:n ilmoittauduttua huhtikuussa 2003 töihin sairauslomalta, työnjohto oli työterveyshuollon kautta passittanut A:n edelleen sairauslomalle. Työnantaja olikin halunnut A:n sairausloman kestävän niin kauan, jotta työnantaja voisi muun muassa oikeuskäytäntöön vedoten katsoa A:n työkyvyn olennaisesti ja pysyvästi vähentyneeksi. Lääkärinlausuntojen mukaan A oli kyvytön entiseen työhönsä.

Välittömästi A:n irtisanomisen jälkeen yhtiö oli tiedotteellaan 9.7.2003 hakenut palvelukseensa yhtä työntekijää koulutettavaksi X-MET 2000 analysaattorilla tapahtuvaan alumiinilajitteluun sekä uutta työntekijää kenttäkoneenkuljettajaksi. Tarve molempiin työtehtäviin oli syntynyt jo A:n sairausloman aikana. Työnantaja ei ollut millään tavoin pyrkinyt kartoittamaan A:lle sopivia kevyempiä työtehtäviä. A olisi ollut kykenevä edellä mainittuihin työtehtäviin. Työnantaja ei ollut myöskään käyttänyt hyväkseen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen A:lle myöntämää kuntoutusrahaa, joka olisi kattanut uuden työn kokeilusta työnantajalle aiheutuvat kustannukset.

A oli työllistynyt 9.9.2003 Enviroc Oy:ssä, jossa hänen työnsä on fyysisesti rasittavampaa kuin kenttäkoneen ajaminen Kuusakoski Oy:n palveluksessa olisi ollut. A:lle korvaukseksi työsopimuksen päättämisestä suoritettavaksi vaaditussa 14 kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen määrässä oli otettu huomioon se, että A oli suhteellisen pian saanut uuden työpaikan.

Yhtiö ei ollut suorittanut A:lle irtisanomisajan palkkaa irtisanomissuojasopimuksen 2 ja 3 §:n perusteella. A:n irtisanomisaika oli kaksi kuukautta.

Työsuhteen päättämishetkellä A:n tuntipalkka oli ollut 11,16 euroa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Teknologiateollisuus ry ja Kuusakoski Oy ovat kiistäneet kanteen kokonaisuudessaan ja vaatineet, että Metallityöväen Liitto velvoitetaan korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Kuusakoski Oy:llä oli ollut oikeus irtisanoa A:n työsopimus, koska A:n työkyky oli olennaisesti ja pitkäaikaisesti vähentynyt eikä yhtiöllä ollut tarjota A:lle hänen alentunutta työkykyään vastaavaa työtä. Työsopimuslain 7 luvun 2 §:n tarkoittama irtisanomisperuste oli olemassa, koska yhtiössä ei ollut tarjolla eikä yhtiössä ollut vapautunut uutta työpaikkaa, johon A olisi voitu sijoittaa eikä A olisi vammansa vuoksi kyennyt tekemään työtä X-MET 2000 analysaattorilla alumiinilajittelussa tai kenttäkoneenkuljettajana.

A oli työskennellyt yhtiön palveluksessa sulattajana sinkkituotetehtaalla. Yhtiön toimialana on metallien kierrätyskäsittely. Työt ovat fyysisesti vaativia ja töissä on paljon käsityövaiheita. Yhtiössä ei ole tarjolla töitä, joissa ei tarvitse nostaa mitään eikä työtä, jota voisi tehdä siten, että toisessa kädessä olisi viiden kilon nostorajoitus. A:n vasemmassa kyynärnivelessä on vamma, joka asettaa nostorajoituksen viiteen kiloon. Sinkkituotetehtaan työt olivat aiheuttaneet A:n kyynärnivelen ärtymisen.

Yhtiöön ei ollut haettu uusia työntekijöitä yhtiön ulkopuolelta. Tiedotteessa 9.7.2003 oli haettu vakituisten työntekijöiden varamiehiä autopaloittamoon prosessinhoitajaksi, kenttäkoneenkuljettajaksi autopaloittamaan, työhön X-MET 2000 analysaattorilla tapahtuvaan alumiinin lajitteluun sekä kenttäkoneenkuljettajaa takakentälle. Kaikkia edellä mainittuja töitä tekivät yhtiön vanhat työntekijät, eikä työhön ollut palkattu uusia työntekijöitä. Alumiinin lajittelu oli uusi työtehtävä, jota oli alkanut tehdä autopaloittamossa työssä ollut työntekijä sekä sinkkituotetehtaalla työssä ollut työtekijä. Liiton väittämä uusi työntekijä oli todennäköisesti ollut B -niminen henkilö, joka oli ollut kesälomien aikana 30.6.-1.8.2003 määräaikaisessa työsuhteessa autopaloittamossa. Tämän jälkeen B oli toiminut autopaloittamossa kenttäkoneenkuljettajan sijaisena 28.11.2003 saakka, koska kenttäkoneenkuljettaja oli toiminut autopaloittamon prosessinhoitajan C:n sijaisena. C:n palattua töihin B:n työsuhde oli päättynyt.

Yhtiössä ei ollut lisähenkilöstön tarvetta kenttäkoneenkuljettajiksi. Kenttäkoneenkuljettajan työssä joutui osallistumaan murskaimen siivoustyöhön ja toimimaan prosessinhoitajan apuna autopaloittamossa. Työhön kuuluu myös murskaimen syötön sääntely, laitteiden huolto, osallistuminen laitteiden korjaustoimintaan ja alueen puhtaanapito. Lisäksi kenttäkoneenkuljettaja tekee käsinlajittelua. Työssä käytettään rautakankea, lapiota, polttoleikkaus- ja hitsauslaitteita. Työolosuhteet ovat vaikeat ja työasennot hankalia. Työ vastaa raskaudeltaan työtä sinkkituotetahtaassa. Kenttäkoneenkuljettajan työtä ei voida järjestellä siten, ettei työssä olisi raskaita käsityövaiheita. A ei olisi kyennyt tekemään tätä työtä.

Alumiinin analysointi muusta metallista tehdään ulkona. Kenttäkone levittää metalliromun kentälle ja alumiininlajittelija analysoi kappaleen alkuainepitoisuuden analysaattorilla. Alumiinianalysaattori painaa 11,7 kiloa, minkä lisäksi lajittelija kantaa mukanaan keskimäärin 5-7 kiloa painavaa varustesäkkiä. Analysointi tehdään kappalekohtaisesti ja kappaleen mittauksen ajaksi analysaattori ja varustesäkki lasketaan maahan. Yhteen mittaukseen menee aikaa noin minuutti. Työntekijä tekee keskimäärin 250-400 mittausta päivän aikana, jolloin pelkästään laitteen ja varustesäkin nostoja tulee satoja päivän aikana. Lisäksi lajittelija joutuu välillä lajittelemaan romukasoja käsin. Työ vastaa raskaudeltaan työtä sinkkituotetehtaassa, eikä alumiinilajittelijan työtä voida järjestellä siten, ettei työssä olisi raskaita työvaihteita. A ei olisi kyennyt tekemään tätäkään työtä.

Yhtiöllä ei ollut velvollisuutta maksaa palkkaa irtisanomisajalta, koska yhtiö oli maksanut sairausajan palkan metalliteollisuuden työehtosopimuksen 20 §:n määräyksen mukaisesti korvausjakson päättymiseen saakka, eikä A ollut ollut työkykyinen irtisanomisaikanaan 1.7.-1.9.2003.

Kanteessa vaadittujen korvausten määrät on sinänsä laskettu oikein. Työsopimuslain 12 luvun 2 §:n tarkoittama korvaus tuli kuitenkin tuomita vähimmäismääräisenä, koska A oli työllistynyt palkaltaan vastaavantasoiseen työhön, joten hänelle aiheutunut ansionmenetys oli ollut vähäinen eikä yhtiön menettelyssä ollut sellaista seikkaa, joka voitaisiin ottaa huomioon korvausta korottavana tekijänä.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

A:n työsuhde ja sen irtisanominen

Kuusakoski Oy oli 1.7.2003 irtisanonut palveluksessaan vuodesta 1995 alkaen Heinolan yksikössä työskennelleen A:n työsopimuksen päättymään 1.9.2003. Irtisanomisen syyksi oli ilmoitettu työkyvyn olennainen ja pysyvä vähentyminen. A oli ollut kyynärpäävamman vuoksi sairauslomalla 1.7.2002-30.6.2003. A:lle ei ollut tarjottu työtä hänen irtisanomisaikanaan. Riidatonta on ollut, että A oli sairauslomansa jälkeen ollut kykenemätön entisiin sulattajan tehtäviinsä.

A:n työkyky

A:n työkyvyn osalta on kuultu häntä itseään sekä työnantajan nimeämänä yhtiön työnjohtaja D:tä.

A on kertonut olleensa Kuusakoski Oy:n palveluksessa vuodesta 1995 alkaen tehden laaja-alaisesti erilaisia töitä. Heinäkuussa 2002 hänen kyynärpäänsä oli alkanut oireilla, ja hän oli joutunut vuodeksi sairauslomalle. Muillakin sinkkituotetehtaan työntekijöillä oli ollut rasitusvammoja kyynärpäässä. Työnantajan kanssa sairausloman aikana pidetyissä palavereissa A oli ilmoittanut halukkuutensa muiden työtehtävien kokeilemiseen. Sairausloman päätyttyä A oli mennyt työmaalle, jolloin häntä ei ollut päästetty töihin vaan hänet oli ohjattu työterveyshuoltoon. Työterveyshoitaja oli antanut hänelle kahden viikon sairauslomalapun ilman, että A oli tavannut lääkäriä.

Edelleen A:n kertoman mukaan työnantajan kanssa järjestetyissä palavereissa, joissa luottamusmies E:kin oli ollut läsnä, oli ollut puhetta kenttäkoneenkuljettajan työstä, mutta ajatus oli työnantajan taholta tyrmätty vedoten tutkimusten keskeneräisyyteen. A:lla oli yhdistelmäajoneuvon kuljettamiseen oikeuttava ajokortti, ja hän olisi kyennyt kuljettamaan kenttäkonetta. A olisi irtisanomisaikanaankin ollut halukas tekemään mitä tahansa kevyempää työtä, mutta tähän ei ollut työnantajan taholta suostuttu. A oli mennyt syyskuun alussa 2003 Enviroc Oy:n palvelukseen, jolloin hän oli työskennellyt käytännöllisesti katsoen Kuusakoski Oy:n tontilla. A:n työtehtäviin Enviroc Oy:ssä oli kuulunut elektroniikan purkaminen, missä yhteydessä hän oli joutunut yksin nostelemaan muun muassa vanhoja televisioita ja näyttöjä. A:n työsuhde Enviroc Oy:ssä oli päättynyt helmikuun lopussa 2004 Kuusakoski Oy:n otettua hoidettavakseen Enviroc Oy:llä teettämänsä työt.

D on kertonut olleensa yhtiön palveluksessa vuodesta 1996 alkaen ja työskennelleensä sinkkituotetehtaalla sulattajana yhtä aikaa A:n kanssa noin neljän viiden vuoden ajan. A:lla ei ollut ollut paljoa sairauspoissaoloja ennen kevättä 2002. Todistajan ja A:n työvaiheisiin olivat kuuluneet muun muassa prosessin valvonta ja fyysistä työskentelyä painavilla työkaluilla sekä trukilla ajamista. Työtovereiden ja esimiehen kanssa oli mietitty A:n uudelleensijoittamista sinkkituotetehtaan sisällä, mutta se oli kariutunut käden nostorajoitukseen. Todistaja oli kuullut rajoituksesta muilta.

Uudelleen sijoittaminen

A:n uudelleensijoittamismahdollisuuksista on kuultu työnantajan nimeäminä yhtiön materiaalipäällikkö F:ää, työnjohtaja G:tä, käyttöpäällikkö H:ta sekä työntekijäpuolen nimeäminä prosessinhoitaja, pääluottamusmies E:tä, materiaalintyöntekijä, työsuojeluvaltuutettu I:tä ja materiaalinkäsittelijä, luottamusmies J:tä.

F:n mukaan kenttäkone levittää aineiston kentälle, jonka jälkeen tutkittavan kappaleen pinta hiotaan puhtaaksi ja raaka-aine analysoidaan, minkä jälkeen kappale merkitään jatkokäsittelyä varten värikoodilla.

E on kertonut olleensa yhtiön palveluksessa vuodesta 1989 alkaen ja toimineensa pääluottamusmiehenä vuodesta 2001 alkaen. Todistaja oli helmikuussa 2003 pyytänyt työnantajaa selvittämään mahdollisuudet A:n uudelleensijoittamiseksi. Ensimmäisessä palaverissa olivat olleet läsnä A:n työnjohtaja, entinen tuotantopäällikkö ja eräs aliurakoitsijan edustaja. Esimiehet olivat kehottaneet A:ta irtisanoutumaan ja siirtymään aliurakoitsijan palvelukseen, koska heillä ei ollut muuta työtä tarjolla. Todistaja oli kaksi kolme kertaa keskustellut A:n asiasta tehtaan johtajan ja yhtiön henkilöstöihmisen kanssa. Keskusteluissa oli ollut esillä A:n kuntoutustuki. Viimeisen kerran A:n asiasta oli keskusteltu touko-kesäkuun vaihteessa 2003.

E:n mukaan yhtiössä olisi ollut lukuisia työtehtäviä, joihin A olisi kyennyt. Yhtiö ei kuitenkaan selvittänyt näitä mahdollisuuksia. Sisäisellä tiedotteella oli haettu kenttäkoneenkuljettajaa, jolloin kaksi kolme työntekijää oli yhtiön sisällä siirtynyt näihin töihin. Lisäksi yhtiöön oli palkattu yksi määräaikainen työntekijä. Sinkkituotetehtaan prosessinhoitajista viidellä viidestätoista oli erilaisia käsi-olkavarren vammoja. Todistaja on muutaman päivän ajan kokeillut kenttäkoneenkuljettajan työtä, eikä siihen kuulunut käsityövaiheita. Todistaja oli käynyt tapaamassa A:ta Enviroc Oy:ssä, jossa hän oli purkanut ja lajitellut sähkö- ja elektroniikkaromua. Todistaja oli nähnyt A:n nostavan vanhan, painavan television. A ei ollut todistajan tiedon mukaan ollut poissa Enviroc Oy:n palveluksesta sairauden vuoksi.

Edelleen I:n mukaan B oli kesällä 2003 toiminut kenttäkoneen kuljettajana. B:n jälkeen ei ollut otettu uutta työntekijää. Marraskuussa 2003 oli jälleen haettu sisäisellä haulla kenttäkoneenkuljettajaa ja nyt oltiin ottamassa kahta uutta kuljettajaa, koska uusi kone oli tulossa. Kirjallisina todisteina esitetyt valokuvat oli lavastettu, eivätkä kuvat vastanneet todellisia työtilanteita.

J on kertonut olleensa vuosina 1984-1990 ja jälleen vuodesta 1997 alkaen yhtiön palveluksessa autopaloittamo-osastolla sekä toimineensa myös luottamusmiehenä. Todistajan työtehtävänä on pääasiassa ollut kenttäkoneen eli kaivinkoneen ajaminen. Todistajan tehtäviin ei ole kuulunut siivousta. Toisen kenttäkoneenkuljettajan tehtäviin on kuulunut joka toinen viikko iltavuoron päätteeksi murskaimen alla olevan täryn siivoaminen, mikä ei ole erityisen raskasta. Kenttäkoneenkuljettajan työtehtävä on 99 prosenttisesti koneen kuljettamista. Työtehtävät olisi voinut jakaa siten, että toinen työntekijä olisi siivonnut. Siivoustyöt eivät olleet niin raskaita, ettei A olisi niistä selvinnyt. Takakentälle haetun kenttäkoneenkuljettajan tehtävänä oli ollut vanhan kaivinkoneen kuljettaminen, kuten oli myös autopaloittamon kenttäkoneenkuljettajan tehtävässä ollut. B ei ollut tehnyt muuta kuin ajanut kenttäkonetta.

Irtisanomisperusteen arviointi ja johtopäätökset

Irtisanomissuojasopimuksen 6 §:n mukaan irtisanomisen perusteeksi edellytetään työsopimuslain 7 luvun 1 ja 2 §:ssä tarkoitettua asiallista ja painavaa perustetta. Lain mukaan asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena ei voida pitää ainakaan työntekijän sairautta, vamma tai tapaturmaa, ellei hänen työkykynsä ole näiden vuoksi vähentynyt olennaisesti ja niin pitkäaikaisesti, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista.

Asianosaiset ovat olleet yksimielisiä siitä, että A on sairauslomansa jälkeen ollut kykenemätön aikaisempaan sulattajan tehtäväänsä. Näin ollen asiassa on arvioitava, olisiko työnantajan tullut sijoittaa A muihin työtehtäviin.

Asiassa on ollut riidatonta, ettei A:lle ollut sairauslomansa päätyttyä tarjottu mitään tehtäviä yhtiössä. A on uskottavasti ilmoittanut halukkuuteensa kaikkeen kevyempään työhön myös irtisanomisaikanaan ja työllistynytkin oma-aloitteisesti heti irtisanomisaikansa päättymisen jälkeen kuntoutustuen avulla. Esitetyn selvityksen mukaan A:n mahdollisuus kuntoutustukeen oli ollut työnantajan tiedossa.

Työtuomioistuin katsoo selvitetyksi, että A olisi kyennyt ainakin kenttäkoneenkuljettajan tehtävään joko sellaisenaan tai, kun otetaan huomioon hänellä todettu käden nostorajoitus, vähäisin järjestelyin. Tätä näkemystä tukee myös se, että A on selviytynyt välittömästi irtisanomisaikansa jälkeen Enviroc Oy:n tarjoamasta työstä, jossa hän oli joutunut nostamaan muun muassa painavia televisioita. Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen kustantama työkokeilu olisi mahdollistanut työnantajalle eri työtehtävien kokeilemisen A:lla, mistä huolimatta A:lle ei ollut tarjottu muita tehtäviä. Näyttämättä on siten jäänyt, ettei Kuusakoski Oy olisi voinut kohtuudella sijoittaa A:ta muihin, hänen työkykyään paremmin vastaaviin tehtäviin. Irtisanoessaan A:n työsopimuksen hänelle muita työtehtäviä tarjoamatta Kuusakoski Oy on menetellyt metalliteollisuuden irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti.

Irtisanomisajan palkka

Metalliteollisuuden irtisanomissuojasopimuksen 3 §:n perusteella työnantaja on velvollinen maksamaan A:lle irtisanomisajan palkan lomakorvauksineen kahdelta kuukaudelta, koska A ei ole enää tuolloin ollut sairauslomalla ja yhtiö on edellä esitetyn mukaan laiminlyönyt tarjota hänelle hänen työkykyään vastaavia tehtäviä. Vaatimusten määrät ovat olleet riidattomia.

Korvausvelvollisuus

Kun työnantaja on päättänyt A:n työsopimuksen metalliteollisuuden irtisanomissuojasopimuksen 6 §:n vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Korvaus määräytyy työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaisesti. Huomioon on tällöin otettava muun muassa työtä vaille jäämisen arvioitu kesto ja ansionmentys, työsuhteen kesto, työntekijän ikä ja hänen mahdollisuutensa saada ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä, työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä, työntekijän itsensä antama aihe työsopimuksen päättämiseen, työntekijän ja työnantajan olot yleensä sekä muut näihin rinnastettavat seikat. Korvauksen määrä on vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palkka.

A:n työsuhde oli irtisanomiseen mennessä jatkunut noin kahdeksan vuotta. A on saanut eläkevakuutusyhtiön maksamaa kuntoutusrahaa 8.9.-9.12.2003, minkä jälkeen hän oli ollut määräaikaisessa työsuhteessa Enviroc Oy:öön 10.12.2003-27.2.2004, josta ajasta hän oli ollut lomautettuna 22.12.2003-5.1.2004 välisen ajan. A on ollut uudessa määräaikaisessa työsuhteessa 5.4.-16.7.2004, josta ajasta hän on ollut lomautettuna 31.5.-13.6.2004 välisen ajan. Tällä hetkellä A on kertonut olevansa työtön. A:lle tuomittavan korvauksen määrässä on otettu huomioon muun ohella hänen työsuhteensa kesto, hänen ikänsä ja mahdollisuutensa työllistyä sekä toisaalta se, ettei A ole esittänyt selvitystä kuntoutustukensa suuruudesta. Korvauksen määrään vaikuttavat seikat kokonaisuudessaan huomioon ottaen kohtuullinen korvauksen määrä on noin kuuden kuukauden palkkaa vastaava 11.300 euroa.

Metallityöväen työttömyyskassan antaman selvityksen mukaan A:lle ei ole maksettu ansiopäivärahaa 9.9.-9.12.2003 väliseltä ajalta, jolloin A oli saanut eläkevakuutusyhtiön maksamaa kuntoutusrahaa. A:n ensimmäiseltä lomautusjaksolta erehdyksessä maksettu päiväraha tullaan kassan ilmoituksen mukaan perimään takaisin. Ansiopäivärahaa on maksettu kaikkiaan 10.7.-8.9.2003, 4.3.-4.4.2004 ja 29.7.-10.10.2004 välisiltä ajoilta. 10.7.-1.9.2003 väliseltä ajalta maksetut päivärahat yhteensä 2.175,12 euroa (36 x 60,42 euroa) kohdistuvat irtisanomisajalle, jolta työnantaja on velvoitettu maksamaan palkka. Kun A ei siten ole tuolta ajalta menettänyt työttömyyden vuoksi palkkaetuja, eivät myöskään kyseiseltä ajalta maksetut työttömyyspäivärahat ole työsopimuslain 12 luvun 3 §:ssä tarkoitetun vähentämisvelvollisuuden piirissä. Ansiopäivärahan suuruus vuonna 2004 on 60,64 euroa päivältä.

A:lle on esitetyn selvityksen mukaan maksettu työttömyysajalta 10.10.2004 mennessä ansioon sidottua työttömyyspäivärahaa 7.085,42 euroa, josta on vähennettävä edellä kerrotut irtisanomisajalta maksetut päivärahat 2.175,12 euroa. A:lle tuomittavasta korvauksesta 11.300 eurosta on vähennettävä 75 prosenttia 4.910,30 eurosta eli 3.682,73 euroa. Näin ollen A:lle maksettavan korvauksen määräksi jää 7.617,27 euroa. Kuusakoski Oy on työsopimuslain 12 luvun 3 §:n 3 momentin nojalla velvollinen maksamaan korvauksesta vähennetyn rahamäärän 3.682,73 euroa työttömyysvakuutusrahastolle.

Oikeudenkäyntikulut

Teknologiateollisuus ry ja Kuusakoski Oy ovat jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvolliset yhteisvastuullisesti korvaamaan Metallityöväen Liiton oikeudenkäyntikulut, joiden määräksi on ilmoitettu 7.779,02 euroa. Kulujen määrä on ollut riidaton.

Tuomiolauselma

Kuusakoski Oy velvoitetaan suorittamaan

A:lle irtisanomisajan palkkana 3.772 euroa 8 senttiä ja lomakorvauksena 421 euroa 85 senttiä eli yhteensä 4.193 euroa 93 senttiä korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 1.7.2003 lukien,

A:lle korvaukseksi työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä 7.617 euroa 27 senttiä korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 2.3.2004 alkaen ja

työttömyysvakuutusrahastolle (Nordea 200138-483595) korvauksesta vähennetty rahamäärä 3.682 euroa 73 senttiä.

Teknologiateollisuus ry ja Kuusakoski Oy velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Metallityöväen Liitto ry:n oikeudenkäyntikulut 7.779 eurolla 2 sentillä, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Jalanko, Virtanen, Vannela, Ahokas ja Vuorio jäseninä. Sihteeri on ollut Aaltonen.

Eri mieltä olevan jäsen Ahokkaan lausunto:

Yhdyn muutoin tuomioon, mutta vahvistan ottaen huomioon työnantajan menettelyn työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä A:lle suoritettavan korvauksen määräksi kymmenen kuukauden palkkaa vastaavan määrän.